Oliko sinulla koskaan lehti-ilmoituksesta löytynyttä kirjekaveria?
Mistä lehdestä? Kuinka kauan kirjoittelitte ja oletteko vieläkin yhteydessä?
Vastasin aikoinaan useisiin Koululaisen ja Villivarsan ilmoituksiin, mutta suurin osa jäi muutaman kirjeen jälkeen. Yhden kanssa kirjoiteltiin noin vuoden ajan ja sekin sitten loppui noin vain itsekseen.
Kommentit (4)
Kyllä oli Hevoshullu-lehdestä tai juuri Villivarsa-lehdestä kirjoittelukaveri. Se oli vaan jotenkin hirveää kun kirjoittelukaverityttö asui kartanossa, oli oma ratsastuskenttä ja poni. Ja minä pienituloisen yksinhuoltajantyttö sain ratsastaa kerran viikossa tunneilla ratsastuskoulussa ja haaveilin vuosia syvästi omasta hevosesta. Tajusin tuolloin ensi kerran pienenä tyttönä kuinka elämä ei jakaannu tasan kaikkien kesken. Eli taisin olla vähän kateellinen.
Kumppani taas on metallimusiikin harrastaja ja hänellä taas kirjekaverit ympäri maailman auttoivat oppimaan sujuvan englannin kielen josta on hyvin kiitollinen tänäkin päivänä.
Mulla oli parhaimmillaan lähes 30 kirjekaveria. Löytyi lähinnä lemmikki ja eläinmaailma (tms.) lehdistä ja oliko jossain tekstitv:ssäkin jossain nuorten palstalla jotain kirjekaveri-ilmoituksia?? Noiden lehtien julisteiden takana oli pitkä lista kirjekaveri-ilmoituksia, joita selattiin välillä tosi hartaasti :D
Muutaman kanssa ollaan sattumalta tavattu myöhemminkin, mutta aikalailla ne sinne teini-ikään ysärille ja 2000-luvun alkuun jäi. Mut joidenkin nimet, kuvat ja osoitteetkin löytyy vieläkin mielensopukoista kun kaivelee.
Muutaman kanssa kirjoittelimme useamman vuoden. Sitten se vaan jäi. Löysin heidän osoitteet nuortenlehden ilmoituksesta. Minulla on kaikki kirjeet tallessa vielä. Joskus olen miettinyt, kokeilisinko etsiä heidät Facebookista, mutta sitten se on jäänyt. Ehkä en ottaisi yhteyttä, mutta katsoisin, mitä heille kuuluu nykyään. Sukunimi on kyllä voinut vaihtua jo.
Joitakin vuosia sitten kirjoitin yhdellä nettifoorumilla yksityisviestejä erään kanssa. Kirjoittelimme kauan, mutta sitten kyseinen foorumi lopetti. Yhteydenpitomme jäi siihen. Jostain syystä emme vaihtaneet sähköpostiosoitteita. Se on jäänyt vaivaamaan. Siitä on jo muutama vuosi, mutta hänet haluaisin etsiä Facebookista ja kysellä kuulumisia.
Minulla oli useita kirjekavereita, mutta en enää muista miten heidät löysin. Joku oli sieltä ulkomaisesta välityksestä, mahdollisesti laitoin ilmoituksia itse, mutta en vain enää muista.
Aika äkkiä ne kaikki kyllä loppuivat, yhden saatoin jopa sattumalta tavata myöhemmin elämässä, mutta kuten sanottua, lapsuuteni on aika tavalla hämärän peitossa.