Ahdistaa tietää kaikista lasten kidutusjutuista
Saimme tyttövauvan. Ennen tätä luin esim tästä kun vanhemmat olivat hyväksikäyttäneet, purreet ja mitä lie muuta tehneet niin että vauva menehtyi. Kyllä se jo silloin ahdisti, mutta nyt jotenkin päivittäin ahdistaa se, ja kaikki muutkin jutut joissa lapsia on kidutettu. Ei varmaan pitäisi lukea niitä juttuja ollenkaan?
Kommentit (5)
Minua ahdistaa enemmän se, etteivät ihmiset halua muutosta. Kovemmat tuomiot, hoito-ohjelmat jne.
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaa enemmän se, etteivät ihmiset halua muutosta. Kovemmat tuomiot, hoito-ohjelmat jne.
No ap varmaan oli lukenut Baby Briannan tai Peterin tapausta. Briannan kiduttajathan saivat muistaakseni yli 50 vuoden tuomion, eli aika paljon. Vai onko suomessa tapahtunut joku vastaava juttu?
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaa enemmän se, etteivät ihmiset halua muutosta. Kovemmat tuomiot, hoito-ohjelmat jne.
Voit kuitenkin lohduttautua sillä, että tuollaiset tapaukset ovat tilastollisesti ÄÄRIMMÄISEN harvinaisia ja että mitä suurimmalla todennäköisyydellä tulet tuskin koskaan elämässäsi törmäämään sellaisiin missään lähi-, tai muissakaan piireissäsi.
Pystytkö muuten elämään hetkeäkään ajattelematta esim. Vietnamin sodan aikaisten 'Agent-orange' lentoruiskutusten seurauksista VIELÄ tänäkin päivänä ?
(valtava määrä sikiömuutoksia ja hirvittävällä tavalla epämuodostuneina syntyneitä, joka hetki kärsiviä lapsiraukkoja)
Ei kuitenkaan millään lailla sinun syytäsi ,eikä minun .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaa enemmän se, etteivät ihmiset halua muutosta. Kovemmat tuomiot, hoito-ohjelmat jne.
No ap varmaan oli lukenut Baby Briannan tai Peterin tapausta. Briannan kiduttajathan saivat muistaakseni yli 50 vuoden tuomion, eli aika paljon. Vai onko suomessa tapahtunut joku vastaava juttu?
Joo juuri noita luin. Ja vieläkin ne tulee ajatuksiin ja ahdistaa. Ahdistaa ihan älyttömästi mitä vauvaparalle tehtiin. Joskus tuntuu että se ahdistus on ihan ylitsepääsemätön. :((( Ajattelen vaan että miksi?
Maailmassahan on ja on aina ollut vaikka mitä...
Sellaista jotain 'ihannetilaa' jossa joka ainoa ihminen täällä olisi kaikkien muitten kanssa jossain aivan jeesuksellisen rakastavissa suhteissa ja väleissä ei takuulla ole täällä maan päällä koskaan ollutkaan.
Joka ainoa päivä ja joka tunnin aikana täällä ehtii tapahtua vaikka mitä hirmutekoja aina jossain päin maailmaa.
Olet nyt vain nuorena äitinä herkistyneessä tilassa ja siitä tuo suhtautumisesi niihin mitä luet nyt vain johtuu.
Lue vaikka Aku Ankkaa, tai Astrid Lindgrenin kirjoja tms. kivaa ja muistele miten nautit niistä lapsena ollessasi , niin et ainakaan niissä törmää mihinkään sellaisiin juttuihin. Rauhoita siis itsesi, elä vain omaa elämääsi ja keskity nyt vain siihen omaan lapseesi.
Kukaan ei odota sinun olevan mikään 'maailmanparantaja'.