Mikä vanhemmuudessa on parasta?
Vanhemmuus on monille varmasti biologinen perustarve, mitä voi olla vaikea edes selittää.
Yrittäisitkö kuitenkin omalta kohdaltasi?
Ja miksi lapsen kautta koettu ilo menee oman edelle, jos menee?
Nostat lasta esim. liukumäkeen uudestaan ja uudestaan, vaikka voisit samaan aikaan rentoutua parhaaksi katsomallasi tavalla. Tämä listahan olisi loputon, jos ajattelee sitä kaikkea vastuuta lasten vanhemmuudessa.
Entä mikä saa vielä tekemään iltatähden, kun tämän kaiken on jo läpi käynyt?
Pohdin omaa elämääni ja valintoja. Sen takia haluaisin kuulla muiden näkäkantoja asiaan. Vähän hirvittää, että muistanko millaista se kaikki arjessa oli. Minulla on jo kaksi ihanaa yläkoululaista poikaa parin vuoden ikäerolla. Aloittaisinko kaiken vielä alusta...
Kommentit (3)
Parasta on, että he ovat olemassa. Omani ovat jo aikuisia, yksi lapsenlapsikin on. Ajan kulumista on vaikea ymmärtää, koska vastahan heidät synnytin. Vanhempani ja heidän sisaruksensa ovat kuolleita. Alan hahmottaa elämän nopeaa kiertokulkua tässä sukupolvien ketjussa.
Tällä hetkellä vanhemmuudessa ei ole mitään hyvää. Lapset kamalassa iässä, tappelevat koko ajan, jatkuvasti saa olla erotuomari, ei mitään muuta.
Parempia ja onnellisia aikoja odotellessa.
Jos kokonaisuutena pitää ajatella niin parasta on se lapsen ilo ja oppiminen. Lapset osaavat nauttia niin yksinkertaisista asioista. Kun osaisi itsekin.
Ei mikään.