Mies sanoi että hän loppupeleissä päättää tulevan lapsen nimen koska "minä tämän lopulta maksankin". Sanoin että yhteiskuntahan sen maksaa.
Johon mies karjumaan: "MINÄ OLEN YHTEISKUNTA!"
Ihastuin alussa itsevarmuuteen tietysti mutta nyt olen alkanut tulla toisiin ajatuksiin...
Millaiseksi teillä itsevarmojen miesten naisilla on elämä mennyt vuosien mittaan?
Kommentit (14)
Ja minä rahoitan teidän yhteiskunnan.
T. Kokoomuksen äänestäjä
No sittenhän valitsette lapsellenne tämän vuoden yleisimmän nimen etunimeksi ja toiseksi yleisimmän toiseksi nimeksi. Näin on yhteiskunta eli sen kansalaiset päättäneet.
Sano jämäkästi ja rauhallisesti oma mielipiteesi ja pidä siitä kiinni.
ps. mies kuulostaa lapselliselta. Tottakai nimi päätetään yhdessä. Ei liity rahaan. Ihmisarvo ei liity rahaan. Tasa-arvo ei liity rahaan. jne ei liity rahaan...
Pidä hyvä nainen puolesi.
Minä kieroilin lapsen nimen niin, että hän luuli sen olevan hänen päätös, by the way, "Yhteiskunta" on nykyään ex. Oli näyttöä hänen alkoholismistaan, niin ei sanut olla lapsen lähivanhempi, vaikka sillä uhkaili ja sitä myös vaati.
En enää jaksa näitä mies sanoo-trollauksia. Keksi vaihteeksi jokin muu aihe.
Pääsit kuitenkin alkukarsinnan jälkeen loppupeleihin, hienoa, toiveita vielä on. Vai lopuiko peli jo?
On se yhteiskunta vaan ihmeellinen, kun sille siunaantuu taivaasta sitä rahaa ihan tuosta noin vaan. Eli itse ette tienaa mitään, vaan lapsikin syntyy suoraan yhteiskunnan elätettäväksi? Vai mikä oli pointtisi?
Hirveäksi menee, jos mies luulee, että rahalla saa määrätä kaikesta. Meillä käytti valtaa surutta, koska hän muka maksaa. Ei edes ollut totta, maksoin hänelle vuokraa asunnosta, jonka hän oli ostanut perintörahoillaan ja puolet kaikesta. Silti joka päivä uhkasi heittää ulos, jos en tee kuten hän haluaa. Älä suostu! Eroa vaikka mieluummin.
Jätä se sika ja hanki uusi. Niin siinä mennään.
Vastaa että: "NIIN MINÄKIN OLEN YHTEISKUNTA!"