Onko vanhempani muistisairas
vai pelkästään veemäinen? Ennen muisti nimpparit ja synttärit tekstarilla, vuoteen ei mitään onnitteluja vaikka itse muistan. Kun eräs tavara hajosi, soitti minulle että ”tuo mulle vastaava huomenna”. Välimatkaa yli 100km. Kun lääkäri suositteli kävelykeppiä, oli veistänyt sellaisen puusta. Mieheni auttoi tietokonehommissa, tilillä oli yli 200 000€. On agressiivinen ja hanakka oikeuksistaan. Mistä tiedän mikä on normaalia vanhenemista ja mikä sairautta? Milloin pitää puuttua vai puutunko lainkaan? Muita sukulaisia ei ole.
Kommentit (8)
Mun äiti tuli muistisairauden myötä välinpitämättömksi. Lähinnä vain tv ja nuoruuden muistelut kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos käytös ja persoonallisuus on merkittävästi muuttunut, voi olla järkevää selvittää onko taustalla jokin sairaus esim. masennus tai muistisairaus.
Tämä kun ei lääkäriin suostu ja itse tosiaan asun kaukana. En tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. Syövästä selvisi juuri, ikää 75+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käytös ja persoonallisuus on merkittävästi muuttunut, voi olla järkevää selvittää onko taustalla jokin sairaus esim. masennus tai muistisairaus.
Tämä kun ei lääkäriin suostu ja itse tosiaan asun kaukana. En tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. Syövästä selvisi juuri, ikää 75+
Jos selviää itsekseen, niin en tiedä voiko lääkäriin pakottaa. Voisit kysyä neuvoa terveyskeskuksen neuvonnasta tms. Itse otin muistiongelmat puheeksi, kun olin äitini seurana vastaanotolla muista syistä.
Ei pidä tehdä mitään, iäkkäät saattavat olla melko kärttyisiä. Jos hänen sairautensa vaikutti ettei jaksanut syntymäpäiviä ja nimipäiviä, ehkä voit silloin itse tarjota hänelle kakunpalan. Tietyssä iässä ja tilanteessa tarvitsee positiivista tukea, ehkä voit tarkistaa onko joku lääke joka vaikuttaa aivojen verenkiertoon tai tilaan, lääkkeissä on eroja. Tai onko tulehduksia tai kipuja. Voit auttaa jos hän tarvitsee jotain, mutta välimatkan vuoksi voisi olla joku henkilö lähellä joka tuo hänelle aina tarvittavia tavaroita tai ruokia (tai siivous) - riippuen mitä hän toivoo. Tuontyyppisissä sairauksissa voi iäkäs henkilö olla jossain määrin hajamielinen, ja jos ennenkin pelkällä tekstiviestillä muistanut. Pääseekö hän itse liikkumaan haluamiinsa paikkoihin vai tarvitseeko kyytiä
Minä pakkasin isoisän autoon ja vein testeihin. En kysynyt haluaako hän. Alzheimer löytyi aikaisessa vaiheessa ja lääkityksellä on saatu hidastettua etenemistä. Omaiselle kaikki on paljon vaikeampaa, jos tauti ehtii edetä pitkälle eikä vanhuksella ole diagnoosia tai hoitosuhdetta. Saati edunvalvontaa tai tai ylipäätänsä mitään asioita hoidossa. Vaikka muistisairas näyttää ulospäin tutulta, valot on pois päältä, eikä omainen ole enää paikalla.
Tämä varmaan löisi jos väkisin yrittäisin autoon ja lääkäriin. On siis mies. Autollaan ajelee ja sekin pelottaa että tappaa vielä jonkun, kuulo ja reaktionopeudet surkeita. Lääkkeistä en tiedä mitään, ei kerro. Ei kai auta kuin jättää rauhaan, parhaani olen yrittänyt mutta jos ihminen ei halua apua niin minkä sille voi.
Kysy voisiko muistihoitaja tehdä kotivisiitin. Muistisairas on usein itse viimeinen joka tunnustaa että jotain on vialla.
Jos käytös ja persoonallisuus on merkittävästi muuttunut, voi olla järkevää selvittää onko taustalla jokin sairaus esim. masennus tai muistisairaus.