Mistä johtuu jos omat vanhemmat inhoavat mutta muut ihmiset kuitenkin tykkäävät ja muistavat?

Miten ihmeessä me pystyttäisiin tähän vastaamaan?

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä me pystyttäisiin tähän vastaamaan?

Voihan se olla. Ap

Mutta jos on joku muu joka olisi kokenut noin ison eron? Muistan olleeni 9 kun tunsin ettei minusta välitetä. Kuitenkin muutama entinen opettaja esim muistaa vieläkin ja hymyillen tulee juttelemaan tms.

Ap

Äitini on minulle katkera, vähättelevä ja kai se vihaa minua jostain syystä.

Ulkopuoliset taas kehuvat, miten olen elämässä selvinnyt, jaksanut opiskella ja lapsetkin kasvattanut kohteliaaksi, muita huomioiviksi nuoriksi.

Äitini ei ole tyytyväinen mihinkään. Haukkuu minua, paitsi jos joku hänelle erehtyy minua kehumaan, esim. opinnoissa tai työssä menestyneeksi, silloin äitini ottaa kunnian, kuinka hän on isän kanssa tehnyt hienon kasvatustyön. Arvostelee lapsiani.

Todellisuudessa äitini oli väkivaltainen hullu alkoholisti kasvattaja ja opinnot ja menestys on minulla tullut vasta 30 ikäisenä, kun otin oman elämän hallintaan.

Vierailija kirjoitti:

Äitini on minulle katkera, vähättelevä ja kai se vihaa minua jostain syystä.

Ulkopuoliset taas kehuvat, miten olen elämässä selvinnyt, jaksanut opiskella ja lapsetkin kasvattanut kohteliaaksi, muita huomioiviksi nuoriksi.

Äitini ei ole tyytyväinen mihinkään. Haukkuu minua, paitsi jos joku hänelle erehtyy minua kehumaan, esim. opinnoissa tai työssä menestyneeksi, silloin äitini ottaa kunnian, kuinka hän on isän kanssa tehnyt hienon kasvatustyön. Arvostelee lapsiani.

Todellisuudessa äitini oli väkivaltainen hullu alkoholisti kasvattaja ja opinnot ja menestys on minulla tullut vasta 30 ikäisenä, kun otin oman elämän hallintaan.

Hei ihanaa että joku vastasi! Olen itse NYT samassa tilanteessa eli ottamassa elämääni hallintaan. Aiemmin olen roikkunut siinä kokemassani rakkauden, jos ei puutteessa niin laimeudessa ja pohtinut mikä minussa on vikana. Mutta kun suuremman osan ihmisiä kanssa, on kaikki todella hyvin niin tajusin että miksi en vain mene eteenpäin. Olen antanut vanhempien kontrolloida elämääni jäämällä avuttomaksi ja ehkä he ovat sitten itse saaneet jotain hallinnan tunnetta, en minä tiedä. Ap

Ei ollut helppoa ottaa etäisyyttä omaan äitiin. Vaikka järki sanoi muuta, niin menihän siinä kauan, että ymmärsi ettei oma vanhempi olekaan oikeassa. Eikä välimme ollut rakkautta, vaan napanuora, joka piti katkaista.

Vieläkin joku jaksaa taivastella, kuinka kehtaan jättää vanhan ihmisen yksin. Sanon suoraan, että äiti ois voinut miettiä ennakkoon elämäänsä ja olla minulle hyvä ja huolehtiva vanhempi. Ei ollut ja minulla Ei mitään velvoitteita häntä kohtaan.

Eli tee niin kuin täytyy tehdä. Ota elämäsi haltuun ja opi ymmärtämään se, ettet ole mitään velkaa vanhemmillesi.