"Ikääntyminen" iskee vasten kasvoja kuin märkä rätti

Vierailija kirjoitti:

Kun katselet uudelleen teini-ikäsi lempisarjaa, ja ihmettelet kuinka kiittämätön ja itsekäs se päähenkilö onkaan. Ja miten uupunut sen perheen äidin täytyykään olla?

Kun se perheenäiti näyttää nuorelta.

Katsot uudelleen Dallasia.

Lucy näyttää lapselta, Bobby ja Pamela teini-ikäisiltä.

Kiinnostavin henkilö tuntuu olevan Miss Ellie...

Niille jotka pähkäilee, voiko 11- vuotiaat mennä keskenään rannalle ja 14-vuotias olla yksin kotona yötä, suosittelen Viisikkojen kertaamista.

Kun lapsesi täyttää jo kolmikymmentä vuotta!

Kynsiin on tullut uurteita.  Voi ziisus, ANOPILLA  oli uurteiset kynnet, ei mulla.  Ja nyt siis on.

Luen kuolinilmoituksia. 

Olen kiinnostunut sukuhistoriasta. 

Euroviisut alkaa.  Menen nukkumaan.

Vastaan tuli nainen lastenvaunujen kanssa.  Vaunut oli mustat ja se kauhistutti mua.  Nainen näytti alaikäiseltä, tuskin kuitenkaan oli.  Itse olin 19 kun sain lapsen.  En usko, että näytin silloin yhtä nuorelta, tai ehkä sitten näytinkin.

Kävin vanhan kouluni juhlissa, olin ihan innoissani että näen entisiä opettajiani.  Niitä ei ollut yhtäkään.  Sitten rupesin laskemaan ja totesin että joopa joo, ne on kaikki jo kuolleet tai ainakin melkein.

Ristiselkää kolottaa joka aamu.

Kainalokarvat ei enää kasva, mutta kulmakarvat rehottaa entistä enemmän.

Elokuvien seksikohtaukset vaivaannuttaa.

Kavereitten kanssa puhutaan siitä, mitä kaikkia vaivoja kelläkin on. 

Nauretaan niitä entisaikojen akkojen kuminauhavyötäröisiä crimplenehousuja, joissa oli ommellut "prässit."  Nyt suositaan itse pitkiksiä, joissa on ns. kuminauhavyötärö.  Ei sentään tekoprässejä!

En kerro kellekään, että mulla on pitkiksien alla polvisukat, eikä sukkiksia. 

Töissä kukin jo laskee, kuinka paljon on aikaa eläkkeellepääsyyn.  Siis nimenomaan pääsyyn.

Nuoret miehet on entistä komeampia, mutta ei sykäytä mitenkään. 

Lähtölaskenta alkaa, kun tyynyliinavekki siirtyy poskeesi koko päiväksi, et vaan voi nukkua ilman unisukkia (edes p**sehelteillä), päivän tokaparas hetki on päikkärit (ekaparas tietysti varsinainen maatameno), uskaltaudut kylille jopa päiväsaikaan ilman ripsaria lökähousuissa vetämättä vatsaa sisään.

Kiinnostut ainakin periaatteessa teemoista, jotka olivat nuorena hoh-hoijaa; sukellat uuteen elämänfilosofiaan, aatteeseen tai harrastukseen, jotka olisivat nuorelle minällesi olleet niiiiin noloja.

Kuolinilmoitukset luet, vaikka sydäntä kylmää: kaikkien vainajien syntymävuosi liippaa liian läheltä omien vanhempiesi vastaavia.

Muistelet kaiholla eka käyntiäsi tiski-Alkossa: sinulta kysyttiin henkkareita, mistä vedit herneen nessuun...

nykyisin olisit epätoivoisimpina hetkinäsi ajoittain valmis sonnustautumaan vaikka Tanhupalloksi, jos edes joskus vielä kysyisivät!

Kannatat karvahattumallisia näppäinpuhelimia, kaipailet peruskouluun tasokursseja takaisin ja pelkäät ihan hitokseen, miten selvitä ilman mobiilia, kun verkkopankkien pahviset avainlukulistat jäävät historiaan.  Usein toivoisit pääseväsi sinne itsekin. Jos olisi mahdollista, matkustaisit esivanhempien aikaan, jolloin rusketus oli ei-toivottua ja itsekkäät minä-minä -hunsvotit saivat julkisuutensa jalka- tai hirsipuussa. Se oli silloin varhaisella kekkoskaudella, kun kaikki oli paremmin tai ainakin paljon yksinkertaisempaa.

Ja se kun nuori aikuinen tässä vaiheessa kysyy, että "mikä **tun kekkonen?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kuvailet nuoruutesi esineistöä ihmisille, jotka tuijottaa epäuskoisina takaisin.

- puhelinkoppi, kasettidekki, kirje, lankapuhelin, jossa oli kiekko, puhelinvastaaja, filmirulla, korvalappustereot, visti, kiltsikat, teinari, Suosikki....

Häh? Mä olen 32 ja muistan lapsuudestani noista monta, tosin puhelinkopit esim. alkoivat kadota kun olin suht pieni. En tosin ymmärrä, mitä visti ja kiltsikat tarkoittavat. Ja onko teinari sama kuin teini-ikäinen...

En ole tuon kirjoittaja, mutta mulle visti oli se kuminauhahyppely, kiltsikat oli kiiltokuvat ja teinari teiniliitto. Ei varmaan avaudu sulle kuitenkaan ehkä.

Ei, teinari ei ollut teiniliitto.  Teinari oli se pieni muovikantinen suorakulmion muotoinen kalenteriläpyskä, mihin kirjoitettiin kaikki kauhean pienellä ja johon ystävätkin raapustelivat kaikkea ja se sisälsi kaiken maan ja taivaan väliltä, niin ilot kuin elämäntuskat.  Sen varsinainen nimi oli Teinikalenteri.  Se oli ensimmäinen kalenteri, joka tehtiin nimenomaan teini-ikäisille ja oikeastaan vain silloisille oppikoululaisille, tosin kai sitä vielä peruskoulun tulon jälkeenkin julkaistiin.  Siinä oli erilaista tietoa opiskelusta jne.  Muistan ikuisesti, kuinka eräs luokkakaverini teippasi siihen ao. sivulle elämänsä ensimmäisen polttamansa tupakan natsan. 

Harmi että en tallettanut noita kalentereita.  Toisaalta voisin tuntea syvää häpeää.  Eihän vanhoja päiväkirjojaankaan kehtaisi enää millään lukea.  Itselläni nuo teinikalenterit olivat lukiovuosina 60-luvun lopulla. 

Teiniliitto muuten lakkasi olemasta joskus 70-luvulla tai viimeistään 80-luvulla.   Aika vain ajoi ohi.  Minulla on teinikortti vieläkin tallessa.  Se kelpasi henkilötodistukseksi mennessäni ensimmäisen kerran ravintolaan.  Toisella kerralla ei enää kelvannut. 

Vierailija kirjoitti:

HuVituttaa lähinnä nämä lapsenkasvoiset aasi-antuntijat tv ssä. Ja aamutv juontajat, jotka teinipissiksen näköisiä. Ja oloisia. Kyllä minääääää tiedän. Olenhan tvssä. Tai muut justvalmistuneet "lääkärit" lol 20+ asiantuntijuudella keskustelemassa vakavia... Not!!!!

Katotaan netistä! 60- luvulla kasvoi viimeinen järkisukupolvi, joka osaa suhteuttaa tietoa eikä ole tätä selfie narsku sukupolvea, jolla kaikki pitää olla kivaa!!! Kliffat vaatteet ja matkoja.. Jolo!

Joku tutkimuskin sen sanoi -70- luvulla syntyneet jo iso loikka taaksepäin älykkyyden suhteen..

Säkin ilmeisesti katsoin tänä aamuna aamutv:n lääkärin ohjeet helteelle ;)

Itseä nuoremmat pätevät ammatissaan ja antavat sinulle elämisen neuvoja. Kun sinua nuorempi on sinun pomosi ja huomaat, ettet ole saavuttanut läheskään samaa mitä jotkut ovat saavuttaneet jo pari kolmekymmentä vuotta nuorempana. Kun sinua nuoremmat tekevät rikoksia ja pelkäät itseäsi nuorempia. Kun sinua nuoremmat kuolevat, kun sinua nuoremmat ovat jo ihan kehäraakkeja ja huomaat eläneesi heitä pidempään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ei alkon kassalla enää epäillä hetkeäkään että oletko alle kolmekymppinen. Siinon viinis, tervemenoa!

Niimpä... Tosin olisi ollut mukava tietää miltä tuo tuntuu. Nimittäin multa ei ole ikinä kysytty alkossa papereita :'D Ja niin, olen vasta 25.....

Multa kysytään aina ja oon 40v.

Miks tää yksi kirjoittaa siten, että olisi jo 40-v ikäloppu? Katsokaapa 40v julkkisnaisia, näyttävät vähän yli 30v. Kai tässä iässä alkaa karsiutua ne jotka pitävät ruokavaliosta ja kunnostaan huolta.

Kun kerran puhuin lapsistani nuorelle äidille, jolla oli parin viikon ikäinen vauva. Hän kommentoi että sun lapsethan taitaa olla jo isoja? Olen 35.

Vierailija kirjoitti:

Ei, teinari ei ollut teiniliitto.  Teinari oli se pieni muovikantinen suorakulmion muotoinen kalenteriläpyskä, mihin kirjoitettiin kaikki kauhean pienellä ja johon ystävätkin raapustelivat kaikkea ja se sisälsi kaiken maan ja taivaan väliltä, niin ilot kuin elämäntuskat.  Sen varsinainen nimi oli Teinikalenteri.  Se oli ensimmäinen kalenteri, joka tehtiin nimenomaan teini-ikäisille ja oikeastaan vain silloisille oppikoululaisille, tosin kai sitä vielä peruskoulun tulon jälkeenkin julkaistiin.  Siinä oli erilaista tietoa opiskelusta jne.  Muistan ikuisesti, kuinka eräs luokkakaverini teippasi siihen ao. sivulle elämänsä ensimmäisen polttamansa tupakan natsan. 

Harmi että en tallettanut noita kalentereita.  Toisaalta voisin tuntea syvää häpeää.  Eihän vanhoja päiväkirjojaankaan kehtaisi enää millään lukea.  Itselläni nuo teinikalenterit olivat lukiovuosina 60-luvun lopulla. 

Teiniliitto muuten lakkasi olemasta joskus 70-luvulla tai viimeistään 80-luvulla.   Aika vain ajoi ohi.  Minulla on teinikortti vieläkin tallessa.  Se kelpasi henkilötodistukseksi mennessäni ensimmäisen kerran ravintolaan.  Toisella kerralla ei enää kelvannut. 

Olet tietty aivan oikeassa. Näinhän se on kun oikein muistelee.

up

Kun soittaa uudelle kampaajalle tilatakseen ajan, niin hän mainitsee, että kampaamoon pääsee myös hissillä ja samalla itse tajuaa, että oma ääni on vanhentunut.

Vierailija kirjoitti:

Saat esim. kaupassa hyvää asiakaspalvelua nuorelta myyjältä ja huomaat ajattelevasi "onpas siinä fiksu ja kohtelias nuori mies/nainen...". Itsellä ei ollut kaksikymppisenä mitään väliä minkälaista palvelua sait kaupassa tai missään muuallakaan, kunhan asiat tulivat hoidettua.

Asioit Powerissa, kun siellä on niin siististi puetut ja kohteliaaksi koulutetut nuoret miesmyyjät. Wau D:

Vierailija kirjoitti:

Miks tää yksi kirjoittaa siten, että olisi jo 40-v ikäloppu? Katsokaapa 40v julkkisnaisia, näyttävät vähän yli 30v. Kai tässä iässä alkaa karsiutua ne jotka pitävät ruokavaliosta ja kunnostaan huolta.

Siis kuka? En mä ainakaan koe olevani ikäloppu, eikä mun mielestä mun viesteissä mikään viitannut siihen.

-se just 40v täyttänyt

-75 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kuvailet nuoruutesi esineistöä ihmisille, jotka tuijottaa epäuskoisina takaisin.

- puhelinkoppi, kasettidekki, kirje, lankapuhelin, jossa oli kiekko, puhelinvastaaja, filmirulla, korvalappustereot, visti, kiltsikat, teinari, Suosikki....

Faxi.

Milloin muuten sähköpostia alettiin käyttää suuremmissa määrin?

-90-luvulla käytin opiskelijana Pegasosta matematiikan laitoksella ja kyllä piti käyttää aikaa ja vaivaa, että sai luotua itselleen yhden vaivaisen sähköpostitilin.

Basic-ohjelman opettelun aloitin -85. Piti käyttää näitä F-nappeja ja oppia muistamaan, mikä toiminto oli minkäkin napin alla. Nämä kaikki taidot ovat kyllä auttaneet omaksumaan ja ymmärtämään uusia tietokoneohjelmia ja -järjestelmiä ja älypuhelimia.

Olen sellainen digi-mummo.

Vierailija kirjoitti:

Pahin: kun katson peiliin. :D

Kadulla kulkiessani ihmettelen, kuka tuo tyyppi on, kun vilkaisen vahingossa näyteikkunasta. Mieli ei vanhene samassa tahdissa kuin ulkoinen habitus.

Kun fiksun nuorenmiehen tavatessasi mietit, että tuosta saisi meille hyvän vävyn.