Mä säälin teitä jotka tekee puhelintyötä...

En kyllä ymmärrä miksi työtä niin väheksytään. Ensinnäkin on aivan eri asia onko puhelinmyyjänä eli esimerkiksi myymässä lehtiä asiakkaille puhelimitse vai ns. contact centerissä missä tarjotaan enemmänkin b2b palveluita. Siskoni oli töissä yrityksessä missä myytiin esimerkiksi ulkoistamis palveluita yrityksille puhelimitse. Piti oiekin paljon työstä ja palkkakin oli keskivertoa parempi.. Tässä hyvä esimerkki tämänkaltaisesta yrityksestä http://www.goexcellent.fi/.

Tyttäreni, lukiolainen on juuri aloittamassa opiskelujen ohessa puhelinmyyntityötä.

Itsekin olin nuorena puhlinmyyjänä muiden töiden ohessa ja tykkäsin, sopii hyvin puheliaalle ja sosiaaliselle ihmisille kuten minä ja tyttäreni.

[quote author="Vierailija" time="28.04.2006 klo 23:15"]

siis eikö teillä ole parempaa työtä tarjolla kun jaksatte monia vuosia olla niin kauheessa hommassa..?mä ymmärtäisin jos väliaikaisesti tekisi tai kokeilisi,mut kun jos monta vuotta sellaista tekee niin..no joo tyylinsä kullakin..vitutti vaan kun tänään joku ääliö pirteä henkilö soitti ja koitti kaupata jotain...ei perkele hermo kestä teitä...

[/quote]

Minua taas säälität sinä, ap. Teet järkyttäviä kielioppivirheitä koko ajan.

Lisäksi logiikkasi mättää pahan kerran. Otsikossasi muka säälit puhelintyötä tekeviä, sitten haukut ja kerrot, että oikeasti he ärsyttävät sinua pahasti.

Mistä muuten päättelet, että joku tekisi puhelinmyyntityötä pysyväisluontoisesti? Viitisi soitella sinunkaltaisillesi ihmisille...?

Juu, ei!

mä ainakin oon niin totisen kylmä ja sanon heti että " ai, jostain lehtitilauksestako on kyse, ei kiitos" ja pistän puhelimen kiinni. Enkä varmaan oo ainoo.

Ainoastaan sellaiset, jotka tykkää siitä/tienaa siitä hyvin. Ite olin opiskeluaikana puhelinmyyjä muutaman kuukauden koulun ohella, kun en muutakaan työtä saanu. Ihan hirveetä hommaa. Ennemmin siivoaisi tai olisi kaupan kassalla. Tai työtön. Ei tuo puhelinmyynti mielestäni ole ihmisarvoista työtä.



Nykyään mua ärsyttää ihan suunnattomasti noi kadulla pysäyttelijät Amnestin ym. hyväntekeväisyysliiton ihmiset. Varsinkin täällä Tampereella niitä on ihan liikaa. Ei viittis sanoa pahastikaan, mutta ärsyttää kun joka ikinen päivä monta tuollaista tyrkyttäjää tulee häiritsemään. En todellakaan halua osallistua mihinkään keräyksiin.

PUHELINMYYNTI ON TOSI OSAAVIEN HOMMAA SÄ TUUT KIRJOTTELEMAAN TÄLLÄST PAS... TÄNNE KU ET ITE TIEDÄ MISTÄ ON EDES KYSE. Arvostan eniten puhelinmyyntiä koska sinne pääsee nuoret helposti kesätöihin ja opiskelijat voi tehdä töitä koulun ohella.Ja paljon se sulle on pois jos joku soittaa sulle ja kertoo asiansa voi herranlettas ! ei sällil / naisel oo kaikki muumit laaksos. itketää voi iik ku joku soitti mulle ilosella asialla mitä tuut tänne sitä itkemään. Puhelinmyynti on parasta työtä istut penkillä ja teet rahaa ja voin luvata et puhelinmyynnil on kovemmat palkat kun sun työssä ! xD ei voikku vaa nauraa :))))

Tämä on yksi sellainen ajattelutapa, jota en ikinä ole ymmärtänyt...eli tuo toisen työn väheksyminen. Eiväthän kaikki työt voi olla yhtä "hienoja" kuin toiset, mutta silti nekin ovat työ ja elannonansaitsemistapa jollekin. Ja varsinkin kun ei se työpaikka nyt tänäpäivänä ihan itsestäänselvyys ole.

Tämä on yksi sellainen ajattelutapa, jota en ikinä ole ymmärtänyt...eli tuo toisen työn väheksyminen. Eiväthän kaikki työt voi olla yhtä "hienoja" kuin toiset, mutta silti nekin ovat työ ja elannonansaitsemistapa jollekin. Ja varsinkin kun ei se työpaikka nyt tänäpäivänä ihan itsestäänselvyys ole.

Puhelinmyynti on häirintää. En voi arvostaa sitä että joku kiusaa ihmisiä työkseen. Itselleni soittaa _joka päivä_ vähintään kaksi puhelinmyyjää, monena päivänä paljon useampikin. En ole saanut loppumaan millään estolistoilla. Yrittäjillä tämä on vielä suurempi ongelma, heille soitellaan aivan jatkuvalla syötöllä kaikenmaailman mainospalveluista ja heidän on pakko vastata joka puheluun koska soittaja voi olla myös asiakas.

Ja kun niitä puheluita ei saa heti koskaan loppumaan. Ilmeisesti puhelinmyyjät on jotain vapaasukeltajia, joiden ei tarvi vetää henkeä kuin kymmenen minuutin välein. Siinä sitten joutuu odottelemaan sitä pientä hengitystaukoa, jonka välissä ehtisi sanoa sen "ei kiitos, ei kiinnosta". Jos vain katkaisee puhelun, luulevat että katkesi vahingossa ja soittavat uudelleen.

En todellakaan arvosta tällaista työtä.

ko työssä pomo sanoi, että kun asiakas on sanonut kolmannen kerran ei, niin sitten saa lopettaa tyrkyttämisen ja toivottaa hyvää päivänjatkoa. Kaksi eitä ei vielä riitä. Ei kai ne myyjät nyt mitään idiootteja ole, tajuaa ne itsekin että 99 % asiakkaista vihaa heitä ja heidän soittelujaan eikä tule tilaamaan mitään. Mutta jos sanoo ekan ein jälkeen että "kiitos hei" niin saa kenkää. Ja enpä minäkään tuohon työhön olisi mennyt jos ei olisi ollut pakko, ei ne huvikseen siis soittele.

soittaminen. Huvittaa nää nuoret miehet, jotka sanovat, että soita uudelleen silloin ja silloin eli sovitaan aika ja kun sitten soitan, niin ei vastata. Niiiiiiiin ennalta arvattavissa, mutta he luulevat olevansa kovinkin veemäisiä mua kohtaan :). Ja tosiaan noret miehet tätä harrastaa. Mulle yksi lysti jos joku luö luurin korvaa, mun palkka juoksee silti :). Tää soittaminen vain pieni osa mun työtä.

No niin. Olin puhelinmyyjänä reilut kolme vuotta kunnes romahdin, ja kerron tässä miksi.



Pahinta ei suinkaan olleet vittumaiset asiakkaat, vaan yhtiön sisäiset ongelmat: aina oli joku niskan takana huohottamassa ja käskemässä tekemään kovemmin töitä. Edes 10 sekuntia en saanut olla pois puhelimesta taukojen ulkopuolella. Se duuni oli aivan hirveää enkä tajua miten jaksoin noin kauan. Mutta kun muuta työtä en saanut, enkä uskaltanut irtisanoutua (olin juuri muuttanut ulkomaille enkä osannut kieltä kovinkaan hyvin), niin oli pakko purra hammasta ja kestää.



Tuo "tyrkytyssääntö" on ihan totta. Kolme kertaa pitää yrittää pakottaa asiakas muuttamaan mielensä - mutta ei sen takia että puhelinmyyjä sitä haluaisi, vaan sen takia että esimies käskee, pakottaa, vaatii ja uhkailee.



Työpaikan säännöt muuttuivat tämän tästä, mutta pomojen suosikkiporukka sai käytännössä tehdä mitä vaan, vaikka soitella perheelleen sillä välin kun me "huonommat" raadettiin hiki päässä. Tuli kaikenlaisia järjettömiä sääntöjä: "mahdollista myyntipuhelua" on aina oltava kuuntelemassa kollega, eli jos asiakas vaikuttaa lupaavalta, myyjän on alettava puhelimessa ollessaan heilutella käsiä sopivalle kollegalle/esimiehille että hei tule tänne kuuntelemaan. Ja jos puhelu päättyy ilman hyvää tulosta, voi jestas sitä vittuilun ja narinan määrää ja suoranaisia haukkuja.



Ja asiakkaiden lisäksi meidän piti kamppailla tylyjen respaneitien kanssa, ja sitä en vieläkään tajua, miksi respaneiti ei voi vaan sanoa "anteeksi, tämä henkilö ei ota vastaan myyntipuheluja"... Tätä nykyä työskentelen itse respassa ja sanon juuri näin, ja todella toivon että luurin toisessa päässä oleva puhelinmyyjä huokaisee helpotuksesta saatuaan puhua yhdelle mukavalle ihmiselle koko helvetillisen päivän ajalta.



Puhelinmyyntiä ei juuri kukaan tee mielellään, vaan pakosta. Kuka haluaisi tehdä työtä henkisesti epäinhimillisissä olosuhteissa, ja jos työn tarkoitus on ihmisten häirintä ja ärsyttäminen 8h/päivä? Mutta kun on pakko.

puhelinmyyjän työ. Itse teen välillä 13 tuntia putkeen töitä puhelimessa ja olen sairaanhoitaja.