Mitä mieltä ihmisestä joka on päässyt lääketieteelliseen mutta jolta mitataan ÄO:ksi 90?

Minkä maan lääkikseen? Tuskin Suomen.

Kuviteltu henkilö

Miten se mitataan?

Mensan älykkyystesti on iso vitsi.

Mitä ihmeellistä siinä on? Lääkiksen pääsykoe on aivan erilainen kuin Mensan testi

Nyt vähän taustaa, kiitos? Onko älykkyys mitattu virallisesti Mensan testissä?

Onko Åbo Akademissakin lääkis?

Vale. Virhe. Gambia.

Pitäisi kysyä, mitä mieltä älykkyystestistä, joka mittaa lääkikseen päässeelle tuollaisen ÄO:n?

90 on vielä normaalin rajoissa joten miksei voisi olla mahdollista?

Vierailija kirjoitti:

90 on vielä normaalin rajoissa joten miksei voisi olla mahdollista?

Teoriassa ainakin ihan mahdollista. Jos on tosi ahkera ihminen jolla on rautainen itsekuri ja opiskelee pääsykokeisiin poikkeuksellisen kovasti.

Hyvästä muistista on myös tosi paljon hyötyä lääkiksen pääsykokeissa. Sitähän ei älykkyystestit tavallisesti mittaa ollenkaan. Jotkut pystyy muistamaan ihan ällistyttävän hyvin kaiken lukemansa ulkoa. Jopa sellaista mitä eivät oikeasti ymmärrä. Mutta eihän pääsykokeessa tarvitse aina ymmärtää jos tietää vaan oikean vastauksen.

Raivopäisesti opettelee vaan pääsykoekirjat sanasta sanaan ulkoa. Ei siihen mitään suuria älynlahjoja tarvita. Istumalihasten kestävyyttä siinä mitataan.

Tarpeeksi tekee töitä niin kuka tahansa normaaliälyinen oppii kirjan sanasta sanaan ulkoa.

Onnittelen kovasta vaivannäöstä. Toivottavasti on luonteeltaan empaattinen ja muutenkin lääkäriksi sopiva, toisin kuin suurin osa.

Tieteenteko ylipäänsä on raakaa työtä, jossa älykkyydellä on vain sivurooli.

Mensan älykkyysosamäärätesti testaa älykkyyttä, eli matemaattisia ja loogisia kykyjä, mutta yliopistojen pääsykokeet sitä kuinka ahkerasti jaksaa lukea ja kuinka hyvä on muistamaan asioita ulkoa. Itse olen käynyt yliopiston, mutta mielestäni tämä koulutus ei kovin hyvin korreloi älykkyyden kanssa, vaan ennemminkin tunnollisuuden ja ahkeruuden kanssa. Älykkäitä löytyy diplomi-insinöörien joukosta.

Jos kysymys on Mensan testistä, niin se vaatii visuaalista hahmotuskykyä. Vaikka testattavalla olisi hyvä looginen pääytelykyky, mutta hän ei pysty hahmottamaan päässään, miten kuviot pyörivät, voi hän saada Mensan testistä yllättävän huonot pisteet. Sama henkilö voi kuitenkin illa erinomainen silloin, kun pitää päätellä jotain numerosarjoista.

Toki lääkärin ammatissa on monia sellaisia tehtäviä, joissa pitää pystyä hahmottamaan kolmiulotteisia muotoja hyvin. En missään nimessä haluaisi ap:n mainitsemaa henkilöä esim. Kirurgikseni, mutta vaikka sisätautilääkärinä hän voi pärjätä hyvin.

Ei välttis tule valmistumaan tai valmistumisensa jälkeen olemaan mikään kovin hyvä lääkäri. Saattaa tulla samanlaisia ongelmia kuin Emmanuel Enehillä Tampereen yliopistossa, tai sitten ei.

Mittausvirhe syystä tai toisesta. 

Ei voi hallita niitä tehtäviä alle satasen älyllä ja lääkisessä keskiverrollakin on vähintään 120 pistettä... siis Suomessa ainakin. 

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyysosamäärätesti testaa älykkyyttä, eli matemaattisia ja loogisia kykyjä, mutta yliopistojen pääsykokeet sitä kuinka ahkerasti jaksaa lukea ja kuinka hyvä on muistamaan asioita ulkoa. Itse olen käynyt yliopiston, mutta mielestäni tämä koulutus ei kovin hyvin korreloi älykkyyden kanssa, vaan ennemminkin tunnollisuuden ja ahkeruuden kanssa. Älykkäitä löytyy diplomi-insinöörien joukosta.

Eivät kuviotestit mittaa ainakaan matemaattisia ja loogisia kykyjä. Itse olen surkea matematiikassa ja etenkin logiikassa ja tämä näkyy siinä, että kun matematiikan tehtäviä aletaan tehdä symboleilla numeroiden sijaan, olen täysin pihalla. En päässyt AMK:n logiikan kurssiakaan läpi kuin säälistä ja ohjelmoinnissa käytettävät operaattorit aiheuttavat minulle suurta päänvaivaa. Mensan nettitestistä sain 121, eli minun pitäisi olla keskimääräistä parempi matematiikassa ja logiikassa, mutta olen keskimääräistä huonompi. Lääkikseen ei olisi mitään asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeellistä siinä on? Lääkiksen pääsykoe on aivan erilainen kuin Mensan testi

Kyllä kaikki pääsykokeet ovat lopulta älykkyystestejä. Mitä paremmin koulussa pärjää, sitä älykkäämpi on. Tunnollisuudella on myös aika paljon merkitystä, mutta älykkyys on ehdoton ykkönen yliopistotason opinnoissa. Toisaalta myös älykäs putkimies etenee urallaan ikään kuin vahingossa pidemmälle kuin vähemmän älykäs.

Kyllä tämäkin peritty ominaisuus merkitsee kaikista eniten elämässä pärjäämisen kannalta ja se oli aikoinaan katkeraa ymmärtää näin keskivertona. Ihminen perii älykkyyden samalla tavalla kuin ulkonäönkin ja älykkyyttään voi muuttaa vielä vähemmän kuin ulkonäköään.

Vasta päässyt sinne vai jo valmistunut? Jos erikoistuu psykiatriaan niin menee joukon jatkona.

Vakavasti puhuen, tiedän yhden psykiatrin joka todella vaikuttaa äärimmäisen yksinkertaiselta, tajuamatta sitä lainkaan itse. Hän on myös äärimmäisen kunnianhimoinen (ja lääkäri varmaankin juuri siksi), häikäilemätön ja täysin sokea omille puutteilleen.

Vierailija kirjoitti:

Ei välttis tule valmistumaan tai valmistumisensa jälkeen olemaan mikään kovin hyvä lääkäri. Saattaa tulla samanlaisia ongelmia kuin Emmanuel Enehillä Tampereen yliopistossa, tai sitten ei.

Jos on ahkera ja tunnollinen niin miksei valmistuisi? Kyllä se sisäänpääsy on paljon vaikeampi suoritus kuin valmistuminen. Eihän sitä tartte huippuarvosanoja jokaisesta kokeesta saada. Sehän riittää, että hädin tuskin pärjää.