Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka paljon siitä on haittaa myöhemmän työpaikan saannissa jos jättäytyn kaikista yliopiston sosiaalisista piireistä pois?
12.07.2018 |
Ei vaan oo intoa niihin, paljon mielummin vaan opiskelen siellä ja viettän jo nykyisten ystävieni kanssa aikaa vapaa-ajalla. Lisäksi tässä ollaan miehen kanssa lasta yrittämässä ja mulla sitenkään ei myöhemmissäkään suunnitelmissa oo viettää aikaa yliopistolla yhtään sen enempää kuin opiskelu vaatii. Osan kursseistakin ajatellut tehdä kirjatentteinä. Ja vielä oon monia muita alottavia fuksejakin puol vuotta avoimen kurssien vuoksi edellä, eikä mulla tule siten edes olemaan montaakaan yhteistä kurssia heidän kanssaan.
Noh selittelyt sikseen, paljonko siitä on tulevan työelämän kannalta haittaa? Ajatus jostain väkisin tutustumisesta ilman että itellä on siihen halua, tuntuisi vaan niin velvoitteiselta pakkopullalta.
Kommentit (51)
Tuuristakin kiinni. Itse en tutustunut kehenkään yliopistovuosien aikana, tuloksena oman alan työpaikka alle kk valmistumisesta ja vakipaikka alle vuoden kuluessa alalta, jossa tällä hetkellä hieman nihkeää työllistyä koska työntekijöistä on ylitarjontaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu alasta. Etäopiskelen ihan toiselta puolelta maata, yliopistolla käyn muutaman kerran vuodessa. Olen vahvasti töissä vaikka valmistun vasta ensi vuonna.
Kyllä verkostotoitumisesta on hirveästi hyötyä. Olen saanut monta sijaisuutta "tiskin alta", eikä minun ole tarvinnut hakea töitä, vaan on pyydetty töihin. Eli tutut vinkanneet työnantajalle. Näistä ei ole muut sitten kuulleetkaan. Eli sijaisuuksista varsinkaan ei mitään hakuja tehdä. Myös virkoihin sitten usein otetaan mielummin joku sijaisena toiminut (ja hyvin suoriutunut). Toki sitten työssä verkostoituu lisää, milloin usein kuulee sitten tulevista paikoista ennakkoon. En tosin ole vielä valmistunut, nyt yli vuoden työskennellyt täyspäiväisesti omalla alalla. Pakko ottaa tauko myös gradulle, tähän mennessä työnteko mennyt edelle.
Huomionarvoista on, etten "tarkoituksella" verkostoidu, niin on vain käynyt. Olen introvertti.
En käynyt koskaan noissa tilaisuuksissa mutta ns suoraan pystymetsästä olin se joka ensimmäisenä pääsi ketään tuntematta isolle tekijälle kunnon hommiin. Se työhaastattelu nääs...
Suhteista hyötyminen voi ehkä toimia joskus, jos tunnet kokeneita, jo töissä olevia ihmisiä alaltasi. Mutta kyllä sun pitää silloinkin osoittaa olevasi osaava (paitsi jos ne sun verkostoy on jotain sukulaoisia...) Vastavalmistunut aika harvoin pääsee heti työelämässä sellaiseen asemaan, että voi auttaa opislelukaveria pääsemään töihin. Eli käytä energiasi rauhassa opiskeluun ja siihen mistä tykkäät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koko yliopiston idea tänä päivänä on se verkostoituminen.
Yliopiston oppimäärän voi suorittaa kuka tahansa tervejärkinen helposti kotoa käsin, opiskelemalla netistä löytyvän tietomassan avulla.
Hyvin on myös sinuun uponnut jenkkimentaliteetti verkostoitumisesta.
Tein englantilaisen filologian maisterintutkinnon käytännössä ilman yhtään kaveria. En käynyt yksissäkään opiskelijabileissä enkä juurikaan edes jutellut muiden kanssa. Ei haitannut mitään, olen hyvässä työpaikassa ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta koko verkostoitumis-sana on luotaantyöntävä. Ihan kuin kaikki kanssakäyminen olisi vain suorittamista, joka tähtää mahdollisimman laajaan tuttavapiiriin ja sitä kautta hyötymiseen jostakin. Itsellä on aina ollut vain kourallinen kavereita ja hyvin olen silti pärjännyt. Yhden työpaikan sain suhteilla, mutta mieluummin sanon että sain kaverin kautta kuin että verkostoitumisen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta koko verkostoitumis-sana on luotaantyöntävä. Ihan kuin kaikki kanssakäyminen olisi vain suorittamista, joka tähtää mahdollisimman laajaan tuttavapiiriin ja sitä kautta hyötymiseen jostakin. Itsellä on aina ollut vain kourallinen kavereita ja hyvin olen silti pärjännyt. Yhden työpaikan sain suhteilla, mutta mieluummin sanon että sain kaverin kautta kuin että verkostoitumisen kautta.
Sanos muuta. Verkostoitumistaito on ihan hyödyllinen, mutta kuitenkin vain yksi taito muiden joukossa. Kyllä työelämässä tarvitaan paljon muitakin taitoja. Jos tuijotetaan vain yhteen taitoon, voidaan hukata paljon muuta arvokasta. Paras työpaikka on sellainen, jossa on erilaisia ihmisiä ja jokaisen vahvuudet otetaan käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole vielä elämässäni tehnyt vielä yhtäkään työhakemusta. On pyydetty kun on tunnettu tai tiedetty.
DI52
Suomessa on niin pienet piirit että alan tekijät tuntevat toisensa. Yliopisto ja oman ammattialan järjestöt ovat näitä paikkoja jossa pääsee mukaan "piirehin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on niin pienet piirit että alan tekijät tuntevat toisensa. Yliopisto ja oman ammattialan järjestöt ovat näitä paikkoja jossa pääsee mukaan "piirehin".
Ihanko totta? Niiltä massaluennoilta seuloutuu siis pienempi inside-piiri, joka tuntee toisensa ja päättää ketkä pääsee töihin? Masentavaa.
Onhan se rekrytoijalle helpompaa jos kandidaatti on jo jollain tavalla tuttu kuin aivan tuntematon. Opiskellessa on hyvä herjoitella sitä verkottumista joka on työelämässä jo ihan välttämättömyys ellet ole menossa pesemään lattioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan älyttömästi. Itse tein tuon virheen opiskeluaikoina ja nyt en saa jalkaa oikeastaan minkään oven väliin, että pääsis edes aloittamaan työuraa omalla alalla.
Tjaa. Silleen yleisesti: jos jättäydyt pois niin 90% varmuudella et tule saamaan työpaikkaa. Että silleen.
Auttaa tietysti työnsaantia jos sulla on runsaasti sopivia sosiaalisia piirejä jossain muualla, mutta pitäisi niitä olla myös omalla yliopistolla.
Vierailija kirjoitti:
Tjaa. Silleen yleisesti: jos jättäydyt pois niin 90% varmuudella et tule saamaan työpaikkaa. Että silleen.
Auttaa tietysti työnsaantia jos sulla on runsaasti sopivia sosiaalisia piirejä jossain muualla, mutta pitäisi niitä olla myös omalla yliopistolla.
Voihan ne sosiaaliset suhteet toimia myös negatiivisesti. Paha kello kauas kaikaa -tyyliin. Mun mielestä kannattaa olla vain oma itsensä, eikä verkostoitua pää hiessä vaan sen takia, että siitä olis jotain hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on niin pienet piirit että alan tekijät tuntevat toisensa. Yliopisto ja oman ammattialan järjestöt ovat näitä paikkoja jossa pääsee mukaan "piirehin".
Ihanko totta? Niiltä massaluennoilta seuloutuu siis pienempi inside-piiri, joka tuntee toisensa ja päättää ketkä pääsee töihin? Masentavaa.
Arvaa masentaako sitten, kun tajuat, että kaikki huonommilla arvosanoilla valmistuneet verkostoutujat saivat töitä mutta sinä et
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on niin pienet piirit että alan tekijät tuntevat toisensa. Yliopisto ja oman ammattialan järjestöt ovat näitä paikkoja jossa pääsee mukaan "piirehin".
Ihanko totta? Niiltä massaluennoilta seuloutuu siis pienempi inside-piiri, joka tuntee toisensa ja päättää ketkä pääsee töihin? Masentavaa.
Oman alan opiskelukaverien kautta saa työelämässä helposti niitä uusia kontakteja ja työtehtäviä. Omalta alaltani tunnen ne muutama sata tekijää Suomesta ellen henk koht niin ainakin nimeltä. Jos yritys tarvitsee tekijöitä niin tiedän ketä kysyä ja mistä heitä saa.
Mitä koulussa tunsin näitä mestariverkostoitujia, harva, ehkä yksi on sellainen kenet palkkaisin töihin. Enemmän kiinnostaa se sosiaalinen kiipeily ja kakanjauhanta. Työnteko oli aina toissijaista. Näin it-alalla.
Alue: Aihe vapaa
Ei todellakaan ole välttämätöntä osallistua ryyppyjuhliin tms. Kun vain hoidat opinnot hyvin ja olet ihan normaalin sosiaalinen muuten. Pidä vain vapaa-aikasi sellaisena kuin itse tykkäät, niin jaksat opiskella. Kyllä ihan muut asiat merkitsee työnhaussa, kuin se miten hauskaa bileseuraa oot joskus ollut. Kokemusta on.