Olen 52 v korkealta pudonnut työtön ja näen elämässä vain kaksi mahdollu
1. Ns. henkilökohtainen ratkaisu.
2. Kaiken omaisuuden myyminen ja lähtö pysyvästi jonnekin ulkomaille, Irlantiin tms pujelinaspaksi.
Helsingin räntään en voi jäädä roskaduunia tekemään. Se on pahempi kuin 1.
Kommentit (22)
Kaksi mahdollu ? Liittyykö tup henkilö kohtainen ratkaisu juuta laisiin?
Miksi rinnastat kakkosvaihtoehdon itsemurhaan? On ihan normaalia muuttaa ulkomaille töihin jos kotimaasta ei töitä löydy. Ei se ole mikään radikaali kauhea viimeinen vaihtoehto...
Valitse vaihtoehto 2.
Onko perhettä tai muuta joka vaikuttaa lähtöön?
Vaihtoehto 3. Mene seurakuntaan jossa ainakin jotenkin puhutaan Jeesuksesta.
Pelastut, koet Jumalan rakkauden ja tärkeysjärjestys muuttuu. Elämään tulee sisältö isolla S:llä.
4. Sen ohessa kouluttaudut, jos se enää on mahdollista, toiseen ammattiin.
Ei perhettä, ei juuri ystäviä. Mutta että tämän ikäisenä saa sen puhelinpalvelutyön ulkomailta voi olla vaikeaa.
Ja vielä 3 v sitten olin todella hyvin palkatussa töissä Milanossa. Elämäni tuntui ihanalta. Nyt en pääse edes haastatteluihin omalle alalle.
Onko säästöjä ja maksettu asunto? Ala osakesijoittajaksi ja elä pääomatuotoilla.
Ei mitään muuta varallisuutta kuin irtaimisto.
Käännä päätä. On lukemattomia muitakin vaihtoehtoja kuin vain noi kaksi.
Kriisin kautta saattaa avautua jotain muuta parempaa. Ota nyt rauhassa. Sullahan on vielä 15 vuotta työelämää edessä. Onko perhettä?
Nim.merk. Kokemusta on (oli niin paha paikka viime vuonna etten tiennyt miten selvitä, mutta asiat muuttuikin paljon parempaan suuntaa). Elämä kantaa.
Ei tämä nyt varmasti sinua lohduta, mutta tuo on niin yleinen tarina nykyään että ei ole tottakaan. Yhä harvempi tänä päivänä saa nauttia täydestä urasta alusta loppuun saakka. Jossain vaiheessa lähtee työpaikka alta ja ellei joidenkin suhteiden kautta saa uutta, niin luultavasti on liian vanha työllistyäkseen normaalia reittiä. Itse olen työtön alalla jossa suhteet merkitsevät kaikkea. Tuntuu siltä että lahjat ja osaaminen kyllä riittää, mutta ei se auta kun ei tunne ketään.
Bonusvaihtoehto: Hivuttaudut pikkuhiljaa sairasloman ja kuntoutustuen kautta työkyvyttömyyseläkkeelle. Ehdotan mt-puolen diagnooseja mieluummin kuin feikattua selkäkipua tai itsesi aitoa mutilointia.
Sitten voi miettiä, missä ja miten eläkkeesi käytät.
Vähän mielikuvitusta ja tavoitteellisuutta peliin. Kyllä se siitä.
Minne kaikki säästöt on menneet, jos vielä viime vuosiin asti olet ollut hyväpalkkaisessa töissä eikä ilmeisesti lapsiakaan ole rahareikinä?
Olen 53-vuotias työttömyysuhanalainen ja näen elämässä lukemattomia mahdollisuuksia.
Kaipa sitä nyt jotain osaa ja kielitaitoa on kun kerran Milanossa olit töissä.
Ei se aspa Irlannissa mikään huono vaihtoehto ole. Tähtää sieltä esim. B to B myyntihommiin? Jossain sellaisessa ikä voikin olla hyvä asia.
Virkistävää nähdä myös tällaisia kirjoituksia.
Porukkaa tippuu työttömäksi todella korkealta kovista positioista.
Sitten työn saanti nykyaikana ei olekaan niin yksinkertaista kuin ennen.
Aika mielenkiintoinen tarina. Kannattaa silti muistaa, että yli 50% työttömäksi ilmoittautuvista on 3 kk kuluttua töissä ja ylu 75% on töissä 6 kk kuluttua. Meillä on aika lailla palstalaisten ihannoimia pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät "löydä" töitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään muuta varallisuutta kuin irtaimisto.
Kuulostaa ristiriitaiselta. Jos kerran putosit korkealta, siis hyväpalkkaisesta työstä eikä sinulla liene lapsiakaan, niin sinulla pitäisi olla miljoonaomaisuus.
Up