Elättekö mainoksissa kuvatuissa onnellisissa perheissä? Millaista se on?
Nyt on tosi monessa mainoksessa jippona se onnellisen perheen sukupolvet. Nää sit juo jaffaa tai käy särkänniemessä jne. Elätkö tämmöisessä ja jos, niin onko se juurikin niin ihanaa. Ootte kaikki elossa, ja mummot ja vaarit ei ole menneet kuolemaan ennen aikojaan, kukaan ei ole paniikkihäiriöinen niin ettei suostu lähtemään huvipuiston, ei ole alkoholisteja joihin ei voi luottaa jne.
Ootte kaikki tasapainoisia ja terveitä, välit ei ole menneet sukuriidoissa, lapsilla ei ole ADHD ta tai autismia. Ootte kaikki töissä ja sen verran varakkaita, että ootte saaneet hankittua mökit ja laiturit, joissa juoda sitä jaffaa ja on varaa huvipuiston rannekkeisiin.
Onko teidän elämässä murheita ja pelkoja. Jos on niin mitä ne voi olla?
Kommentit (19)
Kiira Korvella on tällainen, haastattelujen, instan jne perusteella. Onhan hälläkin haastattelujen perusteella ongelmia: "ei ole helppoa olla kaunis", "sain kaiken liian helposti" jne rankkaa kamaa. Kuolemakaan ei tuossa suvussa ole mitään sillä (uskova) isänsä sanoi haastattelussa että kuolema on voitto.
Joo, ymmärrän että näitä mainoksia on hipsterit viilanneet pitkään toimistoissaan. Mutta silti, kai (melkein) tällaistakin on? Olisi mielenkiintoista kuulla siitä...
Ap
Moni varmasti muistaa lapsuuden kesät mummolan mökillä.
Saunottiin, uitiin, grillattiin, pelattiin korttia ja syötiin mummun leipomaa mustikkapiirakkaa kahvin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Moni varmasti muistaa lapsuuden kesät mummolan mökillä.
Saunottiin, uitiin, grillattiin, pelattiin korttia ja syötiin mummun leipomaa mustikkapiirakkaa kahvin kanssa.
Mummo ei tietenkään koskaan ollut sairas, väsynyt tai masentunut eikä niin ollen olisi jaksanut leipoa. Olisi sitä vastoin hermostunut lapsille.. eikä mökkivuoroista koskaan riidelty. Eikä kukaan koskaan ryypännyt tai ollut aggressiivinen.
Ap
Mun lapsuudenkoti oli tuollainen, mutta mulle se oli silkkaa ahdistusta. Minä kun olen erakkoluonne joka olisin halunnut olla rauhassa. Ja lähinnä kotona. Mutta ei, meillä mentiin sukumökeille kesällä joka viikonloppu, siellä paljon porukkaa, muita lapsia joiden kanssa yritettiin pakottaa leikkimään, tai jos ei menty minnekään, vanhemmat kutsuivat kotiin kylään jotain sukulaisperheitä.
Äitini varsinkin oli 100% omiaan tuohon elämään, hän ei tuntunut ikinä kaipaavan hetkeäkään yksin tai vain olla, vaan hän halusi aina seuraa ja tekemistä. Perheen keskenkin kaikki muut paitsi minä aina istuivat samassa huoneessa, ei tullut kuuloonkaan että yksi istuisi esim. tv-huoneessa ja muut isossa olohuoneessa - jos yksi vaihtoi huonetta, muut meni perässä. Itse tein kyllä jo alle kouluikäisenä melkoisella raivolla selväksi että minä tarvitsen rauhaa omassa huoneessa, mitä kukaan meillä ei pystynyt ymmärtämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni varmasti muistaa lapsuuden kesät mummolan mökillä.
Saunottiin, uitiin, grillattiin, pelattiin korttia ja syötiin mummun leipomaa mustikkapiirakkaa kahvin kanssa.Mummo ei tietenkään koskaan ollut sairas, väsynyt tai masentunut eikä niin ollen olisi jaksanut leipoa. Olisi sitä vastoin hermostunut lapsille.. eikä mökkivuoroista koskaan riidelty. Eikä kukaan koskaan ryypännyt tai ollut aggressiivinen.
Ap
Ei kukaan ryypännyt tai ollut agressiivinen. Saunaoluen saattoivat miehet juoda, mutta max 2 pientä pulloa.
En katsele mainoksia. Normaaliälyinen tajuaisi ne fiktioksi.Mutta ap...
Höh, turhaan tässä odotellaan. Ne on menny jo nukkumaan. Tai lapset tietty jo kahdeksalta ja vanhemmat viettää laatuaikaa tekemällä kasvonaamioita toisilleen ja harrastaen tantraseksiä Hästensillä.
Vierailija kirjoitti:
En katsele mainoksia. Normaaliälyinen tajuaisi ne fiktioksi.Mutta ap...
Muut tässä ketjussa ovat osanneet lukea, mutta sinä......
Vierailija kirjoitti:
Moni varmasti muistaa lapsuuden kesät mummolan mökillä.
Saunottiin, uitiin, grillattiin, pelattiin korttia ja syötiin mummun leipomaa mustikkapiirakkaa kahvin kanssa.
Joo, noitten lisäksi vaan isä oli kännissä, täti oli kännissä, isä sai raivareita, vanhemmat riiteli koko ajan...
Vierailija kirjoitti:
Höh, turhaan tässä odotellaan. Ne on menny jo nukkumaan. Tai lapset tietty jo kahdeksalta ja vanhemmat viettää laatuaikaa tekemällä kasvonaamioita toisilleen ja harrastaen tantraseksiä Hästensillä.[/quo
Reps...ehkä ne on täällä joskus iltapäivällä paheksumassa kälyn tapaa ottaa margariinia väärin purkista.
En katso mainoksia, mutta meillä menee elämässä aloittajan mainitsemilla mittareilla oikein hyvin jo neljässä sukupolvessa. Vietetään aikaa yhdessä ja erikseen, isommalla ja pienemmällä kokoonpanolla. Pidän tällaista elämää ihan normaalina. Toki ymmärrän olla kiitollinen, kun suvussa on läheiset ja lämpimät välit, kaikkien talous kunnossa eikä terveyskään pahemmin reistaile edes yhdeksänkymppisillä. Vastoinkäymisiäkin on ollut, mutta niistä on aina selvitty. Suvun tuoma perusturvallisuus on asia, jolle osaa antaa arvoa. Samoja asioita sitä kaiketi pelkää kuin muutkin : onnettomuuksia, vakavia sairauksia, läheisten menetyksiä jne.
Vierailija kirjoitti:
En katso mainoksia, mutta meillä menee elämässä aloittajan mainitsemilla mittareilla oikein hyvin jo neljässä sukupolvessa. Vietetään aikaa yhdessä ja erikseen, isommalla ja pienemmällä kokoonpanolla. Pidän tällaista elämää ihan normaalina. Toki ymmärrän olla kiitollinen, kun suvussa on läheiset ja lämpimät välit, kaikkien talous kunnossa eikä terveyskään pahemmin reistaile edes yhdeksänkymppisillä. Vastoinkäymisiäkin on ollut, mutta niistä on aina selvitty. Suvun tuoma perusturvallisuus on asia, jolle osaa antaa arvoa. Samoja asioita sitä kaiketi pelkää kuin muutkin : onnettomuuksia, vakavia sairauksia, läheisten menetyksiä jne.
Mitä asioita pidät vastoinkäymisinä?
Meillä oli pienenä ja on kyllä edelleen oman perheen kanssa. Ihan kivaa ja onnellista on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En katso mainoksia, mutta meillä menee elämässä aloittajan mainitsemilla mittareilla oikein hyvin jo neljässä sukupolvessa. Vietetään aikaa yhdessä ja erikseen, isommalla ja pienemmällä kokoonpanolla. Pidän tällaista elämää ihan normaalina. Toki ymmärrän olla kiitollinen, kun suvussa on läheiset ja lämpimät välit, kaikkien talous kunnossa eikä terveyskään pahemmin reistaile edes yhdeksänkymppisillä. Vastoinkäymisiäkin on ollut, mutta niistä on aina selvitty. Suvun tuoma perusturvallisuus on asia, jolle osaa antaa arvoa. Samoja asioita sitä kaiketi pelkää kuin muutkin : onnettomuuksia, vakavia sairauksia, läheisten menetyksiä jne.
Mitä asioita pidät vastoinkäymisinä?
Esim työttömyys, sairaudet, avioero
Ikeaperhe samassa pöydässä:)
On perhettä, sukua ja ystäviä samassa pöydässä vähintään kerran kuukaudessa. Joko meillä tai muilla. Hälinää, naurua, vanhoja juttuja sadatta kertaa, mahtavaa yhdessä laitettua ruokaa, tilkka viiniä.
Tuohon samaistun täysin. Ja meilläkin 4 sukupolvea, 2 kotimaista kieltä ja kolme vierasta kansalaisuutta lisäksi eri kombinaatioilla mukana.
Meidän perheessä ainakin kaikki on päin seiniä. Eronneet vanhemmat jotka ei suostu puhumaan toisille. Lasten valmistujaisiinkaan ei suostuneet samaan aikaan, pitivät molemmat omansa. Koko muu suku ja varsinkin isovanhemmat äärimmäisen rasistisia ja homofoobisia. Mt-ongelmia löytyy joka toiselta
perheen tytär
Me olemme mieheni kanssa edelleen tosi onnellisia keskenämme, kumpikaan ei juo itseään humalaan, emme polta, meillä on työt ja talo, lapset ovat tavallisen tyytyväisiä, yleensä hyväkäytöksisiä ja harrastavia, matkustelemme paljon ja lemmikkieläimiäkin on.
Vastoinkäymisiä ovat olleet sairaudet omassa ja sukulaisten perheissä.
Osaan olla onnellinen jokaisesta päivästä, kun asiat ovat hyvin. Yritän elää niin, että lapset ja mies olisivat onnellisia minun kanssani.
Ihana aloitus. 😁
Mä olen jäävi vastaamaan, kun elän yksin lähes erakkona. Olen kumminkin onnellinen juuri näin. 😊
Minua on aina ihmetyttänyt, kuinka perhe-elämä muka olisi onnellista ja tavoiteltavaa, isot sukujen kesänvietot ym. Kauheasti työtä ja sähellystä. Ajatuskin ahdistaa.