Pelkään kohtuuttomasti virheitä töissä varsinkin vastuuta nyt saaneena!

Vaihdoin työpaikkaa ja lähes heti minulle annettiin vastuuta ja palkankorotus.
Olen tehnyt kyseisiä työtehtäviä aiemminkin mutta se oli helppoa kun talon tapoihin ohjauduin hiljalleen ja pikkuhiljaa vastuu kasvoi sekä tiesin kuinka paljon asiakkaita on ja miten toimia talouspuolen kanssa sekä miten saada katteet pysymään hyvinä.
Nämä kaikki opin tietenkin hyvällä opastuksella esimieheltä sekä kun jo talon tapoihin oli tottunut parissa vuodessa.
Olin silloinkin stressaantunut, lähinnä eri syistä kuitenkin.

Nyt uudessa paikassa minusta pidetään ja kai luotetaankin.
Mutta hommaa on paljon, se on ok.
Hieman sekavaa toimintaa aikasempaan verrattuna mutta luulen kaiken toimivan kun päästään vakaaseen tilanteeseen. Nyt työpaikassa on muutosten aika joka ehkä sekoittaa hieman kaikkia.
Paljon uusia asioita.

Iltaisin mietin ja suunnittelen seuraavan työpäivän. Stressaan kun jälkikäteen tajuan mokani, joka tietää harmia taloudellisesti.
Ei tosin paljoa, muutamia kymppejä mutta kuitenkin. Tässäkin syynä, että kommunikaatioon pitäisi keskittyä paremmin työntekijöiden kesken.
Pelkään, että he eivät näekään minua pätevänä ja turhautuvat luullessaan minun olevan valmis pakkaus.

Olen heistä reilusti nuorin ja ollut vasta hetken mukana. Tämä on vielä hieman hakemista.
Asiakkaat ovat kuitenkin tyytyväisiä (tullut mukavasti henkilökohtaisesti palautetta) , mikä on tärkeintä, sillä se poikii myös heitä lisää. Kun kuulemma asiakaskunta ollut toisinaan laskusuuntaista erinäisistä asioista riippuen.

Minua hermostuttaa vain virheeni. Tiedän pystyväni tekemään asiat hyvin. Tarvitsen vain hieman aikaa ja keskittymistä. Yritän jatkuvasti tehdä parempaa jälkeä ja ylittää odotuksia, nautin jos/kun voin omalla työlläni olla firmalle eduksi.
Kuitenkin tulee paljon keskeytyksiä työn touhussa ja uusia asioita mietittäväksi.
Itse haluaisin panostaa olennaiseen nyt alkuun eli asiakastyytyväisteen omalla panostuksellani.

Muutama viikko mennyt ja paljon mielestäni turhaa säätämistä. Kun pitäisi lähteä ehkä hieman rauhallisemmin liikkeelle ja ahkerasti parantaa perusasioita.
Pidän kyllä porukasta ja työnkuvasta sekä suht itsenäisestä työskentelystä.
Mutta hieman jännittää hukunko jo ennen kuin olen päässyt edes alkumetreille.

Saattaa olla vika omassa ajatusmaailmassani ja jopa olla epäpätevä koko skaalaan mitä tarjotaan mutta yritän parhaani ahkeroida ja sydämellä tehdä.

Oli pakko purkautua. Jännittää vain tuo miten he suhtautuvat mokiin vaikka eivät pahoja olekaan. Työsopimuskin on vasta valmisteilla.