G: uskotko asuntojen hintojen laskuun pk-seudulla?

Useinkaan pks ei 1000 eurolla lyhennä omaa... Toki, jos ei kovin suurta osta.



Omistusasunnossa on paljon kuluja - sanotaan että yv luokkaa 3 e neliö, muut kulut ajan saatossa 1-2 e neliö, sanotaan nyt vaikka keskimäärin 1,5 e neliö (arvonalenema ja remontit) ja sijoitetun pääoman tuoton menetys sekä koroista suurin osa.



Mikäli asuntojen hinnat lähtee tippumaan nyt sanotaan vaikka 200t asunnossa 800 e kuussa, niin erittäin järkevää on, että 1000 e kuussa asuva jatkaa vuokralla asumistaan. Yksistään yhtiövastike + asunnon arvon tippuminen voi siis olla 1000 e kuussa - puhumattakaan, että jos on vielä lainan korkoja tai sijoitetun pääoman tuoton puuttumista ja jompaa kumpaahan taatusti on.

Useinkaan pks ei 1000 eurolla lyhennä omaa... Toki, jos ei kovin suurta osta.

Omistusasunnossa on paljon kuluja - sanotaan että yv luokkaa 3 e neliö, muut kulut ajan saatossa 1-2 e neliö, sanotaan nyt vaikka keskimäärin 1,5 e neliö (arvonalenema ja remontit) ja sijoitetun pääoman tuoton menetys sekä koroista suurin osa.

Mikäli asuntojen hinnat lähtee tippumaan nyt sanotaan vaikka 200t asunnossa 800 e kuussa, niin erittäin järkevää on, että 1000 e kuussa asuva jatkaa vuokralla asumistaan. Yksistään yhtiövastike + asunnon arvon tippuminen voi siis olla 1000 e kuussa - puhumattakaan, että jos on vielä lainan korkoja tai sijoitetun pääoman tuoton puuttumista ja jompaa kumpaahan taatusti on.

lama tulee, niin irtoaako sitten kämpät halvemmalla?

Ensiksi pitäisi tietää, tuleeko lama ja sitten pitäisi tietää, laskeeko se todella asuntojen hintoja. Talouden mekanismit eivät näytä enää toimivan oppikirjojen mukaan. Edellisen taantuman aikaan 2000-luvun alussa asuntojen hinnat eivät laskeneet, korot kylläkin laskivat, joka itse asiassa johti asuntojen hintojen nousuun. Nyt ollaan jälleen taantuman reunalla, mutta kuten olet ehkä huomannut, inflaatio laukkaa kiivaana, tai pitäisikö ehkä puhua jo stagflaatiosta? Kaiken järjen mukaan hyödykkeiden hintojen pitäisi laskea, mutta jostain syytä näin ei ole käynyt.

eikä mikään pakko muuttaa, laittaisin rahat varmaan ja mahdollisimman tuottavaan paikkaan vuodeksi (esim. säästötili, jolle saa kunnon koron, muistaakseni on tilejä, joille maksetaan jopa lähes 5 % korkoa?). Hinnat tulevat alas ainakin siinä mielessä, että tulee ostajan markkinat ja tinkivaraa löytyy.



1000 eurolla kuussa hoitaa järkevästi "vain" noin 100 000 euron lainaa (suunnilleen puolet lyhennystä, puolet korkoa) ja meneehän siihen asumiseen muutakin rahaa kuin lainan kulut, vastike (tai kiinteistössä asumiskulut) on joitain satasia ja mahdollisesti muitakin kuluja on kuulunut vuokraan.

lama tulee, niin irtoaako sitten kämpät halvemmalla?

Ensiksi pitäisi tietää, tuleeko lama ja sitten pitäisi tietää, laskeeko se todella asuntojen hintoja. Plus sinun pitäisi tietää, miten sinulle itsellesi käy laman aikana? Uhkaako irtisanominen? Oletko yksityisellä tai julkisella puolella töissä? Vai oletko jo valmiiksi työelämän ulkopuolella? Entä miehesi?

Talouden mekanismit eivät näytä enää toimivan oppikirjojen mukaan. Edellisen taantuman aikaan 2000-luvun alussa asuntojen hinnat eivät laskeneet, korot kylläkin laskivat, joka itse asiassa johti asuntojen hintojen nousuun. Nyt ollaan jälleen taantuman reunalla, mutta kuten olet ehkä huomannut, inflaatio laukkaa kiivaana, tai pitäisikö ehkä puhua jo stagflaatiosta? Kaiken järjen mukaan hyödykkeiden hintojen pitäisi laskea, mutta jostain syytä näin ei ole käynyt.

Ulkomailta on todellakin muuttovoittoa, mutta kotimaisella tasolla on muuttotappioa. Arvata saattaa, että ostavatko maahanmuuttajat asuntoja maahan muuttaessaan...

että kaikki maahanmuuttajat eivät ole rutiköyhiä pakolaisia! Ärsyttää tuollainen rasistinen asenne, että maahanmuuttaja on rutiköyhä sosiaalituilla elävä loinen.

että maahanmuuttaja tulevat loisimaan, kaikki ainakaan, mutta on kuitenkin totta, että maahanmuuttajat eivät pääsääntöisesti osta asuntoa, ainakaan nyt tapetilla olleita omakotitaloja ym. lähiöasuntoja. Olen ollut itsekin maahanmuuttaja, vajaa 3 vuotta ulkomailla ja vuokralla asuimme, koska tiesimme palaavamme Suomeen.

Juu, 30 vuoden laina-aikaan mahtuu taatusti monta asuntojen hintojen nousua ja laskua ja samoin monta korkojen nousua ja laskua. Kysymys sitten kuuluukin, että milloin kukainenkin hyppää kyytiin mukaan. Kannattaako hypätä nyt mukaan, jolloin asunto maksaa sanotaan vaikka 200t ja maksaa sitä pois sitten seuraavat 30 vuotta ja 6% korolla sille tulee kustannukseksi 1173. Korkojen osuus on 222t.



Mikäli nyt vuokralla asuva odottaa vaikka sen, että hinnoista lähtee 25%, niin hälle lainaa tulee siis 150t. Mikäli hän ottaa kans 30 v lainan, niin hälle tulee maksettavaksi korkoja vain 166 t eli siitä tulee eroa 56000. Lisäksi jälkimmäisen kuukausierä on 880 eli joka kuu jälkimmäiseltä jää säästöön/muihin sijoituksiin 293 euroa. Kun se kerrotaan 30 vuodella, niin sieltä eroa tulee 105 t. Nämä yhteensä 160 t ero on minulle ainakin iso summa rahaa. Sen kun jakaa kuukausitasolle, niin tuo 450 ei ole minulle sekään mikään pieni summa.



Ja mielestäni näillä kahdella esimerkkiperheellä voi olla ihan samat tärkeydet elämässä, toisella vaan se halu voi odottaa 2-3 vuotta eli ei tarvitse saada kaikki tänne ja heti.

Minusta ei saa rasistista tekemälläkään. Väitän että tunnen maahanmuuttajia tavallista kantaväestöä paljon enemmän ja minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa maahanmuuttajista enkä ole mitään tuommoista sanonut, mitä sitä väitit. Siitä huolimatta en usko, että maahanmuuttajat ovat ensimmäisenä ostamassa asuntoa. Pakolaiset tuskin ovat, se on totta, mutta myöskään muut maahan muuttavat ulkomaalaiset eivät välttämättä ole ostamassa omaa vaan asuvat ihan mielellään vuokralla. Lisäksi monilla ulkomaailaisilla se asunnon ostaminen voi olla sellaista, että noista lukumääristä ei voi päätellä että kuinka monta asuntoa oltaisiin ostamassa - esim. itse tiedän monta maahanmuuttajaperhettä, jotka asuvat omistusasunnossa, mutta sitten siinä omistusasunnossa asuu todella paljon ihmisiä, usein kolmesta eri sukupolvesta. Ei niitä asuntoja mene sitten niin kovin paljon maahanmuuttajille kaupaksi, jos perheeseen ostetaan vanhemmille ja neljälle lapselle sekä isovanhemmille yksi 4h+k.

Korkotasoon emme voi vaikuttaa, asunnon maksu on pitkäaikainen prosessi ja elämässä tulee yllätyksiä. Mutta siihen asunnon ostohintaan saattaa voida tällä hetkellä vaikuttaa, odottamalla ja ainakin tinkimällä. Olemme seuranneet markkinaa ja katsoneet asuntoja pääkaupunkiseudulla nyt puoli vuotta ja samat kohteet pyörivät, hintapyyntiä tiputetaan muutama tonni parin viikon välein ...

Tällä hetkellä on tasaantuma ja ylilyöntejä ei tule. Pyynnit on aika kaukana toteutumista, koska pyynnit ovat nousseet hintojakin nopeamminkin. Mutta niin kauan, kun työllisyystilanne on suurilla massoilla hyvä (pakkomyyntejä ei käytännössä tule) ja uusien rakentaminen maksaa näin paljon, ei asuntojen hinnat voi mitenkään romahtaa. Sitä paitsi onko sillä merkitystä? Oma asunto on luultavasti ainoa järkevä ja varma sijoitus ihmisen elämässä, ja hetkellisellä arvolla ei ole pätkän vertaa merkitystä, jos kuitenkin tarvii jossain asua.

veikkaan sen takia, että inflaation jatkuessa näin kovana, se on taas väistämätöntä.



t: 33

uskon että alueiden väliset erot korostuvat entisestään.



Eli esim. Lauttasaaressa tai Etu-Töölössä ei ainakaan merkittävästi laske, mutta jossain Kannelmäessä tai Mellunmäessä voi olla niin pitkät myyntiajat, että lopulta todelliset myyntihinnat hivuttautuvat hyvin alas.

Minä en taas ymmärrä, että miten tuo yleinen inflaatio vaikuttaisi asuntojen hintoihin. Jos perheellä jää kuussa käteen sanotaan vaikka 3000 euroa ja siitä asumiseen saa mennä 1000. Sitten ajatellaan, että korot ovat nousseet nyt 3% yksikköä, niin mielestäni jo se yksistään aiheuttaa sen, että entinen 200t laina ei enää innosta vaan sitten 1000 eurolla ei voi ottaa enää kuin 150t lainaa (800 kuukausierä ja se 200 e menee aina siihen yhtiövastikkeeseen tms.). Mikäli ruuan hinta jatkaa nousuaan, niin asumiseen on käyttää yhä vähemmän rahaa, samoin jos bensan hinta jatkaa nousuaan, niin samoin asumiseen jää yhä vähemmän rahaa ja sama juttu päivähoitomaksut, energia, sähkö yms.. Uskallan väittää, että tavallisen ihmisen palkankorotukset eivät tahdo kattaa edes noita välttämättömien hintojen nousua (ei se auta, jos saa 5% palkankorotuksen, jos kaiken muun hinta nousee samalla 5%, kun siitä palkankorotuksesta menee vielä verotkin).



Uskallan siis väittää, että inflaatio voi olla eri tuotteissa erilainen, miksei siis asunnot voisi halventua, jos ruoka ja bensa nousee?



Ja mitä tuohon että halvat alueet vaan halpenisi, niin en siihenkään usko. Ihan yhtä lailla ne halpenee ja itseasiassa usein tosi kalliista se hintojen tippuminen yleensä alkaa. Sen sijaan uskon, että niiden alueiden, joissa perheellä tarvitaan välttämättä kaksi autoa, niin niiden hinnat saattaa laskea, kun ihmiset huomaa, että mitä autot ja bensa maksaa...

miten loppujen lopuksi suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen (joka on nyt käynnissä) vaikuttaa asuntotilanteeseen.



Kuinka moni heistä muuttaa esim. lapsuuspaikkakunnalleen takaisin? Kuinka moni muuttaa pienempään asuntoon saadakseen enemmän käyttövaroja eläkevuosille - nythän heillä on varsin korkea elintaso ja isot asunnot.

Jos he muuttavat paljon pienempiin, myyvätkö he asuntonsa vapailla markkinoilla vai suvun sisällä vai siirtyvätkö ne eteenpäin ennakkoperintöjärjestelyin?



Helsingissä on puute pienistä asunnoista eikä mikään taho näytä olevan kiinnostunut sellaisten rakentamisesta, tarkoittaako silloin em. että ne muuttuvat yhä kallimmiksi 5 vuoden sisällä? Vai eivätkö suuret ikäluokat ole kiinnostuneita 45 neliön minikaksioista vaan pyrkivät 70 neliön kolmioihin tms?

tähän täydennykseksi että juuri eläkkeelle siirtynyt yksin asuva appeni kuuli että hänen 90-neliöiseen kämpäänsä tulee lähivuosina putkiremppa, jonka kustannusarvio hänen asuntonsa osalta on 50t.

Suurten ikäluokkien vaikutukset asuntomarkkinoilla on tosiaan hyvin mielenkiintoiset. Suurin osa suurista ikäluokista asuu edelleen 4h+ asunnoissa ja sieltä on siis tulossa vapautumaan suuri määrä isoja asuntoja jossain vaiheessa. Tällä hetkellä suuret ikäluokat ovat n. 60+v ja uskoisin, että monet asuvat vielä kymmenisen vuotta ainakin niissä suurissa asunnoissaan. Sitten kun toinen puoliskoista kuolee saattaa olla aika, että tekee mieli muuttaa pienempään. Näin ollen jos yhtään arvaan, niin seuraavassa nousukaudessa on paljon 4h+k ja suurempia asuntoja myynnissä. Sitten taas tarvetta tulnee ihan palvelujen välittömässä läheisyydessä oleville yksiölle ja kaksioille. Itse meinasin juuri semmoiseen laman pohjalta sijoittaa.



Ja juuri sellaisista putkiremonttitaloyhtiöistä toki varmasti aikaisemminkin saattaa vapautua asuntoja myyntiin.



Mielenkiintoista on muutenkin nähdä, että miten suuret ikäluokat elelevät. Hehän ovat olleet hyviä kuluttajia ja on jatkossa mielenkiintoista nähdä, että jatkuuko kulutus. Nykyiset kasikymppiset eivät juuri uusilla autoilla ajele tai pröystäile, suuret ikäluokat taas kuluttaa ihan toista luokkaa.



Mielenkiintoista on myös se, että suurista ikäluokista puolet ovat jo tukeneet lapsiaan taloudellisesti. Itse en ole moisia tukia saanut enkä ole oikein kavereidenkaan kuullut saavan, mutta ehkäpä ihmiset eivät semmoisesta kerrokaan. Ehkä niiden ihmisten 200t lainojen takana on se, että ihmiset tietävät, että saavat tukea vanhemmiltaan aina aika ajoin?

myydä asuntojaan välttämättä ja muuttaa kalliisiin neliöihin. Perikunta tekee asunnoille aikanaan mitä parhaaksi katsoo, yleensä myy. Ruoan hinnan nousu, energian hinnan nousu ja palveluiden kallistuminen syö rahaa asumiselta. Viime vuosina asumisen taso on noussut huimasti, velan avulla. On otettu maksuvapaata, nautittu harvinaisen matalista koroista ... velkaannuttu niin, että jo 2-4%-yksikön koronnousu aiheuttaa vaikeuksia. Samalla velalla on ostettu perheeseen kaksi autoa, jotta sieltä pakettitalokylästä päästään duuniin ja ihmisten ilmoille. Nyt autolla ajaminen maksaa enemmän, maksuvapaat on käytetty ja korot ovat nousseet. Tilanne alkaa ahdistaa ja vaikuttaa parisuhteeseen. Myydään talo, mutta samaan päätökseen on tullut 10 muutakin perhettä naapurustosta ... ostajilla on varaa valita.

(jotka olleet suurilla ikäluokilla hyvät) niinpä luultavasti kuluja täytyy leikata jostain: joko muuttaa kulutustottumuksia tai leikata olemassaolevasta, esim. juuri asumiskuluista.



On oletettavaa että myös osa nyt ilmaisista tai puoli-ilmaisista julkisista palveluista muuttuu maksullisiksi lähivuosina. niinpä siihenkin tarvitaan 'irtorahaa'.

Miksi ajattelet, että vanhukset eivät muuttaisi (siis keskimäärin, poikkeuksia varmasti löytyy ja tapauksia miljoonittain)?



Itse mietin asiaa näin:



* miehet elää keskimäärin 74 v

* naiset elää keskimäärin 82 v asti



*mikäli perheessä mies on keskimäärin 2 vuotta vanhempi, niin nainen kuolee keskimäärin 10 vuotta myöhemmin kuin mies. Missä nainen asuu sen viimeisen 10 vuotta? Itse ajattelen, että keskivertomummukka ei ajele välttämättä mielellään autolla ja keskivertomummukka haluaa siis asua palveluiden välittömässä läheisyydessä. Miksi hän ei siis myisi 4h+k asuntoaan ja muuttaisi siten keskeisemmälle paikalle?



Mielelläni kuulen kyllä vaihtoehtoisia teorioita.