23 v naisen ja 30 v miehen seurustelu
Veli seurustelee 23 v naisen kanssa. Varmastikin unelmatilanne suurimmalle osalle miehistä, mutta vain 5 kk seurustelun jälkeen veli tilitti mulle miten ei enää jaksaisi pitkitettyä teini-ikää elävää naisystävää. Lähes joka viikonloppu pitäisi käydä juhlimassa ja koiran haluaisi myös hankkia. Olin vähän yllättynyt kun veli pyysi multa neuvoja tuon parisuhteen kanssa. Lähinnä siis sitä, että onko järkeä jatkaa. En minä keski-ikää lähestyvä, vain yhden miehen kanssa ollut ja edelleen oleva täti-ihminen osaa ottaa kantaa tuohon. Olisiko täällä sitten jotakin kokemuksia jaettavaksi?
Kommentit (7)
Ei kannata olla sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa ei ole hyvä olla, jonka kanssa on liian erilaiset mielenkiinnon kohteet ja elämänrytmi, ja jonka kanssa tulevaisuuden haaveet ovat kovin ristiriidassa keskenään. Olisit varmaan tähän keski-ikäistyvänä osannut vastata itsekin mutta halusit kai meidän tarttuvan tuohon ikäeroon?
Se ei ole iästä kiinni sinänsä. On olemassa tosi kypsiä 20-vuotiaita ja erittäin lapsellisia kuusikymppisiä ja mikäs siinä... kunhan tietyt perusasiat olisi hallinnassa kuten kanssaihmisten kohtelu jne. eli se lapsellisuus ei mene haitalliseksi kuten tässä tapauksessa, jatkuva biletys ei ole mitään järkevää eikä edes terveellistä. Ehkäpä veljesi tekee omat johtopäätöksensä suhteen jatkamisen kannattavuudesta hyvinkin pian. Minä sanoisin että liian erilaisen kanssa ei kannata väkisin roikkua, jos ei sovi yhteen niin ei sovi. Eikä se tarkoita että kummassakaan sinänsä olisi "vikaa" vaan olisi ehkä sopivamman puoliskon etsimisen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata olla sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa ei ole hyvä olla, jonka kanssa on liian erilaiset mielenkiinnon kohteet ja elämänrytmi, ja jonka kanssa tulevaisuuden haaveet ovat kovin ristiriidassa keskenään. Olisit varmaan tähän keski-ikäistyvänä osannut vastata itsekin mutta halusit kai meidän tarttuvan tuohon ikäeroon?
Veli mietti sitä, että jos nainen ”kypsyy” hieman, niin olisi varmasti hyvä kumppani. Ei kai tuo ikäero nyt mikään pahakaan ole? Minullakin on miehen kanssa 5 vuotta eroa.
Ap
Ei se oman kokemuksen mukaan niinkään iästä ole kiinni, vaan elämäntilanteista ja persoonallisuudesta. Itsehän nelikymppisenä naisena seurustelen parikymppisen miehen kanssa, joka vielä opiskelee kokopäivätoimisesti.
MUTTA: mies on kotona viihtyvä introvertti, ei käytä alkoholia juuri ollenkaan, ei halua juhlimaan (joskus käydään ulkona syömässä tai terassilla muutamalla drinkillä), on vastuuntuntoinen ja "henkinen ikänsä" on selkeästi paljon korkeampi kuin fyysinen ikänsä.
Eli summa summarum - sun veljellä on vaan vääränlainen partneri, persoonat ei mätsää.
Veljesi seurustelee teinin kanssa. Ei ihme että jo käy raskaaksi.
Sanosin veljelle, että ikä on tuossa vaiheessa nyt vain numero, joka antaa suuntaa tai viitettä siitä, mikä häntä ja kumppaniaan saattaisi yhdistää tai olla yhdistämättä. Parisuhteessa eläminen vaatii aina enemmän tai vähemmän kompromisseja. Se on sitten myös veljesi vastuulla, että pitää i-t-s-e huolta siitä, että sanoo kumppanilleen ääneen omia toiveitaan ja haaveitaan. Mutta myös odotuksiaan ja vaatimuksiaan. Itse olen mies, enkä halua kumppanikseni sellaista naista kaikki on aina "ok."ja minun valitsemaa ja päättämää vaan odotan, etten sanoisi vaadin, että parisuhteessa ollessani myös kumppanin esittää ja kertoo, mitä hän haluaa. Tavoitteena suhde, jossa kumpikin voisi olla mahdollisuukisen mukaan veto vastuussa ja kulkea ja elää toisen rinnalle ei erityisesti vetäen toista perässä tai johtaen toista. Kaikista asioista tai jutuista ei tietenkään tarvitse olla samaa mieltä.
Veljen on elettävä valintansa kanssa. Jos ei halua bilehilettä, ei valitse bilehilettä.Ei se sen vaikeampaa ole.