Onko täällä naisia, jotka pitävät yksin pystyssä omakotitaloa?

Onpa tylsä aihe.

Vierailija kirjoitti:

Onpa tylsä aihe.

Ei, vaan erittäin mielenkiintoinen. Haluan kuulla selviytymistarinoita. Toki siitäkin voi kertoa, jos joku ei ole pystynyt pitämään yksin taloa. ap

Täältä löytyy.

Tunteet ovat ristiriitaisia....toisaalta rakastan vapautta, omaa rauhaa, sitä ettei kukaan tai mikään velvoita mihinkään.

Toisaalta ahdistaa rahanmeno, se että koko ajan pitäisi tehdä jotain (ja se aika on joskus pois lapsilta), ja se että lopulta kesä on lyhyt eikä pihasta saa nauttia lopulta kovin kauan per vuosi. Talvellahan ei pihasta ole muuta kuin harmia, paitsi tietty lapsille.

Olen harkinnut myymistä, mutta sekin tuntuu pahalta. Tämä tuntuu kodilta mutta työmäärä yksin on suuri koska ei ole uusi talo.

Asun vuonna 1955 rakennetussa omakotitalossa yksin. Minulla ei ole lapsia. Olen asunut tässä jo 8 vuotta, ostanut talon alunperin yksin. 

Ei ole ollut mitään ongelmia jaksamisen ja osaamisen kanssa. Kaikki tietohan on saatavissa netistä nykyisin,  mitä ei ennestään osaa/tiedä. Toki ammattilaisia olen käyttänyt sellaisiin töihin kuten sähkötyöt, kattoremontti, ikkunaremontti, mutta pienet hommat olen oppinut tekemään itse ja nautinkin siitä. 

Ainoa rankempi on joskus talvisin lumihommat. Asun kaava-alueen ulkopuolella ja töllini on sellaisen tien varrella, jonka lumiaurauksen hoitaa tien päässä asuva maatalon isäntä traktorilla, kun ehtii. Eikä hän välttämättä huomioi sitä että minun pitäisi päästä klo 9 töihin, vaan voi aurata vasta puolenpäivän aikaan. Mutta tämän ongelman ratkaisin vaihtamalla työpaikkaa sellaiseen, jossa etätyö on mahdollista myös. Nyt täytyy enää lumikolata pelkkä oma piha, jossa 30 metriä yksityistietä tielle. 

Taloni lämpiää pelkästään varaavalla takalla, mutta ei sekään rankkaa ole, kun tilaan syksyisin aina puut valmiiksi klapeina, niin ettei niitäkään tarvi itse tehdä. Joskus kovina pakkaspäivinä toki vähän tympii kun joutuu klo 5 heräämään laittamaan takan että ehtii palaa ja pellit kiinni ennen kuin on pakko lähteä töihin, mutta pieni haitta lopulta, kun muuten niin paljon nautin syrjässä yksinäni (koirien kanssa) asumisesta.

Jatkan vielä, että pintaremontteja osaan tehdä hyvin yksinkin. Kalliiksi tulisi jos kaikkeen pitäisi palkata ammattilainen. Lisäksi olen opiskellut paljon talon tekniikkaan liittyviä asioita. Se tuo turvallisuuden tunnetta, kun tietää ja ymmärtää miten mikäkin juttu oikeasti toimii.

Kunnoltaan niin  kehnossa talossa joka sitä vaatii,että joku sitä vielä pystyssä pitelisi  ei kannata yrittää asua enää kenenkään ....

On. Jos tiukille on ottanut, olen laskenut vaatimustasoani vaikkapa sen ruohonleikkuun suhteen.

Miten tämän nyt nätisti muotoilisi....

Se nurmen leikkuu on aika pieni juttu, mitä liittyy omakotitalon ylläpitoon. Tietysti kokemus opettaa, mutta paljon on hommaa omakotitalossa ja ne vaativat joskus teknistä osaamistakin.

Anteeksi vaan, mutta usein miehiä syytetään etteivät muka tee kotona mitään, vaan kyllä sen melko pian voi huomatakin mitä kaikkea "pientä" se mies onkin tehnyt kun ei enää ole tekemässä.

Mutta kyllä sitä oppii jokainen.

Minä myös yksinäni jo monta vuotta puulämmitteistä rintamamiestaloa asuttanut. Neuvoja ja apuja saa suvulta ja kavereilta jos meinaa ihan tulla tekniikan kanssa seinä vastaan ja pikku rempat ym huolto onnistuu itseltä. Suurin työllistäjä lumen kolaaminen käsipelissä isohkosta pihasta. Puita pilkon itse joskin saan ne valmiiksi sahattuina pätkinä noutaa. Ihanaa asua täälä sivummalla!

Hei AP. Tässä yksi. En koe ongelmaksi niinkään taloa. Ongelma on saada aika riittämään lasten, työn ja talon ylläpidon kesken. Omaa aikaa ei tahdo jäädä yhtään, ja se kuormittaa.

Vaikka joku sanoi että nurmen leikkuu on hommista pienin, niin itse koen sen yhdeksi raskaimmista. Meillä on iso piha. Annankin nurmen rehottaa jos en jaksa, ja välillä saa lapsista apua. Toinen on lumityöt. Talvisin lämmittäminen on oma hommansa ja kesällä on terassin huolto, pihakalusteet jne,

Silloin tällöin tulee jotakin korjattavaa, ja turvaudun ammattilaisiin jos en osaa tai ehdi.

Kun päivän tahti on se että aamulla töihin, viiden maissa kotiin kokkaamaan ja kuljettamaan harrastuksiin, tuntuu pihan hoitaminen ja nurmen leikkuu joskus ylivoimaiselta. Päälle normaalit kotityöt kuten vaatehuolto, kaupat ja lasten asioiden hoitaminen, siivous jne. Tiedättehän te ne. Jo niissä on yksin tekemistä, kun kaikki on yhden harteilla sen sijaan että jakaisi ne toisen aikuisen kanssa. Kyse on siis enemmän yksinhuoltajan arjessa selviytymisestä kuin talosta. Kukaan ei sitä kysynyt, mutta ero tuli kun mies petti.

Mietin talon myymistä tasaisin väliajoin, jotta jaksaisin paremmin. Rakastan omaa rauhaa ja vapautta jonka talo mahdollistaa.

Tsemppiä.

Jäin eron jälkeen yli 30 vuotta sitten  lasten kanssa asumaan lunastamaani omakotitaloon. Ajattelin jäädä siihen kunnes lapset muutavat pois. Kun lapset aikuistuivat ja muuttivat opiskelemaan, oli kuitenkin vielä kissa ja piha tekosyynä jäädä omakotitaloon. Kissakin on jo vuosia sitten siirtynyt uusille hiirestysmaille, ja tässä asun edelleen.

Jo ennen eroa olin huolehtinut lähes kaikista taloon liittyvistä töistä, joten muutos ei ollut mitenkään iso. Vuosien mittaan on tietenkin tullut vastaan erilaisia remontteja, isojakin, esim. putkiremontti,  ja kattokin on uusittu ym. Kaikesta olen selviytynyt mielestäni oikein hyvin. Kun ikää alkaa olla paljon, pakko on tietysti vähitellen miettiä toisenlaistakin asumismuotoa.   

On, asun yksin ja välillä jaksan paremmin, välillä huonommin. Ruohonleikkuu sujuu kyllä mutta remonttihommat jäävät ammattilaiselle. Puu-uuni on mutta muutoin on vesikiertoinen sähkölämmitys. Halot ostan valmiiksi pilkottuina mutta onhan niissä oma hommansa saada pinottua liiteriin.

Ajoittain talon pito kyllä tuntuu ylivoimaiselta varsinkin kun teen vuorotyötä, esim. iltavuorosta kotiintullessa on satanut paljon lunta ja siinä sitten miettii aloittaako lumitöiden teko väsyneenä vaiko jättääkö seuraavaan päivään.  Ikääntyminen tai vaihtoehtoisesti sairastuminen pelottaa sillä apuvoimia ei ole.

Hyvin onnistuu pihan hoito. Mies ei saisi edes ruohonleikkuria kiinni

Huonosti tuettu torppa, jos joutuu piteleen pystyssä.

Minua houkuttaisi, mutta myös hirvittäisi. Ihana lukea tarinoita. Ehkä minäkin uskaltaudun.

Tuota. Mitä omituista siinä on, että nainen asuu omakotitaloa yksin tai lasten kanssa?

Olen itse asunut vuoden yksin omakotitaloa, kun mies oli ulkomailla töissä. Ei ollut mitenkään vaikeaa. Äitini on leskeksi jäätyään asunut koko ajan omakotitaloa yksin - vaikka vaihtoi asuntoa, vaihtoi toiseen omakotitaloon, ja hienosti pärjää, vaikka nykyisessä lämmityskin on osin haloilla leivinuunin kautta. Mummoni asui niin ikään leskeksi jäätyään vuosikausia omakotitalossa yksin, kunnes lopulta muutti palvelutaloon. Yhdeksänkymppinen tätini asuu isoa vanhaa maataloa yksin, asennutti juuri maalämmön ja aurinkopaneeleita entisen navetan katolle.

En mä nyyt näe, mikä tässä on ongelma. Pihahommat on kivoja. Äidilläni todin on hehtaarin kokoinen piha, josta isoa osaa ei leikata, vaan pidetään vain niittynä / metsikkönä, mutta sielläkin äiti riehuu harvennussahan kanssa. Isompi ongelma on lämmitys talvisin, mutta ei sekään nyt kauhean iso homma ole, edes äidilläni sen leivinuunin kanssa. Ulkomaalaus sujuu itsekin, isompii ja teknisesti vaativampiin remontteihin palkataan ammattihenkilö tekemän.

En suoraan sanoen ymmärrä kysymystä. Olen nainen ja RAKENTANUT tämän talon, joten mikään ylläpitoyoimi ei ole mitenkään vaikeaa. Talonhoito on helppoa. Keväällä tarkistaa/vaihtaa kattotiilet, joskus putsaa sadevesijourut, vaihtaa iv-suodattimen 4krt vuodessa, joskus raksaa terassia/leikkimökkiä. Sit lumet ja ruohonleikkuut.

Talon rakentamiseen ei tarvita munia. Vielä vähemmän tarvitaan talon ylläpitämiseen. Ns tekniset taidot ei tipahda miehillekään taivaasta vasn ne pitää opetella. Onnistuu naiseltakin. Joku kompuranaulain tai sirkkeli on todella helppoja koneita.

T. Raksa-Ritu

Minkälaisissa tönöissä ihmiset asuu, jos kokoajan pitää tehdä jotain ylläpitoa? Nurmikko toki kasvaa ja talvella täytyy lunta kolata, mutta muuten?

Kyllä mun kotitöistä omakotitalossa 5/6 on talon sisällä, ihan sitä samaa ruoanlaittoa, siivousta ja pyykkäystä kuin oli kerrostalompässäkin. Ja toisin kuin pihatöitä, niitä ei voi edesjättää tekemättä jollei just nyt huvitakaan.

Mietin yks päivä tässä, että jos ei miestä olisi myisin tämän. Juurikin puuhommat ja pihahommat vievät hirveästi aikaa. Tehdään itse puut anopille ja meille aina kesäisin. Talvella on lumitöitä, onneksi viime talvena ostettiin lumilinko. Meillä on vielä tässä talossa piha iso ja löytyy omenapuita, marjapensaita, mansikkamaata ja miljoona erilaista kukkapenkkiä joita kitkeä.( olivat valmiina kun ostettiin talo). lisäksi 3 lasta ja kotihommat päälle. Oma valinta kyllä tämäkin. :)