Onko muita akateemisia jotka eivät laita yo-lakkia päähänsä vappuna?
Minusta jotenkin turhaa, tuntuu hölmöltä pitää lakkia joka ei sinänsä edusta mitään itsessäni. Akateemisen tutkinnon jälkeen ei ole ollut tarvetta erityisesti " brassailla" ylioppilaslakilla.
Kommentit (51)
Ei enää pueta haalareitakaan vappuna päälle niinkuin joskus nuorena. Jotenkin se vaan on jäänyt. Lisäksi lakki tuntuu minusta vähän ahtaalta päässä.
Itse kävin aikoinaan aikuislukion kokoaikaisen työn ohella, joten koen ponnistelleeni riittävästi lakin saadakseni ja uskallan kantaa sitä asiaankuuluvalla ylpeydellä. :)
Mutta en ole kyllä akateeminenkaan... Mies ei ole ylioppilas, mutta sitä en ole kyllä ajatellut tässä. Emme ex-miehenkään kanssa pitäneet, vaikka olimme molemmat. Yo-lakki hiostaa ja on ruma.
ettei sitä kehtaa pitää julkisesti. Jos vanhempani näkisi, niin pyörtyisivät. Parasta unohtaa se kaappiin. :)
Mutta kivaa oli!
lakkiaispäivän jälkeen. Laitoin sen vanhempieni luona kaappiin ja sinne jäi kun muutin eri kaupunkiin.
Minun lakkini on jossain laatikossa lapsuudenkodissa ja niin on miehenkin. En jaksa vetää sitä päähäni vappuna, koska se tuntuu oudolta törttöillä se päässä tuolla ulkona. Varmaan siitä johtuu ettei lapsuudenkodissanikaan pidetty vaikka vanhemmat olivat lukion käyneet.
Tuntuisi ihan hölmöltä. Maisteri olen koulutukseltani ja mieheni sekä molempien sisarukset toimivat samoin.
Annoin YO-lakkini serkulleni, joka oli minua vuotta nuorempi, koska tiesin etten tule lakkia koskaan käyttämään. Käytin sitä lakkiaispäivänäkin vain hyvin vähän.
Vappuisin käytän luonnollisesti rakasta teekkarihattua.
Akateemisia vihataan muutenkin tarpeeksi. Olen aina viimeiseen asti välttänyt puhumasta mikä meidän koulutus on.
En käytä lakkia. Minua kun hävettää, etten ole saanut kahlattua lukion lisäksi mitään opinahjoa loppuun saakka. Kesken on jäänyt niin yliopisto (kaksi kertaa), amk (kolme kertaa) kuin amiskin (kaksi kertaa). Että enpä nyt kovin ylpeä ole siitä, että olen ylioppilas, kun muuta en ole aikaan saanut.
(töissä olen sentään, että en yhteiskunnan elättinä sentään elä)
Ei se enää nykyään ole mitään tutkinnolla kehuskelemista, vaan hauska vanha perinne. En ymmärrä, miksette kehtaa laittaa lakkia päähän.
Perinne nimenomaan. Ja tuleepa sille lakille edes kerran vuodessa käyttöä, ja lämmittääkin vähän vappupiknikillä. :) Meilläkin molemmat ollaan akateemisia. Minä pidän lakkia, mies ei.
Itse välillä siitä lakittomuudesta jurnutan. Tuolla vappukarkeloissa kun suurin osa lakkia pitä', ja ne jotka eivät pidä, eivät lakkia omista. ;)
En edes tiedä missä se on. Se on niin likainenkin opiskelijaryminöiden jälkeen.
Ei ole lakki päässä ollut yhtenäkään vappuna. Ei sovi mulle pätkääkään, näytän ihan nauriilta se päässä.
En ole ikinä pitänyt. Muutenkin tuntuu, että vain ne pitävät, jotka eivät ylioppilasjuhlien jälkeen ole muuta saaneet aikaan.
kia kun duunariukollanne ei sitä ole. Jos ukkosi olisi esim. DI, jotka aina hyvin mielellään pitävät tupsulakkiaan, niin kyllä sinunkin kutreillasi valkolakki keikkuisi. Ja tää on tosi.
Vietän vappua kotona perheen kanssa tai ystävien luona. Mitäs sitä kotona/kylässä lakki päässä istumaan :)
ja teekkarilakin saatuani olen pitänyt sitä joka wappu ja pidän vastakin, samoin mieheni. Lakki päässä on myös wappuseuramme, perinteisesti. Lakki on kätevä erityisesti kylmällä säällä - eikä tarvitse tuskailla kampauksen kanssa.
Ehkä pikkasen säälittää ne, joille opiskeluaika ei ole merkinnyt elämässä muuta kuin kaikenpuolista vähättelyn kohdetta. Minulle se oli elämän hauskinta aikaa, jolloin tutustuin eri puolilta Suomea lähtöisin oleviin loistaviin ihmisiin ja tietysti myös mieheeni ja lasteni isään, jonka kanssa olen pitänyt yhtä jo kohta 30 vuotta. Siitä oli hyvä ponnistaa myös menestyksekkääseen työelämään.