Mies ei halua seksiä ennen avioliittoa. Uhka vai mahdollisuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet kristityt pyrkii tähän, minä ja miehenikin :) Me ei ihan pystytty, kirjaimellisesti lipsahti pari kuukautta ennen häitä. Mutta tiedän että monet pystyy, hankalasti ja monien kieltäytymisten kautta, mutta kuitenkin. 

Kyllä sen vetovoiman tietää ilman penetraatiotakin (pieni osa rakastelua/ seksiä), jos kemiaa ei ole, ei kannata mennä naimisiin. Jos on, seksi kyllä sujuu, ajan kanssa viimeistään. 

Tekopyhää; jos kerran penetraatio on vain pieni osa seksiä, niin silloinhan seksiä on harrastettu ennen papin aamenta.

On se sitäkin, myönnän. Mutta Raamatussa nimen omaan puhutaan, et yhtyminen = avioliitto. Ei lasketa suuteloita tai hiplailuja vielä avioliitoksi, vaan nimen omaan yhdyntä, yhdeksi lihaksi tuleminen.

Minä ainakin kärsin ihan suunnattoman paljon siitä että ensimmäinen poikaystäväni halusi odottaa avioliittoon. Hän rakasti minua paljon, mutta silti tunsin itseni esineeksi jonka puolesta päätetään.

Olin 16-vuotias ja täynnä energiaa ja halua. Se että minut kerta toisensa jälkeen torjuttiin, muttei kuitenkaan ”päästetty” menemään, jätti omanlaisensa arvet. En vieläkään yli 10 vuoden jälkeen pidä itseäni haluttavana. Pahinta oli se, että poikaystäväni mielestä hänen arvonsa olivat jotain niin puhdasta ja arvokasta, että minunkin vain kuului odottaa avioliittoon. Se ei ollut suoranaista uhkailua, vaan enemmän hänen vanhempiensa asettamilla vaatimuksilla painostamista.

Kolmen vuoden seurustelun jälkeen kerroin lähteväni, ja tilanne meni siihen pisteeseen että harrastimme lopulta seksiä. Ei siinä ollut mitään erityistä, kun se oli tavallaan niin syntistä. Olimme vielä pari vuotta yhdessä kunnes röyhkeästi löysin toisen. Hänen kanssaan seksielämäkin aukesi ihan uusille tasoille. :)

Ensimmäinen poikaystäväni oli kyllä ihana poika muuten, varmaan olisimme vieläkin yhdessä jos tuo alun panttaaminen ei olisi painanut itsetuntoa niin alas. Kokeilkaa nuoret useita kumppaneita turvallisuuden rajoissa. Naimisissa ehtii olla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet kristityt pyrkii tähän, minä ja miehenikin :) Me ei ihan pystytty, kirjaimellisesti lipsahti pari kuukautta ennen häitä. Mutta tiedän että monet pystyy, hankalasti ja monien kieltäytymisten kautta, mutta kuitenkin. 

Kyllä sen vetovoiman tietää ilman penetraatiotakin (pieni osa rakastelua/ seksiä), jos kemiaa ei ole, ei kannata mennä naimisiin. Jos on, seksi kyllä sujuu, ajan kanssa viimeistään. 

Minä olen ollut miehen kanssa, jonka vehje oli pienempi kuin peukaloni. Ja minulla on pienet kädet. Voin sanoa, että mitkään maailman kemiat eivät auta siihen. Ja äärimmäisen valitettavaa miehelle, mutta.. ei.

Kuinka et huomannut asiaa ennen papin aamenta? Me kun ekan kerran suudeltiin ni todellakin huomasin pöksyissä kalun, ja se ei ollut pieni ;)  Eihän se, ettei yhdy tarkoita, ettei olisi nähnyt toista alasti ja juhlakunnossa... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Petipuuhat ovat herkkää ja haavoittavaakin puuhaa. Kun elää Raamattuun perustuvan uskonsa todeksi, seksi kuuluu vasta avioliittoon. Nykyään seksuualisuudella hurjastellaan valtavasti.

Jumalalla on ollut ja on hyvä tahto ihmistä kohtaan antaessaan ohjeet elämänteille.

Odotimme avioliittoon ja meillä petipuuhat eivät toimi. Olen siitä huolimatta kiitollinen, että odotimme. Tahdomme luottaa Jumalan viisauteen ja että Hänellä on joku tarkoitus tälle. Eikä näin ole käynyt Hänen sallimattaan.

Kauanko olette olleet naimisissa? Meillä meni vuosia vuosia ennenkuin toimi kunnolla (eli et minäkin sain orkun), mutta ihanaa ja kiihottavaa oli kuitenkin alusta lähtien.

Mutta seksi on pieni osa kumppanuutta ja avioliittoa onneksi, Hänellä on tosiaankin tarkoituksensa kaikelle, hankaluuksillekin. 

Monet ei-uskovaiset vain painaa menemään ja etsivät nautintoa toisensa jälkeen, heiltä sitten jää moni syvempi ja henkisempi, saati hengellinen asia kokematta. Omantunnon rauha sydämessä, se on niin eri levelillä kuin seksinautinnot :)

Olemme olleet 17 v aviossa. Ainakaan viiteen vuoteen ei olla edes yritetty seksiä. Muuta läheisyyttä on ja avoimesti voidaan keskustella tästä ja muistakin asioista.

Oho, aika pitkä kuiva kausi :( Vaikka seksi ei ole kaikki kaikessa, on se toisaalta myös Raamatun mukaan tärkeä yhteiselämän muoto. Se lähentää pariskuntaa, lisää rakkauden tunnetta toiseen ym. Kannattaisikohan teidän kuitenkin mennä terapiaan? Jos saisitte seksielämännekin kukoistamaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on fantasiaa. Ei tuollaista miestä olekaan. Ei anna aihetta vastaukseen eikä perusteluun. Pois.

Se on sillai, että mä en todellakaan lähde panemaan random naista. Mulle parisuhde on tärkein, ei hetken helpotus.

Ok. No mitäs jos se parisuhteen toinen osapuoli haluaa seksiä jo ennen kuin 10 vuoden avoliitto päättyy vihkimiseen? Ei siinä ole kyse mistään random naisesta.

Mitähän järkeä on 10v avoliitossa :O ? Kyllä aiemmin jo tietää, voiko toisen kanssa elää vaiko ei.

Mulle toi vois olla aika uhka diili. Toisaalta nauttisin siitä, että saa tutustua rauhassa, koska en ole hirveän seksuaalinen ihminen, ja muutenkin haluan seksiä vasta joidenkin kuukausien jälkeen. Toisaalta se olisi kamalaa, koska itse en ainakaan astuisi avioon ihan heti ensimmäisenä, vaan pitäisi asua toisen kanssa yhdessä kuukausia, reissata, mahdollisesti tulisi hommattua jotain yhteistä omaisuutta ja muistoja ainakin. Eli käytännössä seksiä pitäisi venailla jopa vuosia. Kyllä mä siinä ajassa jo haluan koeajaa ja tietää, mitä saan, koska avioero on niin hankala. Mistä sitä tietää, millaisia patoumia ja puutetilaa sieltä lähtee purkautumaan, kun vihdoin päästäisiin naimisiin, kuoriutuisiko miehestä pervo ukko, joka haluaa nussia joka päivä kun se kerran sallitaan?

Mulle avioliitolla ei lisäksi ole kuin juridinen merkitys, koska se on vähän itselle vieras tylsä "niin vaan kuuluu" -tapa, en koe, että se yhdistää yhtään mua kumppaniini eikä se toki silloin yhdistäkään, koska kokemushan sen hohdon kai tekee. Muuta kuin toki kumppanit ovat sitten juridisesti sidottuja johonkin harkinta-aikaan vielä eron jälkeenkin. Ja koska en halua edes "hyötyä" osasta avioliiton juridisia ominaisuuksia (tekisin avioehdon), en tiedä menisinkö edes ikinä naimisiin.

Toisaalta haluaisin tuollaisen miehen, mutta toisaalta pelkäisin, että olisi muutenkin haluton tai aseksuaali. Tai sitten olisi joku himouskovainen... Nykyään avioliittoon odottamiselle on aina joku syy, joka ei välttämättä ole mieluisa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Petipuuhat ovat herkkää ja haavoittavaakin puuhaa. Kun elää Raamattuun perustuvan uskonsa todeksi, seksi kuuluu vasta avioliittoon. Nykyään seksuualisuudella hurjastellaan valtavasti.

Jumalalla on ollut ja on hyvä tahto ihmistä kohtaan antaessaan ohjeet elämänteille.

Odotimme avioliittoon ja meillä petipuuhat eivät toimi. Olen siitä huolimatta kiitollinen, että odotimme. Tahdomme luottaa Jumalan viisauteen ja että Hänellä on joku tarkoitus tälle. Eikä näin ole käynyt Hänen sallimattaan.

Kauanko olette olleet naimisissa? Meillä meni vuosia vuosia ennenkuin toimi kunnolla (eli et minäkin sain orkun), mutta ihanaa ja kiihottavaa oli kuitenkin alusta lähtien.

Mutta seksi on pieni osa kumppanuutta ja avioliittoa onneksi, Hänellä on tosiaankin tarkoituksensa kaikelle, hankaluuksillekin. 

Monet ei-uskovaiset vain painaa menemään ja etsivät nautintoa toisensa jälkeen, heiltä sitten jää moni syvempi ja henkisempi, saati hengellinen asia kokematta. Omantunnon rauha sydämessä, se on niin eri levelillä kuin seksinautinnot :)

Voi sitä valehdella itsellensä mitä tahansa, mutta joku raja nyt sentään. Voi myös painaa menemään minkä ehtii, saavuttaa sisäisen rauhan, raudanlujan ja onnellisen parisuhteen ja puhtaan omantunnon. Rajoittamalla itseään keinotekoisesti menettää vain ja siinä mikään "hyvää kannattaa odottaa" perustelu ei ole kuin valhetta, koska sekin aika on heitettyä hukkaan tässä ainutkertaisessa ja upeassa elämässä. Aivan käsittämättömän surullista, että nautinto, rakkaus, onnellisuus ja sisäinen rauha sulkevat toisensa jotenkin pois, päin vastoin! Mutta me olemme miehen kanssa onneksi nauttineet elämästä (ja muista ihmisistä, yhdessä ja erikseen) teidänkin edestä :) 

Keinotekoinen itsensä rajoittaminen, mitähän ihmettä tarkoitit? Kyllä me ihan aidon oikeasti itseämme rajoitimme, ei ollut keinotekoista ;) 

Mekin olemme nauttineet mieheni kanssa elämästä ja toisistamme jo vuosikymmeniä, onko tää joku nautintokisa vai :D

son nääs näille amislaisille panopanomiehille se paneminen se kaiken juttu. ja ainiin, ,se jatkuva chattaaminen. ja kaljoittelu. jajoo, ei kannata tuhlata aikaa näihin resupekkoihin, joilla ei paljon järki päätä pakota ja verikin valuu vain nivusiin päin. jämpti on näin.

ei kannata olla tyhmempiensä kanssa tekemisissä.

: )

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Petipuuhat ovat herkkää ja haavoittavaakin puuhaa. Kun elää Raamattuun perustuvan uskonsa todeksi, seksi kuuluu vasta avioliittoon. Nykyään seksuualisuudella hurjastellaan valtavasti.

Jumalalla on ollut ja on hyvä tahto ihmistä kohtaan antaessaan ohjeet elämänteille.

Odotimme avioliittoon ja meillä petipuuhat eivät toimi. Olen siitä huolimatta kiitollinen, että odotimme. Tahdomme luottaa Jumalan viisauteen ja että Hänellä on joku tarkoitus tälle. Eikä näin ole käynyt Hänen sallimattaan.

Kauanko olette olleet naimisissa? Meillä meni vuosia vuosia ennenkuin toimi kunnolla (eli et minäkin sain orkun), mutta ihanaa ja kiihottavaa oli kuitenkin alusta lähtien.

Mutta seksi on pieni osa kumppanuutta ja avioliittoa onneksi, Hänellä on tosiaankin tarkoituksensa kaikelle, hankaluuksillekin. 

Monet ei-uskovaiset vain painaa menemään ja etsivät nautintoa toisensa jälkeen, heiltä sitten jää moni syvempi ja henkisempi, saati hengellinen asia kokematta. Omantunnon rauha sydämessä, se on niin eri levelillä kuin seksinautinnot :)

Voi sitä valehdella itsellensä mitä tahansa, mutta joku raja nyt sentään. Voi myös painaa menemään minkä ehtii, saavuttaa sisäisen rauhan, raudanlujan ja onnellisen parisuhteen ja puhtaan omantunnon. Rajoittamalla itseään keinotekoisesti menettää vain ja siinä mikään "hyvää kannattaa odottaa" perustelu ei ole kuin valhetta, koska sekin aika on heitettyä hukkaan tässä ainutkertaisessa ja upeassa elämässä. Aivan käsittämättömän surullista, että nautinto, rakkaus, onnellisuus ja sisäinen rauha sulkevat toisensa jotenkin pois, päin vastoin! Mutta me olemme miehen kanssa onneksi nauttineet elämästä (ja muista ihmisistä, yhdessä ja erikseen)

teidänkin edestä :) 

Olet täynnä haureuden henkeä ja paha henkesi voi aistia tänne asti.  Jumalan lapset, pidättäytykäää näistä palstatrolleille vastaamisesta.

Olette harjoittaneet syntiä muihin ihmisiin ja Jumala ei jätä ainuttakaan rankaisematta, johonko syyttömään olette käyneet kiinni. Jumalan on kosto ja rangaistus. Muista se. Tämä aika ei ole kuin ohikiitävä hetki ja olet paljastettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Petipuuhat ovat herkkää ja haavoittavaakin puuhaa. Kun elää Raamattuun perustuvan uskonsa todeksi, seksi kuuluu vasta avioliittoon. Nykyään seksuualisuudella hurjastellaan valtavasti.

Jumalalla on ollut ja on hyvä tahto ihmistä kohtaan antaessaan ohjeet elämänteille.

Odotimme avioliittoon ja meillä petipuuhat eivät toimi. Olen siitä huolimatta kiitollinen, että odotimme. Tahdomme luottaa Jumalan viisauteen ja että Hänellä on joku tarkoitus tälle. Eikä näin ole käynyt Hänen sallimattaan.

Kauanko olette olleet naimisissa? Meillä meni vuosia vuosia ennenkuin toimi kunnolla (eli et minäkin sain orkun), mutta ihanaa ja kiihottavaa oli kuitenkin alusta lähtien.

Mutta seksi on pieni osa kumppanuutta ja avioliittoa onneksi, Hänellä on tosiaankin tarkoituksensa kaikelle, hankaluuksillekin. 

Monet ei-uskovaiset vain painaa menemään ja etsivät nautintoa toisensa jälkeen, heiltä sitten jää moni syvempi ja henkisempi, saati hengellinen asia kokematta. Omantunnon rauha sydämessä, se on niin eri levelillä kuin seksinautinnot :)

Voi sitä valehdella itsellensä mitä tahansa, mutta joku raja nyt sentään. Voi myös painaa menemään minkä ehtii, saavuttaa sisäisen rauhan, raudanlujan ja onnellisen parisuhteen ja puhtaan omantunnon. Rajoittamalla itseään keinotekoisesti menettää vain ja siinä mikään "hyvää kannattaa odottaa" perustelu ei ole kuin valhetta, koska sekin aika on heitettyä hukkaan tässä ainutkertaisessa ja upeassa elämässä. Aivan käsittämättömän surullista, että nautinto, rakkaus, onnellisuus ja sisäinen rauha sulkevat toisensa jotenkin pois, päin vastoin! Mutta me olemme miehen kanssa onneksi nauttineet elämästä (ja muista ihmisistä, yhdessä ja erikseen)

teidänkin edestä :) 

Olet täynnä haureuden henkeä ja paha henkesi voi aistia tänne asti.  Jumalan lapset, pidättäytykäää näistä palstatrolleille vastaamisesta.

Olette harjoittaneet syntiä muihin ihmisiin ja Jumala ei jätä ainuttakaan rankaisematta, johonko syyttömään olette käyneet kiinni. Jumalan on kosto ja rangaistus. Muista se. Tämä aika ei ole kuin ohikiitävä hetki ja olet paljastettu.

Tää jotenkin sotii sitä ajatusta vastaan, että Jumala olis hyvä? Luulin, että oltaisiin jo aikaa sitten päästy niistä ajoista kun ihmisiä pidettiin jumalanpelolla aisoissa.