nuori sai hoas:lta kämpän, mutta ensi kuussa. mitä kaikkea pitää nyt tehdä?

Miten te "nyt pärjäät omillasi" -vanhemmat olette opastaneet lapsianne maailmaan? Miten se 18v tai 15v tietää kaiken sähkösopimuksista, tahranpoistosta, pyykkituvan varaamisesta jne,. jos kukaan ei ole niistä koskaan kertonut. Netistä löytyy listoja, mutta jotenkin oudolta tuntuu se, että vaikka isän työkaverilla olisi pakettiauto, niin sitä ei kysytä muuttoautoksi, vaan nuoren pitää osata kilpailuttaa muuttofirmat. Samaan aikaan pitäisi keksiä, miten saa Jyskistä sängyn kotiinsa, kun siellä ei ole kuljetuspalvelua jne.

Minusta nuoren auttaminen on välittämistä, sitä samaa juttua, jonka ansiosta jonain päivänä menen hoitamaan lapsenlapsia. Toki vasta sitten, kun pyydetään. Toisaalta voisin tulevaisuudessa toimia niin kuin nyt ap:ta ohjeistetaan eli anna lapsen yrittää ja erehtyä, älä mene auttamaan, vaikka osaisit. Kun vauva on valvottanut 2 kk niin totean, että pärjää itse. Ei kai se 30v ikäinen voi olla vielä avuttomampi kuin 18v?

Luteet! D8

Tyttäreni muutti Hoasin asuntoon viime kesänä. Toki olin apuna ensimmäisessä muutossa, olenhan vastuullinen vanhempi.

Meillä autetaan muutoissa puolin ja toisin suvun kesken eikä siinä ole mitään kummallista. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin.

Onneksemme tyttären asunnossa ei ole luteita. 

Siivota piti kyllä kaikki pinnat, asunto oli todella likainen. Muuttomatka useita satoja kilometrejä, viikonloppuna tapahtui muutto, joten ei ollut mahdollisuutta pyytää Hoasin edustajia toteamaan tilannetta ja vaatimaan siivousta.

Ensin siivousvälineet sisään ja siivoamaan ja sitten vasta tavarat sisään. Ikkunoita oli tuskin pesty kymmeneen vuoteen. Seinät tosi likaiset kuten muutkin pinnat. Jääkaappi oli oma lukunsa samoin keittiö. Lattioiden muovimatot sai uuden värin. Meitä oli neljä henkilöä ja siivosimme kaksi tuntia ennen kuin kannettiin tavarat sisään. 

Joten varautukaa tällaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähkösopimus pitää kilpailuttaa.

Sekä ennen kaikkea: SIIVOTA.

Opiskelijakämpät ovat useimmiten hirveitä p-skalääviä. Jostakin syystä (uusavuttomuus?) edes korkeakoulututkintoa suorittavat henkilöt eivät osaa elää normaalisti. Enpä sikaisempia asuntoja ole ikinä nähnyt. Ja ekaa kertaa elämässäni törmäsin sellaisessa torakoihin (!).

Todellakin. Olen kahdessa opiskelija-asunnossa asunut ja molemmat siivonnut varmaankin ensimmäistä kertaa niiden historiassa. Toisen beige muovilattia muuttuikin pesun jälkeen keltaiseksi. Toisesta paikkailin seinän pään kokoisia reikiä ja maalasin ne, että olisivat siistimmät.

Keittiön kaapeista olen taltalla hakannut irti vuosien ruokamähmät ja hellan takaa noussut haju paljastui oksennuksennäköiseksi kivettyneeksi hernekeittoläiskäksi. Jääkaapeissa oli oma eliöstö, joka muodosti homeharsoa.

Eteisen muovimatto oli pitänyt vaihtaa vesivahingon vuoksi. Tukkoisia lattiakaivoja ei kukaan ollut ikinä avannut, niistä löytyi nyrkinkokoinen tukko mustia hiuksia ja hengettömiä pinnejä. Kylpyhuoneen ovi oli turvonnut pilalle, koska siihen oli huoleti suihkuteltu vettä. Kaakeliseinien pesu teki himmentyneet kaakelit lasituksineen kuin uusiksi. Kukahan siellä kuvitteli tulevansa puhtaaksi suihkun jälkeen?

Uskomattomia sottapyttyjä/elämänhallintavammaisia sitä eleleekin!

Ainakin minä suihkuttelen hanasta suoraa vettä päälleni, en seinien kautta. Miten kaakelipinnan kiilto vaikuttaa siihen, miten minä puhdistun? Olen käynyt suihkussa myös muoviverhoilla eristetyssä "kopissa" eikä sielläkään seinämateriaali vaikuttanut pesutulokseen.

Asioita oppii tekemällä.

Opiskelija saa kaikki tarvitsemansa tiedot oppilaitoksesta hyväksymiskirjeen mukana.

Asioita EI OPI siten, että mamma selvittää ja tekee muistilistan. Tai kuten tässä, tekee ne asiat opiskelijan puolesta.

Ei ole kivaa, kun ei anneta itse hoitaa asioita alusta loppuun.

Ihmettelen tuota, että käsketään tekemään muuttoilmoitus isännöitsijälle. Tosin HOASin käytännöistä en tiedä, mutta itse olen töissä isännöitsijätoimistossa, jossa isännöidään tavallisia osaketaloja. Kaikissa meidän kohteissa muuttoilmoitus tehdään huoltoyhtiölle tai talonmiehelle niissä muutamassa talossa, joissa sellainen on. Samoin on ollut niissä taloissa, joissa itse olen asunut. 

Yleensä kuun vaihteessa tulee paljon puheluita, joissa halutaan tehdä muuttoilmoitus. Kysyn, onko vuokralainen vai osakas. Jos osakas, otan osoitetiedot järjestelmäämme ja sitten annan huollon yhteystiedot (monilla on netissä valmis lomake, joka täytetään). Jos vuokralainen, ohjaan suoraan huoltoon. Jos ilmoitus tulee sähköpostilla, lähetän sen edelleen huoltoon. 

Isännöitsijätoimisto pitää kirjaa osakkaista, huoltoyhtiö asukkaista. 

Ihme vastauksia täällä ! MInut aikoinaan hylättiin asuntolan pihaan tavaroiden kanssa että "koeta nyt pärjätä", en saanut minkäänlaista tukea enkä neuvoa käytännön asioissa. Tuolloin, 1998 ei  vielä ollut nettiä ja sain soitella joka paikkaan ja olla nolona kun sanottiin että emme me täältä tiedä, soita tuonne !

Vanhempien mielestä olin täysin kypsä 16-vuotiaana hoitamaan itse oman elämäni, seurauksena oli  maksuhäiriö, masennus ja alkoholismi. 

Vierailija kirjoitti:

Asioita oppii tekemällä.

Opiskelija saa kaikki tarvitsemansa tiedot oppilaitoksesta hyväksymiskirjeen mukana.

Asioita EI OPI siten, että mamma selvittää ja tekee muistilistan. Tai kuten tässä, tekee ne asiat opiskelijan puolesta.

Ei ole kivaa, kun ei anneta itse hoitaa asioita alusta loppuun.

Totta. Sama pätee tuoreeseen vanhempaan, kaikki tarvittava tieto tulee neuvolasta ja ne vauvat nyt vaan valvottavat, joten älä valita väsymystä. Kyse ei oikeastaan ole unenpuutteesta vaan siitä, että et osaa hoitaa asioitasi. Tai sitä vauvaa.

Miten ihmeessä asioita ei muka oppisi siten että vanhempi neuvoo? Olen aikuinen perheellinen nainen ja edelleen tulee asioita joita kysyn äidiltä ja isältä. Joskus jopa vaarilta ja mummoltakin silloin kun hän vielä eli.

Muutin omilleni jo 15-vuotiaana yli 500km päähän kotoani, mutta aina on ollut vanhempien tuki joka asiassa. Ihan esikoista synnyttämään lähtiessäkin äiti puhelimessa ennen saliin menoani neuvoi kuinka kannattaa ponnistaa. Hän kun on synnyttänyt useamman lapsen. Ja minä noudatin neuvoa ja hyvin sujui!

Hienoa että ap autat lastasi muutossa! Muista tietenkin pysyä avustajan roolissa, eli poika itse tekee ja sinä neuvot. Ei tietenkin niin että äiti soittelee tmv. Mutta apuna olo on merkki hyvästä vanhemmuudesta. Toisenlaisiakin tarinoita on.

Ei taitaisi tätä ketjua olla, jos muuttaja olisi tyttö :)

Mikähän siinä on, että jotkut äidit eivät päästä poikia itsenäistymään. Tässä tapauksessa tietysti on jo muuttamassa kotoa varhain eli en tarkoita juuri aloittajaa niinkään. 

Mutta netti on täynnä sivustoja, miten toimia muuttaessa. Hoasin sivuilla esim. on varsin kattavasti kaikki. 

Toivottavasti ei joudu ludekämppään asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä asioita ei muka oppisi siten että vanhempi neuvoo? Olen aikuinen perheellinen nainen ja edelleen tulee asioita joita kysyn äidiltä ja isältä. Joskus jopa vaarilta ja mummoltakin silloin kun hän vielä eli.

Muutin omilleni jo 15-vuotiaana yli 500km päähän kotoani, mutta aina on ollut vanhempien tuki joka asiassa. Ihan esikoista synnyttämään lähtiessäkin äiti puhelimessa ennen saliin menoani neuvoi kuinka kannattaa ponnistaa. Hän kun on synnyttänyt useamman lapsen. Ja minä noudatin neuvoa ja hyvin sujui!

Hienoa että ap autat lastasi muutossa! Muista tietenkin pysyä avustajan roolissa, eli poika itse tekee ja sinä neuvot. Ei tietenkin niin että äiti soittelee tmv. Mutta apuna olo on merkki hyvästä vanhemmuudesta. Toisenlaisiakin tarinoita on.

Kyllä!

Parasta on nimenomaan olla tukena siinä, että lapsi itse ottaa asioista selvää. Esim. tässä tapauksessa poika itse lukee Hoasin ensimuuttajan oppaan ja jos jää jotain epäselvää, niin auttaa siinä kohden. 

Se on tärkeä taito nyky-yhteiskunnassa, että oppii toimimaan eri virastojen kanssa. Hyvä myös tarkistaa, että kaikki tulee tehtyä. 

Olen minä vielä alle parikymppisiä auttanut pulmatilanteista esim. kun lapselta jä kesätyön palkka saamatta. Ei olisi itse ehkä hoksannut, että oli oikeutettu myöhästymisajan palkkaan. Oli monta satkua päälle.