Lue keskustelun säännöt.
Kerro henkilökohtainen kokemus, jota muut pitäisivät satuiluna erikoisuuden perusteella!
Hyväuskoinen
13.07.2018 |
Olin kymmenen vuotta naimisissa miehen kanssa, jolla oli koko ajan toinen perhe viereisessä kaupungissa.
Miehen työ mahdollisti tämän: oli kotona vain 2-3 yönä viikosta, juhlapyhiä ei koskaan oltu yhdessä koko tuona aikana.
Kommentit (3)
Mun exsällä myös toinen perhe, joka paljastui vasta eron jälkeen. Oli ollut koko meidän liiton ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli todella kurja lapsuus. Kun asiat olivat vaikeimmillaan lohdutin itseäni etten ole samassa jamassa ajan X jälkeen. Kaikesta kuvottavassa huolimatta minusta kasvoi tasapainoinen aikuinen. Ainoa erikoisuus on se, etten ole väleissä vanhempieni kanssa painavista syistä johtuen. Lapsiani en altistaisi pedofiliasensuurista vaikka olisi kuinka suuri sosiaalinen painostus hyvänsä.
Suomalaisilla on ihmeellinen pakkomielle siitä, että lapsilla pitää olla isovanhemmat. Jos kyseiset henkilöt eivät kykene elämään kuten normaalit ihmiset niin miksi ihmeessä minä olen tilivelvollinen kaikille neuvolasta lähtien kyseisestä asiasta? Ihan puistattaa vieläkin kun neuvolassa jankutettiin isovanhempia esikoiselle ”turvaverkoksi”.
Henkiolennon näkeminen.
Tätä en ole kertonut koska tiedän että saisin vain hullunleiman.