Onko muita aviopareja ilman sormuksia?

Ette ole. 34 aviovuotta takana ilman sormuksia. Jouduttiin aikanaan valitsemaan vähien rahojen vuoksi mennäänkö häämatkalle / pidetäänkö juhlat / ostetaanko sormukset, matka voitti. Myöhemmin ois ollu rahaa, mutta ei pidetty sormuksia tarpeellisina eikä mies sitä työnsä vuoksi ois voinu pitääkään kuin vapaa-ajalla.

Meillä ei oo ollu edes rahasta kiinni. Ei vaan ole keksitty miksi sellaiset hankkia. Ehkä kun oli pitkä avoliitto ennen avioitumista. Ei muuttnut mitään avioon mennessä. Kai se olis vaan merkki et on varattu jos menis esim. baariin yksin.

Meillä oli joskus muinoin. Miehen sormi meni sählyssä ja sormus leikattiin irti, itse kammoan muinaista ysärityyliä, eli ilman mennään. Tosin olen itse itselleni ostanut isot hopeasormukset, joita välillä käytän vasemmassa nimettömässä.

En halua pitää tiukkaa sormusta. Sormukseen jää myös likaa, eikä ihoni kestä sitä.

Ravintoloissa haluaisin pitää sormusta, varsinkin jos paikan naiset ovat levottomia. 

Joo.

Ei ole kummallakaan. Ei kai se mikään rakkauden mitta ole?

Mulla on niin kaunis vaimo, että pakko oli ostaa iso näyttävä sormus. Pitääpähän osan ukoista loitommalla kun en ole mukana.

Meillä on kihlat, mutta eipä tule pidettyä. En ole koruihminen, eikä miehenikään. Naimisiin mennessä ei sitten ostettu ollenkaan

Sormukset on, muttei kummallakaan käytössä, silti avioliitto kukoistaa. Sormus ei itseasiassa ole tarpeellinen.

Mentiin naimisiin nuorena maistraatissa vähän ennen lapsen syntymää, kun koettiin, että moni asia olisi helpompi hoitaa avioparina. Ei sitä ollut opiskelijana rahaa sormuksiin. Ajateltiin, että ostetaan sitten, kun ollaan töissä ja raha on.

No se lapsi on aikuinen ja saanut jo omiakin lapsia ja sormuksia ei silti ole saatu vieläkään hommattua. 

Ei meilläkään ole. Ei hankittu kihlasormuksia eikä sitten vihkisormuksiakaan, ei niitä kumminkaan olisi tullut käytettyä.

Sormillani on joskus taipumus turpoilla.

Jätin sormuksen käytön kun oli monta kiireirroitusta saippuan kanssa.

Vaimo hukkaa aina kaiken ja unohtaa loput jonnekin.

Niinpä sormuksenkin.

Se niistä hiluista sitten.

Mekin jätettiin kihlat ostamatta rahapulan vuoksi. Ostettiin mulle halvin sormus vihkimistä varten, mutta sään siitä ihottumaa. Aateltiin, että joskus myöhemmin. Mutta ei tullut koskaan hankittua. Pian 30 vuotta avioeloa täynnä, yksi sormus rasiassa pölyttymässä.