Ylipainoisen perheen kanssa mökillä oltuani ymmärrän, miksi oma perheeni ei ole ylipainoinen.
Olen aina ajatellut, että syön liikaa makeaa ja herkkuja. Meillä on kotonakin aina jotain hyvää kaapissa ja tyttärenikin syövät varmasti jotain karkkia tai karkintapaista joka päivä. Mutta oltuani ylipainoisen perheen kanssa mökkiviikonlopulla ymmärrän, minkälaisia todelliset erot syömisissämme ovat.
Ystäväperheen lapset syövät esim. muroja 3-4 lautasellista. Omani eivät varmasti osaa edes ajatella, että niitä voisi ottaa lisää. Kun tuttavalapset hotkivat saamansa karkkipussit niin nopeasti kuin voivat ja kinusivat sitten lisää. Omilla tytöilläni pussista oli saatu ehkä 1/4 syötyä saman päivän aikana ja karkkia riitti vielä seuraavaankin päivään.
Tuttaville oli hyvin tärkeää, että syödään lämmin lounas ja vielä lämmin päivällinen. Annokset olivat valtavia. Omassa perheessäni on tavallista, että viikonloppuisin syödään vain yksi lämmin ruoka vähän myöhemmällä tai jotain hyvin kevyttä lounaaksi (esim. salaattia tai keittoa) ja sitten isompi päivällinen.
Minun lapseni toivoivat välipalaksi ruisleipäpalasta juustolla kun taas tuttavat mättivät taas niitä sokeroituja muroja ja peanutbutter + jelly -leipiä...
Eli summa summarum, uskon että kyse on tottumuksista.
Kommentit (447)
Kaikista tehokkaimmin ylipaino-ongelmaan pystytään vaikuttaman, jos koko yhteisö (koulu, kunnat jne.) on mukana tukemassa lasten terveellisiä elämäntapoja kaikilla elämänalueilla.
Faktaa lasten lihavuudesta:
- Ylipainoisten nuorten määrä on yli kaksinkertaistunut 1970-luvun jälkeen.
- Lapsuuden lihavuudella on taipumus jatkua aikuisuuteen.
- Lihavuus lisää monien sairauksien riskiä ja huonontaa elämänlaatua.
- Lapsen lihavuus johtuu hyvin harvoin sairaudesta.
- Lihavuutta on helpompi ehkäistä kuin hoitaa.
- Lapsen lihavuuden hoito ja ehkäisy kohdennetaan kokonaisvaltaisesti koko perheeseen.
- Painonlaskua tärkeämpää on muuttaa elintapoja pysyvästi terveellisemmiksi.
Lähde: https://www.terve.fi/artikkelit/73987-lasten-lihavuus-lisaantyy-huolest…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että syön liikaa makeaa ja herkkuja. Meillä on kotonakin aina jotain hyvää kaapissa ja tyttärenikin syövät varmasti jotain karkkia tai karkintapaista joka päivä. Mutta oltuani ylipainoisen perheen kanssa mökkiviikonlopulla ymmärrän, minkälaisia todelliset erot syömisissämme ovat.
Ystäväperheen lapset syövät esim. muroja 3-4 lautasellista. Omani eivät varmasti osaa edes ajatella, että niitä voisi ottaa lisää. Kun tuttavalapset hotkivat saamansa karkkipussit niin nopeasti kuin voivat ja kinusivat sitten lisää. Omilla tytöilläni pussista oli saatu ehkä 1/4 syötyä saman päivän aikana ja karkkia riitti vielä seuraavaankin päivään.
Tuttaville oli hyvin tärkeää, että syödään lämmin lounas ja vielä lämmin päivällinen. Annokset olivat valtavia. Omassa perheessäni on tavallista, että viikonloppuisin syödään vain yksi lämmin ruoka vähän myöhemmällä tai jotain hyvin kevyttä lounaaksi (esim. salaattia tai keittoa) ja sitten isompi päivällinen.
Minun lapseni toivoivat välipalaksi ruisleipäpalasta juustolla kun taas tuttavat mättivät taas niitä sokeroituja muroja ja peanutbutter + jelly -leipiä...
Eli summa summarum, uskon että kyse on tottumuksista.
Jaa. Meillä ei syödä aamulla (eikä koskaan) muroja vaan puuroa ja karkkipäiväkin on vain kerran viikossa mutta kappas, ylipainoisia ollaan. Jotain peanutbutter-jelly leipiä en muuten ole koskaan nähnyt muualla kuin jenkkileffoissa, oikeastiko niitä muka joku suomalainen syö?
Jos puuroon laittaa lisukkeeksi sokerihilloa, niin siinä tulee jo lisäkaloreita. Pakastemarjat parhaimpia ja terveellisimpiä lisukkeita puurolle.
Ja olennaista tietty myös, mitä syötte niiden aamupuurojen ja karkkipäivä-karkkien välissä.
Se että sinä laitat puuroosi sokerihilloa ja jotain nutellaa ei tarkoita että normaalit ihmiset söisi moista p*skaa. Me normaalit sen sijaan syödään puuron kanssa nyt kesällä tuoreita marjoja ja talvella sitten pakastemarjoja. Lisäksi aamupuuron ja karkkipäivien välillä syödään tietenkin terveellistä ja kasvispainotteista ruokaa, eineksiä tai edes puolivalmiita ei meillä syödä. Janojuomana on vesi ja saunajuomana kerran viikossa limua.
Tuskinpa käytän, kun tekstisdäni selvästi sanoin, että pakastemarjat parhaimpia :)
Mutta ok, syötte sopivasti ja olette ylipainoisia. No, mitäpä se minulle kuuluu.
Kertoo se kertoo susta jo ihan kaiken kun pidät pakastemarjoja parhaimpina. Oletko edes kuullut tuoreista marjoista?
Miten tuoreita marjoja voi syödä puuron kera koko vuoden? eri
Jos sä oikeasti söisit marjoja niin ei sun tarvitsisi kysyä.
Ikävä tuottaa näsäviisaalle besserwisserille pettymys, mutta olen just pakastanut 4 laatikollista mansikkaa. Mustikkaa seuraavaksi pitää hakea. Pensasmustikoita syödään myös paljon, kesäisin. Kalliita ovat, muuten söisin päivittäin.
Oisko mahdollista kommentoida asiallisesti?
Ilmeisesti tämä asiallisuuden vaatimus ei kuitenkaan koske (ylläriylläri) sua itseäsi. Jostain syystä sulla on oikeus tehdä oletuksia toisten syömisistä ja syyttää sokerimuroista ja ties mistä ja samalla nostaa itseäsi muita paremmaksi. Nytkin koet tarpeelliseksi kehuskella kuinka olet ollut niin poikkeuksellisen hyvä ja ahkera ihminen, että ihan olet mansikkaa saanut pakkaseen. Ja kaikki 4 laatikollista, wau. Pitää kyllä ottaa ihan hattu päästä tuollaisen saavutuksen edessä. Samalla jaksat vielä ohjeistaa kuvitteelliselta valtaistuimeltasi meitä muita, sinua huomattavasti "alempiarvoisia" kuinka täällä pitää keskustella.
Mene jo prkl kokoaan pois kun et ymmärrä olevasi just yhtä hyvä/huono kuin kaikki me muutkin.
Ota selvää kenelle vastaat. Sokerimuroistakaan en ole sanonut sanaakaan. Ja jos joku sanoo minulle tyyliin "Sä mitään marjoja ole koskaan syönytkään", niin lie oikeus vastata, että pakastinkin just 4 laatikkoa. Monet pakastaa paljon enemmän. Ja ohjeistamiseksi en luokittelisi pyyntöä vastata asiallisesti. Ne patoutumat, ne patoutumat.
Mikä tuo sun patouma oikein on kun hoet siitä joka viestissä? Ainakaan se ei näytä purkautuvan. Kai muuten ymmärrät, että on harvinaisen ylimielistä käytöstä vaatia muilta jotakin mihin nimenomaan itse ei pysty. Eikä edes halua pystyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin vedetään hurjat määrät tyhjää energiaa ja olematonta ravintosisältöä ja pilataan suoliston bakteerikanta limsoilla, irtokarkeilla, sipseillä ja steriileillä ruokamateriaaleilla. Sitten ihmetellään kun lihotaan. Elimistö on ihan sekaisin kaikesta lisäainepaskasta.
Niinpä. Millä tuon seonneen elimistön saa takaisin kuntoon? Se kun ei riitä, että jättää ruokavaliosta pois kaiken tuon keinotekoisen ja sokeroidun moskan.
Tästä tuli dokkari yleltä jokin aikaa sitten. Se itse asiassa riittää: sillä kun poistaa valkoisen sokerin ruokavaliosta vie myös safkat niiltä sitä ravinnokseen käyttäviltä bakteereilta suolesta ja niiden nälkäkuoleman kautta populaatio vähenee. Saman aikaisesti hyvisbakteereiden määrä alkaa lisääntyä, ottamaan enemmän elintilaa kun tarjoaa heille suotuisaa ravintoa, parsaa, porkkanaa, linssejä, voikukanlehtiä etc. Siinä dokkarissa siis ulostenäytteillä tarkkailtiin yhtä perhettä, ehkä joku muistaa tämän dokumentin nimen?
Tämä. Lisäksi hapanmatotuotteita ja hapankaalia, niin kyllä se suoliston bakteerikanta siitä tokenee. Aikaa se tietysti vie.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin vedetään hurjat määrät tyhjää energiaa ja olematonta ravintosisältöä ja pilataan suoliston bakteerikanta limsoilla, irtokarkeilla, sipseillä ja steriileillä ruokamateriaaleilla. Sitten ihmetellään kun lihotaan. Elimistö on ihan sekaisin kaikesta lisäainepaskasta.
Niinpä. Millä tuon seonneen elimistön saa takaisin kuntoon? Se kun ei riitä, että jättää ruokavaliosta pois kaiken tuon keinotekoisen ja sokeroidun moskan.
Tästä tuli dokkari yleltä jokin aikaa sitten. Se itse asiassa riittää: sillä kun poistaa valkoisen sokerin ruokavaliosta vie myös safkat niiltä sitä ravinnokseen käyttäviltä bakteereilta suolesta ja niiden nälkäkuoleman kautta populaatio vähenee. Saman aikaisesti hyvisbakteereiden määrä alkaa lisääntyä, ottamaan enemmän elintilaa kun tarjoaa heille suotuisaa ravintoa, parsaa, porkkanaa, linssejä, voikukanlehtiä etc. Siinä dokkarissa siis ulostenäytteillä tarkkailtiin yhtä perhettä, ehkä joku muistaa tämän dokumentin nimen?
Okei.. kuulostaa ihan siltä mitä itse olen tehnyt, toki en ole voikukanlehtiä syönyt mutta parsaa ja porkkanoita syön kyllä päivittäin. Liekö just se sitten se "salainen ase" koska sokerin (ja keinotekoisten makeutusaineiden) käytön lopettaminen ja pääsääntöisesti kasvisruokaan siirtyminen ei ainakaan mulla ole toiminut eli en vieläkään laihdu.
Ymmärrät kai, että jos olet vuosikymmeniä tuhonnut elimistöäsi, ei se jossain parissa kuukaudessa toivu? Prosessiin voi mennä vuosia. Vuosia siihenkin meni että päädyit siihen tilaan missä nyt olet.
Kasvisruokaan siirtyminen ei muuten ollut mikään hyvä veto. Tarvitset laadukkaampaa proteiinia, ja koska kehossasi on luultavasti myös matala-asteinen tulehdus, muita(kin) rasvoja kuin monityydyttymättömiä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi tosiaan syödä kaksi lämmintä ateriaa päivässä, niin ei tarvitse paikata kalorivajetta karkeilla.
Syön joskus 2 lämmintä ateriaa, joskus yhden ja välillä en ollenkaan. Annoskoot ovat tärkeämpiä. Olin lähes 40 kg lihavampi ja normaalin ruoan ja ateriarytmin aloittaminen auttoi laihtumaan, lämmin ruoka on hyvä apu mutta aina ei jaksa kokata joka päivä.
PERUSTAKAA OMA KETJU MARJOILLE JAUHAMISESTA KIITOS
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että syön liikaa makeaa ja herkkuja. Meillä on kotonakin aina jotain hyvää kaapissa ja tyttärenikin syövät varmasti jotain karkkia tai karkintapaista joka päivä. Mutta oltuani ylipainoisen perheen kanssa mökkiviikonlopulla ymmärrän, minkälaisia todelliset erot syömisissämme ovat.
Ystäväperheen lapset syövät esim. muroja 3-4 lautasellista. Omani eivät varmasti osaa edes ajatella, että niitä voisi ottaa lisää. Kun tuttavalapset hotkivat saamansa karkkipussit niin nopeasti kuin voivat ja kinusivat sitten lisää. Omilla tytöilläni pussista oli saatu ehkä 1/4 syötyä saman päivän aikana ja karkkia riitti vielä seuraavaankin päivään.
Tuttaville oli hyvin tärkeää, että syödään lämmin lounas ja vielä lämmin päivällinen. Annokset olivat valtavia. Omassa perheessäni on tavallista, että viikonloppuisin syödään vain yksi lämmin ruoka vähän myöhemmällä tai jotain hyvin kevyttä lounaaksi (esim. salaattia tai keittoa) ja sitten isompi päivällinen.
Minun lapseni toivoivat välipalaksi ruisleipäpalasta juustolla kun taas tuttavat mättivät taas niitä sokeroituja muroja ja peanutbutter + jelly -leipiä...
Eli summa summarum, uskon että kyse on tottumuksista.
Jaa. Meillä ei syödä aamulla (eikä koskaan) muroja vaan puuroa ja karkkipäiväkin on vain kerran viikossa mutta kappas, ylipainoisia ollaan. Jotain peanutbutter-jelly leipiä en muuten ole koskaan nähnyt muualla kuin jenkkileffoissa, oikeastiko niitä muka joku suomalainen syö?
Jos puuroon laittaa lisukkeeksi sokerihilloa, niin siinä tulee jo lisäkaloreita. Pakastemarjat parhaimpia ja terveellisimpiä lisukkeita puurolle.
Ja olennaista tietty myös, mitä syötte niiden aamupuurojen ja karkkipäivä-karkkien välissä.
Se että sinä laitat puuroosi sokerihilloa ja jotain nutellaa ei tarkoita että normaalit ihmiset söisi moista p*skaa. Me normaalit sen sijaan syödään puuron kanssa nyt kesällä tuoreita marjoja ja talvella sitten pakastemarjoja. Lisäksi aamupuuron ja karkkipäivien välillä syödään tietenkin terveellistä ja kasvispainotteista ruokaa, eineksiä tai edes puolivalmiita ei meillä syödä. Janojuomana on vesi ja saunajuomana kerran viikossa limua.
Tuskinpa käytän, kun tekstisdäni selvästi sanoin, että pakastemarjat parhaimpia :)
Mutta ok, syötte sopivasti ja olette ylipainoisia. No, mitäpä se minulle kuuluu.
Kertoo se kertoo susta jo ihan kaiken kun pidät pakastemarjoja parhaimpina. Oletko edes kuullut tuoreista marjoista?
Miten tuoreita marjoja voi syödä puuron kera koko vuoden? eri
Jos sä oikeasti söisit marjoja niin ei sun tarvitsisi kysyä.
Ikävä tuottaa näsäviisaalle besserwisserille pettymys, mutta olen just pakastanut 4 laatikollista mansikkaa. Mustikkaa seuraavaksi pitää hakea. Pensasmustikoita syödään myös paljon, kesäisin. Kalliita ovat, muuten söisin päivittäin.
Oisko mahdollista kommentoida asiallisesti?
Ilmeisesti tämä asiallisuuden vaatimus ei kuitenkaan koske (ylläriylläri) sua itseäsi. Jostain syystä sulla on oikeus tehdä oletuksia toisten syömisistä ja syyttää sokerimuroista ja ties mistä ja samalla nostaa itseäsi muita paremmaksi. Nytkin koet tarpeelliseksi kehuskella kuinka olet ollut niin poikkeuksellisen hyvä ja ahkera ihminen, että ihan olet mansikkaa saanut pakkaseen. Ja kaikki 4 laatikollista, wau. Pitää kyllä ottaa ihan hattu päästä tuollaisen saavutuksen edessä. Samalla jaksat vielä ohjeistaa kuvitteelliselta valtaistuimeltasi meitä muita, sinua huomattavasti "alempiarvoisia" kuinka täällä pitää keskustella.
Mene jo prkl kokoaan pois kun et ymmärrä olevasi just yhtä hyvä/huono kuin kaikki me muutkin.
Ota selvää kenelle vastaat. Sokerimuroistakaan en ole sanonut sanaakaan. Ja jos joku sanoo minulle tyyliin "Sä mitään marjoja ole koskaan syönytkään", niin lie oikeus vastata, että pakastinkin just 4 laatikkoa. Monet pakastaa paljon enemmän. Ja ohjeistamiseksi en luokittelisi pyyntöä vastata asiallisesti. Ne patoutumat, ne patoutumat.
Mikä ihmeen pakkomielle sulla oikein on noista pakastamistasi marjoista? Joo, kiva juttu että pakastit ja mitä siitä sitten? Minäkin pakastin viime syksynä hirvenlihaa vaikka en syö lihaa kuin kerran vuodessa.
Olen ylipainoinen ja yksi lapsista on. Aamiaiseksi on puuroa marjoilla, eikä koskaan muroja/jogurtteja tms., eikä välipalaksi leipää yms, vaan hedelmiä.
Ruokaa kyllä tankataan liikaa, silloin kun se on hyvää ja tietty se usein on, kun teen niin pirun hyviä ruokia. Yllättävän vähän me herkkuja popsitaan. Yllätyin juuri itsekin. Ei mitään tuommoisia karkkipusseja tms. vaan sitten on tummaa suklaata tai leipomuksia.
Meidän kanssa mökkikokemus olisi ollut aivan toisenlainen. Ehkä mä olisin ihmetellyt teidän epäterveellistä ruokavaliota. ;)
Minäkin olen normaalipainoinen ja tykkään marjoista. Myös pakkasmarjoista. JA ÄLKÄÄ HUUTAKO MEILLE!!!
Koko ketju on muuttunut "niin metsä vastaa kuin sinne ei huudeta"-tyyppiseksi.
Eiköhän kaikki mennä rannalle. Läskien kanssa tai ilman läskejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin vedetään hurjat määrät tyhjää energiaa ja olematonta ravintosisältöä ja pilataan suoliston bakteerikanta limsoilla, irtokarkeilla, sipseillä ja steriileillä ruokamateriaaleilla. Sitten ihmetellään kun lihotaan. Elimistö on ihan sekaisin kaikesta lisäainepaskasta.
Niinpä. Millä tuon seonneen elimistön saa takaisin kuntoon? Se kun ei riitä, että jättää ruokavaliosta pois kaiken tuon keinotekoisen ja sokeroidun moskan.
Tästä tuli dokkari yleltä jokin aikaa sitten. Se itse asiassa riittää: sillä kun poistaa valkoisen sokerin ruokavaliosta vie myös safkat niiltä sitä ravinnokseen käyttäviltä bakteereilta suolesta ja niiden nälkäkuoleman kautta populaatio vähenee. Saman aikaisesti hyvisbakteereiden määrä alkaa lisääntyä, ottamaan enemmän elintilaa kun tarjoaa heille suotuisaa ravintoa, parsaa, porkkanaa, linssejä, voikukanlehtiä etc. Siinä dokkarissa siis ulostenäytteillä tarkkailtiin yhtä perhettä, ehkä joku muistaa tämän dokumentin nimen?
Okei.. kuulostaa ihan siltä mitä itse olen tehnyt, toki en ole voikukanlehtiä syönyt mutta parsaa ja porkkanoita syön kyllä päivittäin. Liekö just se sitten se "salainen ase" koska sokerin (ja keinotekoisten makeutusaineiden) käytön lopettaminen ja pääsääntöisesti kasvisruokaan siirtyminen ei ainakaan mulla ole toiminut eli en vieläkään laihdu.
Ymmärrät kai, että jos olet vuosikymmeniä tuhonnut elimistöäsi, ei se jossain parissa kuukaudessa toivu? Prosessiin voi mennä vuosia. Vuosia siihenkin meni että päädyit siihen tilaan missä nyt olet.
Kasvisruokaan siirtyminen ei muuten ollut mikään hyvä veto. Tarvitset laadukkaampaa proteiinia, ja koska kehossasi on luultavasti myös matala-asteinen tulehdus, muita(kin) rasvoja kuin monityydyttymättömiä.
Kasvisruokaan siirtyminen todellakin on hyvä veto ajatellen pidemmällä tähtäimellä omaa fyysistä hyvinvointia, henkistä hyvinvointia (ei välillisesti tue ja osallistu eläinten kidutukseen https://areena.yle.fi/1-2467207 ) ja maapallon jaksamista ajatellen. Mutta niin kasvissyöjän (kuin sekasyöjänkin) tulee pitää huoli proteiineistaan: palkokasveja, tofua, siemeniä. Älä luovuta vaikka alku on hankalaa, siinä komppaa edellistä kirjoittajaa, että keholla menee aikaa varmasti toipuessaan. Paljon tsemppiä! :)
Peanutbutter + jelly :"D Minkä takia tuota ei voi kirjoittaa suomeksi? Muutenkin kamalan myötähävettävä teksti.
Enkä ole läski enkä syö valtavia annoksia.
Vierailija kirjoitti:
Koko ketju on muuttunut "niin metsä vastaa kuin sinne ei huudeta"-tyyppiseksi.
Eiköhän kaikki mennä rannalle. Läskien kanssa tai ilman läskejä.
Asiaa :D Ketjun paras kommentti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että syön liikaa makeaa ja herkkuja. Meillä on kotonakin aina jotain hyvää kaapissa ja tyttärenikin syövät varmasti jotain karkkia tai karkintapaista joka päivä. Mutta oltuani ylipainoisen perheen kanssa mökkiviikonlopulla ymmärrän, minkälaisia todelliset erot syömisissämme ovat.
Ystäväperheen lapset syövät esim. muroja 3-4 lautasellista. Omani eivät varmasti osaa edes ajatella, että niitä voisi ottaa lisää. Kun tuttavalapset hotkivat saamansa karkkipussit niin nopeasti kuin voivat ja kinusivat sitten lisää. Omilla tytöilläni pussista oli saatu ehkä 1/4 syötyä saman päivän aikana ja karkkia riitti vielä seuraavaankin päivään.
Tuttaville oli hyvin tärkeää, että syödään lämmin lounas ja vielä lämmin päivällinen. Annokset olivat valtavia. Omassa perheessäni on tavallista, että viikonloppuisin syödään vain yksi lämmin ruoka vähän myöhemmällä tai jotain hyvin kevyttä lounaaksi (esim. salaattia tai keittoa) ja sitten isompi päivällinen.
Minun lapseni toivoivat välipalaksi ruisleipäpalasta juustolla kun taas tuttavat mättivät taas niitä sokeroituja muroja ja peanutbutter + jelly -leipiä...
Eli summa summarum, uskon että kyse on tottumuksista.
Jaa. Meillä ei syödä aamulla (eikä koskaan) muroja vaan puuroa ja karkkipäiväkin on vain kerran viikossa mutta kappas, ylipainoisia ollaan. Jotain peanutbutter-jelly leipiä en muuten ole koskaan nähnyt muualla kuin jenkkileffoissa, oikeastiko niitä muka joku suomalainen syö?
Jos puuroon laittaa lisukkeeksi sokerihilloa, niin siinä tulee jo lisäkaloreita. Pakastemarjat parhaimpia ja terveellisimpiä lisukkeita puurolle.
Ja olennaista tietty myös, mitä syötte niiden aamupuurojen ja karkkipäivä-karkkien välissä.
Se että sinä laitat puuroosi sokerihilloa ja jotain nutellaa ei tarkoita että normaalit ihmiset söisi moista p*skaa. Me normaalit sen sijaan syödään puuron kanssa nyt kesällä tuoreita marjoja ja talvella sitten pakastemarjoja. Lisäksi aamupuuron ja karkkipäivien välillä syödään tietenkin terveellistä ja kasvispainotteista ruokaa, eineksiä tai edes puolivalmiita ei meillä syödä. Janojuomana on vesi ja saunajuomana kerran viikossa limua.
Tuskinpa käytän, kun tekstisdäni selvästi sanoin, että pakastemarjat parhaimpia :)
Mutta ok, syötte sopivasti ja olette ylipainoisia. No, mitäpä se minulle kuuluu.
Kertoo se kertoo susta jo ihan kaiken kun pidät pakastemarjoja parhaimpina. Oletko edes kuullut tuoreista marjoista?
Miten tuoreita marjoja voi syödä puuron kera koko vuoden? eri
Kaupasta saa tuoreita marjoja ihan ympäri vuoden, toki kotimaisia saa vain näin kesällä. Tuntuu kieltämättä erikoiselta, että oikeasti marjoja päivittäin käyttävä liputtaisi pakastemarjojen puolesta näin kesälläkin. Tuoreet kun hakkaa ne mennen tullen.
Minä liputan ihan siksi, että jäähdyttää kuuman puuron nopeasti.
Ja nuo talvisin myytävät tuoremarjat on niin kalliita, ettei itsellä ainakaan olisi varaa niitä joka päivälle ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Niimpä niin. Molemmissa aika surkeeta ravintoa, toisessa vaan vähemmän. Kyllä mäkin syön 2 lämmintä ruokaa päivässä ja bmi 17. Ne kaks lämmintä ruokaa voi katsos olla terveellisiä ja vähäkalorisia vaikka olisivat kooltaan isompia. Itse taas en syö ollenkaan karkkeja sun muita...
Ruuan lämpimyys ei liene ratkaiseva tekijä terveellisyydessä. Mutta se tietenkin hyvä ettei syö karkkia sun muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että syön liikaa makeaa ja herkkuja. Meillä on kotonakin aina jotain hyvää kaapissa ja tyttärenikin syövät varmasti jotain karkkia tai karkintapaista joka päivä. Mutta oltuani ylipainoisen perheen kanssa mökkiviikonlopulla ymmärrän, minkälaisia todelliset erot syömisissämme ovat.
Ystäväperheen lapset syövät esim. muroja 3-4 lautasellista. Omani eivät varmasti osaa edes ajatella, että niitä voisi ottaa lisää. Kun tuttavalapset hotkivat saamansa karkkipussit niin nopeasti kuin voivat ja kinusivat sitten lisää. Omilla tytöilläni pussista oli saatu ehkä 1/4 syötyä saman päivän aikana ja karkkia riitti vielä seuraavaankin päivään.
Tuttaville oli hyvin tärkeää, että syödään lämmin lounas ja vielä lämmin päivällinen. Annokset olivat valtavia. Omassa perheessäni on tavallista, että viikonloppuisin syödään vain yksi lämmin ruoka vähän myöhemmällä tai jotain hyvin kevyttä lounaaksi (esim. salaattia tai keittoa) ja sitten isompi päivällinen.
Minun lapseni toivoivat välipalaksi ruisleipäpalasta juustolla kun taas tuttavat mättivät taas niitä sokeroituja muroja ja peanutbutter + jelly -leipiä...
Eli summa summarum, uskon että kyse on tottumuksista.
Jaa. Meillä ei syödä aamulla (eikä koskaan) muroja vaan puuroa ja karkkipäiväkin on vain kerran viikossa mutta kappas, ylipainoisia ollaan. Jotain peanutbutter-jelly leipiä en muuten ole koskaan nähnyt muualla kuin jenkkileffoissa, oikeastiko niitä muka joku suomalainen syö?
Jos puuroon laittaa lisukkeeksi sokerihilloa, niin siinä tulee jo lisäkaloreita. Pakastemarjat parhaimpia ja terveellisimpiä lisukkeita puurolle.
Ja olennaista tietty myös, mitä syötte niiden aamupuurojen ja karkkipäivä-karkkien välissä.
Se että sinä laitat puuroosi sokerihilloa ja jotain nutellaa ei tarkoita että normaalit ihmiset söisi moista p*skaa. Me normaalit sen sijaan syödään puuron kanssa nyt kesällä tuoreita marjoja ja talvella sitten pakastemarjoja. Lisäksi aamupuuron ja karkkipäivien välillä syödään tietenkin terveellistä ja kasvispainotteista ruokaa, eineksiä tai edes puolivalmiita ei meillä syödä. Janojuomana on vesi ja saunajuomana kerran viikossa limua.
Tuskinpa käytän, kun tekstisdäni selvästi sanoin, että pakastemarjat parhaimpia :)
Mutta ok, syötte sopivasti ja olette ylipainoisia. No, mitäpä se minulle kuuluu.
Kertoo se kertoo susta jo ihan kaiken kun pidät pakastemarjoja parhaimpina. Oletko edes kuullut tuoreista marjoista?
Miten tuoreita marjoja voi syödä puuron kera koko vuoden? eri
Kaupasta saa tuoreita marjoja ihan ympäri vuoden, toki kotimaisia saa vain näin kesällä. Tuntuu kieltämättä erikoiselta, että oikeasti marjoja päivittäin käyttävä liputtaisi pakastemarjojen puolesta näin kesälläkin. Tuoreet kun hakkaa ne mennen tullen.
Minä liputan ihan siksi, että jäähdyttää kuuman puuron nopeasti.
Ja nuo talvisin myytävät tuoremarjat on niin kalliita, ettei itsellä ainakaan olisi varaa niitä joka päivälle ostaa.
Ei ulkomaisia tuoremarjoja ole hyvä syödä kuumentamatta. Onko myynnissä suomalaisia tuoremarjoja ympäri vuoden? Mahtaa maksaa paljon.
Itse poimin mansikat ja mustikat ja pakastan. Sitten syön niitä joka päivä.
Minä olen itse ylipainonen sairauteni vuoksi, ja pakko syödä jotain en voi syödä karkkeja tai sokeripitoista keho ei kestä kaikkea. Enkä varsinkaan maapähkinävoista ja hillosta tykkää laisinkaan. Oikeaa ruokaa syödään ja annokswtkin vähäisiä. Puoliso syö enemmän kuin mknä ja on pienempi. Näin meillä. Eli aina se ruuan mättäminen tahi sokerin välttäminenkään ei tuo painoa pienemmäksi.
Mutta minkälaisia marjoja te syötte?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on totta. Ihmisten elimistöt toimii eri tavoilla.
Täällä moni saarnaa, että kun minä syön tällä tavalla, laihdun. No ylläripylläri, kaikki ei laihdu siten.
Lääkäritkin on vasta viime vuosina tajunneet miten paljon esim. suolistobakteerit vaikuttaa.
Niin yllättävää kuin se onkin, samalla ruokavaliolla toiset lihoo ja toiset laihtuu.
Joo ja ei. Noilla asioilla on tiettyyn pisteeseen asti vaikutusta. Sitten kun aletaan unohtamaan yksilön oma vastuu asioista ollaan hukassa. Ei esimerkiksi ihminen saa alkaa murhamieheksi vaikka hänellä sattuisikin olemaan tietty väkivaltaisuuteen taipuvan geeni.
Tottakai on yksilön vastuu. Mutta pitää ymmärtää se, että jos on murhamiesgeeni niin voi päätyä pienemmän syyn takia murhamieheksi kuin joku toinen.
Ja lihavuudesta pitäisi ymmärtää myös se, että suuren ylipainon takana on aina, aina, henkiset ongelmat. Ihminen yrittää lääkitä pahaa henkistä oloaan aina jollain, ja niitä keinoja on lukuisia, yksi niistä on ruoka.
Jos haluaa ratkaista sen miksi joku on todella lihava, pitää ratkaista ensin missä mättää henkisellä puolella ja tehdä sille joitain, muuten ei ole mitään mahdollisuutta päästä pysyvästi normaalipainoiseksi.
Lasten lihavuus lisääntyy huolestuttavasti
Suomalaisten lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus lisääntyvät koko ajan.
Viimeisen 30 vuoden aikana ylipainoisten nuorten osuus on yli kaksinkertaistunut, nykyään yläasteikäisistä pojista ylipainoisia on noin 25 prosenttia ja tytöistä 15 prosenttia.
Syynä tähän ovat muuttuneet elintavat, mm. liikunta on vähentynyt, ruokailutottumukset ovat huonontuneet, myytävien makeisten, limsojen ja muiden herkkujen pakkauskoot ovat suurentuneet.
Yleensä poikkeavan painonnousun syynä on siis kulutukseen nähden liian suuri energiansaanti. Joskus harvoin lihavuus johtuu hoitoa vaativasta sairaudesta, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnasta, minkä vuoksi lihavuuden ollessa hyvin vaikea tai lapsen painon noustessa äkillisesti hänet on syytä viedä lääkärin arvioon.
Lapsen ja aikuisen lihavuus määritellään eri tavoin
Lihavuudella tarkoitetaan kehon rasvakudoksen määrän lisääntymistä tasolle, jolla mm. sydän- ja verisuonitautien sekä aikuistyypin diabeteksen riskit ovat merkittävästi suurentuneet.
Kehon rasvapitoisuutta arvioidaan yleensä pituuden ja painon perusteella. Aikuisilla tämä tapahtuu tavallisimmin painoindeksin avulla (painon suhde pituuden neliöön) tai laskemalla vyötärönympäryksen suhde pituuteen, joista jälkimmäinen mittaa keskivartalon rasvan määrää tarkemmin.
Suomessa kasvuikäisten lasten painon seurannassa käytetään pituuspainoa, eli painon poikkeamaa samanmittaisten keskimmäisestä painosta prosentteina.
Lasten lihavuuden määrittely on vaikeaa, koska lasten ruumiin mittasuhteet ja kehon koostumus riippuvat lapsen iästä. Lasten lihavuuden seulonta perustuu pituuspainoon (tai painoindeksiin), jonka ajatellaan ennustavan aikuisiän lihavuutta. Rajat ovat siis sopimuksenvaraisia.
Nykyisiin kasvukäyriin perustuvassa seulonnassa lapsen katsotaan olevan lihava, jos hänen pituuspainonsa on alle kouluikäisenä yli + 20 prosenttia ja kouluikäisenä yli + 40 prosenttia.
Ensi vuonna käyttöön otettavissa uusissa kasvukäyrissä painon seuranta tulee lapsillakin todennäköisesti tapahtumaan iän huomioivan painoindeksikäyrän avulla.
Koko perheen elämäntavat kuntoon
Lihavuuden terveyshaitat tulevat yleensä esiin aikuisena, mutta se voi aiheuttaa jo lapsuudessa mm. sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia (kiusaaminen), heikentää itsetuntoa ja rajoittaa harrastuksia.
Koska lapsena opituilla elintavoilla sekä lihavuudella on myös suuri taipumus jatkua aikuisuuteen ja lihavuutta on helpompaa ehkäistä kuin hoitaa, poikkeavaan painonnousuun on syytä puuttua mahdollisimman varhain. Lapsuudessa pituuden vielä lisääntyessä paino-ongelmiin on myös helpompi vaikuttaa kuin pituuskasvun jo pysähdyttyä.
Lihavuuden hoidon tavoitteena on ehkäistä siihen liittyviä sairauksia ja toisaalta turvata yleisvointia ja elämänlaatua laajemminkin. Paino on yksi mittari riskeistä ja toimenpiteiden tehokkuudesta, mutta riittävä liikunta ja terveellinen ravinto poistavat ongelmia vaikkei paino laskisikaan.
Käytännössä tavoitteisiin pyritään koko perhettä koskevalla, pysyviin mielekkäisiin muutoksiin tähtäävällä elämäntapaohjauksella (ravitsemus, liikunta). Kuuriluonteisilla toimenpiteillä ei siis ole merkitystä, eivätkä vastenmieliset ravitsemus- ja liikuntaohjeet toteudu.