Muutin lastenhuoneeseen nukkumaan - onkohan meillä enää toivoa?

osallistu oikein mitenkään mihinkään, minä hoidan lapset ja kodin työni ohella. Ei myöskään helli tai osoita rakkauttaan tai mitenkään näytä että välittäisi. Jälkikäteen ajateltuna me ei varmaankaan oltaisi edes naimisissa eikä meillä olisi lapsia jos minä en olisi asioita niin järjestänyt. Kun katson elämäämme taaksepäin, en näe mitään muuta kuin nojatuolissa röhnöttävän rähjäisen miehen joka pelaa ja pelaa ja pelaa ja pelaa, välillä katsoo urheilu-uutiset tai formulaa ja taas pelaa ja pelaa ja pelaa kunnes lähtee puoleksi päiväksi kahvittelureissulle " mä vaan käyn äkkiä" .



ap

Jotain tosiaan on naksahtanut miehen päässä positiiviseen suuntaan. :)



ap

Meillä melkein sama tilanne. Mulla kiinnostus hävinnyt, ollaan jo monet kerrat yritetty ja yritetty. Nyt olen kurkkuani myöten täys mitään yrittämistä, ero tässä tulee.

Mut toivon että teillä kaikki menee parhain päin, ei kaikilla aina näin mene.

ja pidät sitä hyvänä ja kerrot rautalangasta vääntäen mistä moinen johtuu!!

Jaksaisiko kukaan kertoa tarinaansa avioliiton pelastumisesta?

parempi sekin kuin elää " epätoivossa" . Muista että asioilla on tapana järjestyä

Että on kyllästynyt miehen OLEMISEEN ja OLEMISEEN. Taisi mies olla vieläpä epähygieeninen lökäpöksykin..



Uteliaisuudesta kysyn kun kuulostaa niin samalle.

että " akka jätti yhtäkkiä, en tiedä mikä siihen iski" . Vuosien varrella olen puhunut sata kertaa tuloksetta. Sellainen kirjoittamaton sääntö meillä on ollut, että avioerosta ei puhuta ennen kuin on varmaa että se tulee, eli jos nyt sanon kuinka epätoivoinen olen, mies pakkaa laukkunsa ja lähtee samantien eikä tule takaisin. Toisaalta se olisi kyllä helpottavaakin. ap

Vierailija:

Että on kyllästynyt miehen OLEMISEEN ja OLEMISEEN. Taisi mies olla vieläpä epähygieeninen lökäpöksykin..

Uteliaisuudesta kysyn kun kuulostaa niin samalle.

Olen kyllä monta kertaa kirjoittanut parisuhteestani tänne.

ap

Lähde kotoa pois vähäksi aikaa ja jätä mies sinne ihmettelemään muksuja. Ei ne muksut siitä miksikään mene, jos selität niille etukäteen, että " äiti käy kattomassa omaa äitiään, te voitte vaikka pelata isin kanssa" .

kun keskustelu ei auttanut, aloin pesemään vain omani ja muun talon pyykit, miehen vaatteet jäi pyykkikoriin sen itsensä pestäväksi. Kun kalsarit loppui, se heräsi, että palvelut on siis ohi. Pesi itse muutamia koneellisia omia pyykkejään, ja halusi jo itsekin keskustella.



Kun se jätti romujansa, vaatteitansa, korjaussarjojaan yms. ympäri kämppää, siivosin ne sen sänkyyn. Illalla nukkumaan mennessä se joutui tekemään niille jotain. Ja jos se siirsi ne lattialle, siivosin ne takaisin sinne niin kauan, kunnes se lopulta itse laittoi ne paikoilleen.



Hommasin aina kampaajan, hammaslääkärin, tai jotain muuta keksittyä työpäivän päätteeksi, ja soitin miehelle ihan kivalla tavalla, että nyt menee pitkään, hae lapset päiväkodista ja laita niille ruoka. -Ja sitten luuhasin ihan vain aikaa kuluttaakseni niin kauan jossakin, että olin ihan varma, että se on syöttänyt jo lapset (jhnk. klo 8 asti kirjastossa romskuja lukien surffaillen, kahvilassa tai shoppaillen). Ja tätä usein peräkkäin, ja aina ihan pokkana, että oho, tällein tässä kävi...

Kun se huomaa, kuinka paljon työtä siitä kaikesta on, se ehkä tajuaa jotain.



Ja samalla sitä asiaa kannattaa pitää esillä, että mä en yksin jaksa pitää tätä taloutta yllä. Ja etten mä jaksa sitten enää seksiäkään, jos joudun käyttämään kaikki paukkuni tähän taloudenhoitoon.



Kun se sitten tekee sen, ja alkaa kantaa vastuuta, kiitä sitä, pussaile, ja osoita seksillä ja kaunistautumisellasi " virkistyneesi nyt, kun mieskin tekee osuutensa..." Motivoi sitä. Älä ainakaan korjaa sen tekemiä kotitöitä.

pleikkari veisi voiton.



Mulla ei käytännön syistä oikein ole mahdollisuutta lähteä kotoa pois puolta päivää pidemmäksi ajaksi, eikä oikein ole paikkaakaan mihin mennä. Mies sen sijaan pitää edelleen poikamiesboksiaan tyhjänä eli se poistunee melko äkkiä sinne jos siitä alkaa siltä tuntua.



Jotain tuon miehen päässä on tainnut tapahtua, sillä tänään se ei ole pelannut kuin pari tuntia ja se kävi jopa lasten kanssa hetken ulkona. Se alkaa tuntua jo melkein normaalilta ihmiseltä. Paitsi ulkonäkönsä puolesta.



ap