Eroon masennuksesta ilman lääkkeitä?
Minusta tuntuu, että masennukseni johtuu elämäntilanteesta. Olen yksinäinen ja epäonnistunut kaikessa minulle tärkeässä. En saa töitä tai pääse kouluun. En tapaa kumppania tai ystäviä.
Tiedän, että jos saisin töitä ja tapaisin ihmisiä mistä saisin ystäviä ketkä tahtovat tehdä asioita kanssani mieleni olisi heti parempi. Yksinäisyys painaa oikeastaan kaikista eniten ja pessimistisyys. Olen todella itkuherkkä ja minulla ei ole yhtään paineensietokykyä. Välillä minulla on jopa itsetuhoisia ajatuksia. Lääkärissä kävin, mutta en tahdo ottaa masennuslääkkeitä, vaikka koen masentuneisuuden kroonistuneen.
Tuntuu mahdottomalta olla onnellinen rahattomana ja yksin. En tiedä miten tässä tilanteessa voisi edes olla onnellinen? Tai kuka voisi?
Kommentit (32)
En tiedä miksen pääse.. En kai ole tarpeeksi viisas..
Lääkkeet eivät paranna masennusta, mutta auttaa tukahduttamaan tunteita. Tutustu lääkkeiden NNT (Number Needed to Treat)-arvoihin ja erityisesti haittavaikutuksiin, jotka sinun tulee suhteuttaa NNT:n kautta saatuun hyötymahdollisuuteen.
Lääkkeetön hoito on pitkälti psykoterapiaa. Se kannattaa ottaa lähtökohdaksi, ellet sitten itse osaa esimerkiksi MindFullness-opeilla parantaa minäpystyvyyttäsi. Kirjoja ja harjoitteita saat kirjastosta ja MindFullnessista on tullut monia tutkimuksia, joiden mukaan se on tehokasta.
Vinkiksi voisi antaa sen, että lopeta itsesi vertaaminen muihin, lähde katsomaan mitä luonto tarkoittaa ja pohdi mitkä asiat oikeasti tekevät sinut onnelliseksi. Monella on harvakuvitelma siitä, että onnellisuus tarkoittaa enemmän jotain, esimerkiksi enemmän rahaa, enemmän vaatteita, enemmän kavereita tms.
Yksinäinenkin voi olla erittäin onnellinen, mutta yksinäinen ei kuluta ja siksi sosiaalisuutta korostetaan. Samalla tapaa liikuntaa korostetaan, koska liikunta tuottaa lisää businestä.
Kokemuksesta sanon, että kannattaa harkita aloittaako sittenkään mielialalääkitystä. Siis jos ei ole todella paha masennus. (Joissakin tilanteissa on hyvä syödä mielialalääkkeitä jonkin aikaa).
Itse lopettelen mielialalääkitystä, vaiheittain, koska yritän päästä vähemmillä vieroitusoireilla. Toivottavasti tällä kertaa onnistun pääsemään lääkkeistä eroon.
Pyydä lääkäriltä lähete Kelan psykoterapiaan, tai psykiatrille ensin jos tuo lääkäri yleislääkäri.
Lääkkeissä ei ole mitään pahaa, eivätkä estä terapiaa, päinvastoin.
Raaka-kaakao. Itse en voi syödä masislääkkeitä huonon vatsan vuoksi. Raaka-kaakao papuja kolmesta viiteen kappaletta päivässä. Toinen (parempi) on että ostat tuoreita taateleita (ei kuivattuja), otat paketista 5-8kpl niitä, pistät kuumaan veteen hetkeksi. Kaada vesi pois, kuorit ne, otat kivet pois, laitat tehosekoittimeen raaka-kaakao jauhetta puolesta teelusikallisesta yhteen teelusikalliseen (tai kaksi jos kestät vahvaa aromia) ja Aplro soijamaitoa (lehmänmaito saa ne maistumaan kummalliselta) ja täräytät teharilla, niin ai kun tekee hyvää. Masis lähtee jos jatkat käyttöä.
Olen käyttänyt kaikki kelan psykoterapiat. Olihan se kiva kun sai jutella omista asioista jollekkin. Mutta se loppui noin vuosi sitten, eikä minulla ole enää ketään kelle jutella ..
aloittaja
Itsellä auttoi jonkin verran liikunta ja hiilarien vähentäminen.
Vierailija kirjoitti:
Raaka-kaakao. Itse en voi syödä masislääkkeitä huonon vatsan vuoksi. Raaka-kaakao papuja kolmesta viiteen kappaletta päivässä. Toinen (parempi) on että ostat tuoreita taateleita (ei kuivattuja), otat paketista 5-8kpl niitä, pistät kuumaan veteen hetkeksi. Kaada vesi pois, kuorit ne, otat kivet pois, laitat tehosekoittimeen raaka-kaakao jauhetta puolesta teelusikallisesta yhteen teelusikalliseen (tai kaksi jos kestät vahvaa aromia) ja Aplro soijamaitoa (lehmänmaito saa ne maistumaan kummalliselta) ja täräytät teharilla, niin ai kun tekee hyvää. Masis lähtee jos jatkat käyttöä.
Olet oksettava. Itsellä masennus traumojen takia, ei ne traumat huuhaalla häviä.
Auttaisiko ratkaisukeskeinen terapia? Niitä voi olla tarjolla kunnallisellakin puolella. Itse kävin (lähetteellä) takavuosina noin 10 kertaa. Taisi olla psykiatrinen sairaanhoitaja, jolla pätevyys ratkaisukeskeiseen terapiaan. Ilmaista oli.
No harmi tilanteesi.Itsellä yksinäisyys ei haittaa senkun hankkii jonkin harrastuksen helppoa ja on niitä onnistumisiakin tullut.Toki tosi hyvin meni joitain vuosia sitten.Nyt 8
Vierailija kirjoitti:
Olen käyttänyt kaikki kelan psykoterapiat. Olihan se kiva kun sai jutella omista asioista jollekkin. Mutta se loppui noin vuosi sitten, eikä minulla ole enää ketään kelle jutella ..
aloittaja
Mistä sä haluat jutella? Kertoilla päivän kuulumisesi jollekin, vai viikosta toiseen purkaa pahaa oloasi?
Niin... itse sain masennustestistä 38'pistettä.. en tahdo lääkkeitä, kun muutenkin olen altis lihomaan...
Masennuksesi on ilmeisesti reaktiivista eli luonnollinen reaktio vallitseviin olosuhteisiin.
Sinun tulee joko sopeutua olosuhteisiin tai kyetä muuttamaan niitä.
Kartoita se, mikä tekee elämästäsi mielekästä, kartoita mahdollisuutesi.
Aloita ihan pienistä asioista, yritä nauttia pikkujutuista, jotka tuottavat sinulle iloa.
Vaatimattomissakin puitteissa voi elää mielekästä elämää.
Älä käytä lääkkeitä, ellet ole itsetuhoinen ja ne ovat ainoa keino turruttaa tunteet ja estää itsemurha.
Netissä on joku ilmainen verkkoterapia, googlella varmaan löytyy. Sitä voi käyttää.
Yhden artikkelin luin, jossa mies kertoi masennuksen jääneen taakse, kun hän käveli Suomen päästä päähän, kai siinä meni aika monta kuukautta.
Hae netin kautta ystäviä, joilla on vähän sama tilanne, ainakin yksinäisyyden osalta. Kyllä niitä löytyy. Tutustu ja menkää yhdessä esim. lähimpään kansallispuistoon tai muuten luonnon helmaan retkeilemään, metsä ja luonto hoitaa. Teltta mukaan ja yötä myöten siellä. Johonkin ilmaiseen harrasteryhmään mukaan.
Jos märehtii sohvalla omaa elämäänsä niin ei sieltä suosta päästä mitenkään ylös, edes niillä lääkkeillä.
Käy teettämässä, vaikka yksityisellä kattava terveystarkastus ja jos mitään fyysistä vikaa ei löydy niin hyppää bussiin, matkusta Karasjoelle saakka, joka on siellä Norjan puolella Ivalosta vielä ylöspäin.
Siitä sitten lähden rinkan kanssa kävelemään alaspäin, Hankoon saakka.
Kannattaa mittauttaa myös vitamiiniarvot, veikkaan että ovat todella alhaiset tai miinuksella.
Kaikenlainen liikunta tai muu tekeminen saa ajatukset muualle kuin omaan napaansa. Auttaa taatusti.
Voisitko mennä mukaan johonkin vapaaehtoistoimintaan? Tapaisit ihmisiä ja saisit tunteen et teet jotain hyvää.
Minulla on auttanut säännöllinen päivärytmi, kävelylenkit ja pieni reippailu (erityisesti luonnossa) sekä monipuolinen terveellinen ruokavalio. Kesällä valo auttaa nostamaan minulla mielialaa, ja talvet on minulla hankalampia. On tärkeää jotenkin se, että saa edes pieniä tavotteita saavutettua ja yritän aina ideoida mitä teen ja sitten kun olen saanut tehtyä asiat mitä suunnittelin, siitä tuntuu saavan jotain mielihyvää.
Ruokavaliossani jätin gluteenin pois (ei tarpeen kaikilla, minulla taas vatsavaivoissa siitä oli apua) ja olen huolehtinut siitä, että syön ruokaa, joka on hyväksi suolistobakteereille (maitohappobakteereja sisältäviä ruokia ja hyviä kuituja eli paljon vihanneksia jne). Yritän syödä mahdollisimman prosessoimatonta ruokaa, eli simppeliä ruokaa jonka pyrin mahdollisimman paljon valmistamaan raaka-aineista itse. Sokeria ja keinotekoisia lisäaineita välttelen, mutta ei minulla sokerinkaan suhteen nollatoleranssi ole, kohtuus kaikessa. Itsetehty kokkailu ja uusien reseptien opettelu on ollut hyvää aivojumppaa ja itsensä aktivoimista, kun pitkään en jaksanut kokkailla. Olen lisännyt kasvisruokia, kalan syöntiä ja yritän syödä myöskin pehmeitä rasvoja riittämiin (pähkinät, siemenet, oliiviöljy, avokado jne..). En välttele punaista lihaakaan enkä yritä olla siis kasvissyöjä, mutta yritän hiukan rajoittaa sen syömistä. Uskon, että sekin kohtuudella on hyväksi ja esimerkiksi naudan maksassa sillointällöin syötynä on paljon hyödyllisiä ravintoaineita mistä voi olla hyötyä vaikkapa jos on jotain vitamiininpuutoksia. Yritän syödä vähän Välimeren ruokavalion mukaisesti, tai ainakin sinne päin. Lisäravinteita olen ottanut lähinnä D-vitamiinia, magnesiumia ja yhdessä vaiheessa maitohappobakteereita ja käytän myös kollageenia aina välillä, koska sitä ei välttämättä nykyravinnosta saakaan tarpeeksi. Välillä pitää vähän herkutellakin, eli en täyskieltäydy mistään. Absolutisti olen ollut pitkään, koska alkoholi ei sovi minulle, kun mielialat heittelee sen takia. Voin sanoa, että olo on kohentunut paljon siitä mitä se masentuneimmillaan oli. Minulla on kokemusta masennuslääkkeistä, niiden pitkäaikaisesta käytöstä ja vieroituksesta, enkä todellakaan enää voisi alkaa niitä käyttämään tällä kokemuksella. Lääkepurkista ei terveys löydy eikä pitkällä tähtäimellä hyvinvointikaan, näin sen olen omalla kohdallani kokenut ns masennuslääkkeiden kohdalla. Toivon, että silloin aikanaan, kun aloitin käyttämään niitä, olisin kokeillut elämäntapakonsteja enemmän. Käytin masennuslääkkeitä liian pitkään, ties vaikka olivat syynä siihen, että masennus tuntui pitkään kroonistuneelta ja sain niistä ongelmia seksuaalisella puolella ja tunne-elämäni latistui. Sain niistä haittoja ja vieroitus oli todella hirveää vuosien käytön jälkeen. Pikkuhiljaa koen edistyneeni asioissa, ja voin jo pikkuisen paremmin kuin mitä jonkun aikaa sitten.
Koira on minulla tosi hyvä kaveri ja auttaa pysymään aktiivisena. Silloinkin kun oli tosi vaikea jakso, se patisti lenkille.
Toivon, että pääsisin olossani sen verran vielä eteenpäin, että kykenisin palaamaan työelämään. Yritän kovasti tehdä hyvinvointini eteen asioita ja paljon sillä on ollutkin minun kohdalla vaikutusta. Esimerkiksi unettomuuteen reippailusta ja elintavoista on ollut paljon hyötyä. En sano että nämä kaikille toimii, mutta minulla toimii.
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet eivät paranna masennusta, mutta auttaa tukahduttamaan tunteita. Tutustu lääkkeiden NNT (Number Needed to Treat)-arvoihin ja erityisesti haittavaikutuksiin, jotka sinun tulee suhteuttaa NNT:n kautta saatuun hyötymahdollisuuteen.
Lääkkeetön hoito on pitkälti psykoterapiaa. Se kannattaa ottaa lähtökohdaksi, ellet sitten itse osaa esimerkiksi MindFullness-opeilla parantaa minäpystyvyyttäsi. Kirjoja ja harjoitteita saat kirjastosta ja MindFullnessista on tullut monia tutkimuksia, joiden mukaan se on tehokasta.
Vinkiksi voisi antaa sen, että lopeta itsesi vertaaminen muihin, lähde katsomaan mitä luonto tarkoittaa ja pohdi mitkä asiat oikeasti tekevät sinut onnelliseksi. Monella on harvakuvitelma siitä, että onnellisuus tarkoittaa enemmän jotain, esimerkiksi enemmän rahaa, enemmän vaatteita, enemmän kavereita tms.
Yksinäinenkin voi olla erittäin onnellinen, mutta yksinäinen ei kuluta ja siksi sosiaalisuutta korostetaan. Samalla tapaa liikuntaa korostetaan, koska liikunta tuottaa lisää businestä.
Mitä on minäpysyvyys? Ja vinkkejä kirjallisuuteen.
Ensinnäkin sun pitää olla oikeasti sisäistänyt se, että kukaan muu ei voi sun masennukselle mitään, paitsi sä itse. Terapiastakaan ei ole apua, ellet itse usko itseesi ja siihen että pystyt parantumaan, pitää olla se oma halu ja motivaatio parantua, tai muuten parhaatkaan vinkit ei auta mitään.
Täällä keskustelussa on tullut monia hyviä vinkkejä. Terveellinen, ravinteikas ruokavalio ja luonnossa liikkuminen päivittäin. Uusi mieluisa harrastus. Ystävien etsiminen joko sen harrastuksen kautta tai netistä. Myös vapaaehtoistyö oli hyvä ajatus, samoin lemmikki jos pidät eläimistä. Meditointi, jooga, mindfullness, monen mielestä höpöhöpöä mutta kyllä niistäkin voi apua saada, katso alkuun Youtubesta videoita niin saat ihan ilmaiseksi opastusta. On olemassa myös jotain "luontaistuote" masennuslääkkeitä, eivät siis ole oikeita lääkkeitä vaan jotain vitamiineja tms., jotka aktivoivat aivojen normaalia toimintaa tai jotain sellaista, en tiedä niistä kummemmin, mutta tuskin haittaakaan olisi sellaisia kokeilla? Netissä ja muitten ruutujen ääressä roikkuminen minimiin! Itsellä ainakin tulee laiska ja saamaton olo siitä, ja väsynyt siitä kaikesta informaatiotulvasta.
Miksi et pääse kouluun? Se voisi auttaa muihinkin asioihin