Kehtaanko hakea saikkua heti loman jälkeen?

Ennen maa reppee kun huor.. eikun saikuttaja häppee.

Ei kehtaa. Et ole sairas, ja jossain vaiheessa se töihinmeno on kuitenkin edessä. Nyt keräät itsesi, ja menet töihin. Päätä jo nyt, että teet jotain kivaa ensimmäisen työpäivän jälkeen ja sitten se jo helpottaakin. Jos jäät saikulle, niin ei kukaan usko, että olet sairas. Ensimmäinen ajatus on vain, että olet laiska ja halusit vain jatkaa kesälomaasi. Sairasloman jälkeen se töihinpaluu vasta mahdotonta olisi, eikä vastanotto työkavereiden osalta olisi kovin lämmin. Töihin vaan!

Jos se on kehtaamisesta kiinni, niin ei. Jos oikeasti ahistaa, niin ei mieti kehtaamista.

Varaa aika työpsykologille. On syytä selvittää, mistä huono olosi johtuu ja mitä sille voi tehdä.

Suosittelen kyllä uuden työpaikan etsimistä. Ilmiselvästi joko työyhteisössäsi tai työtehtävissäsi on jotain sinulle ylivoimaista.

Työpsykologilla käyty ja terapiaan menossa. Uutta työpaikkaa haen. Nykyisessä ei perehdytetä mitenkään...jotain asioita kerrotaan sieltä täältä. Ei kuulemma ole nyt aikaa pitää järjestelmäkoulutusta.

Kärsin myös sairaudenpelosta joka puhkesi kun äitini sairastu ja lopulta kuoli.

Ap

Ikävä kyllä töihinpaluu ei muutu helpommaksi saikuttamalla. Ai, mistäkö tiedän? Äitini kärsi samoista ongelmista. Hanki apua, mutta mene tulta päin!

Työnantaja varmaan muistaa ja työporukassa saat saikkipinnarin leiman kun lomaa jatkaa sairaslomalla. Meidän työpaikalla on samat tyypit joka vuosi lomaa ennen tai jälkeen sairaslomalla ja eivät kyllä arvostusta nauti!

Vierailija kirjoitti:

Työpsykologilla käyty ja terapiaan menossa. Uutta työpaikkaa haen. Nykyisessä ei perehdytetä mitenkään...jotain asioita kerrotaan sieltä täältä. Ei kuulemma ole nyt aikaa pitää järjestelmäkoulutusta.

Kärsin myös sairaudenpelosta joka puhkesi kun äitini sairastu ja lopulta kuoli.

Ap

Ei saikku ole ratkaisu huonoon perehdytykseen tai kiireen tunteeseen, eikä työpaikka liity tuohon sairaudenpelkoon. Uuden työpaikan saanti on miljoona kertaa helpompaa kun olet normaalisti työsuhteessa ja haet uutta paikkaa koska "kaipaat uusia haasteita" tms.

Eikö sinulla ole mitään lääkitystä ? Esim. tuohon käsien tärinään vaikkapa Propral. Ja ehkä jotain mielialaa rauhoittavaa. Aloitat työt ja samalla sit käyt terapiassa ja etsit uutta työtä.

Vierailija kirjoitti:

Työpsykologilla käyty ja terapiaan menossa. Uutta työpaikkaa haen. Nykyisessä ei perehdytetä mitenkään...jotain asioita kerrotaan sieltä täältä. Ei kuulemma ole nyt aikaa pitää järjestelmäkoulutusta.

Kärsin myös sairaudenpelosta joka puhkesi kun äitini sairastu ja lopulta kuoli.

Ap

Tämän minä tunnistan omasta työympäristöstäni. Meillä tulee vuosittain kymmeniä ellei satoja kesätyöntekijöitä, jotka oppivat käyttämään järjestelmiä ja tekemään työtä normiperehdytyksellä viikossa tai kahdessa. Tekevät työnsä tehokkaammin kuin "vanha porukka". Sitten "vanhassa porukassa" on juuri näitä jotka mankuvat milloin minkäkin koulutuksen perään. Oikeasti he haluavat pilkuntarkat ohjeet jokaiselle mahdolliselle tilanteelle, tai ei kuulemma ole koulutettu.

Ei ole lääkkeitä kun mikään ri tunnu sopivan. Kamalia sivuvaikutuksia kaikista. Propralia kokeiltu, mutta laskee ennestään alhaiset paineet vielä alemmas joten olen pyörtymispiesteessä jatkuvasti.

Siitä perehdytyksestä vielä sen verran, että sitä ei ole ollut lainkaan. En edes tiedä miten ja millä näppäinthdistelmillä siirrytään ruudulta toiselle. Olen peräänkuuluttanut listaa näistä, ei ole. Kolleegoiden varassa olen ja jatkuvasti pitää lypsää tietoa jotta voin edes jotain tehdä. Koulutusta luvattiin alkuvuodesta, ei kuulunut. Sit alkukesästä, ei kuulunut ja tuolloin ilmoitettiin ettei ehditä kouluttaa. Työntekijöiden pitäisi näyttää, ei ehdi on vastaus ja tekevät itse mielummin koska menee nopeemmin.

Ilmapiirikin ihan peestä. Näsäviisastellaan ja katsotaan nenänvartta pitkin. Välillä ei edes tervehditä.

Ap

Helpottuuko töissä oleminen sillä että olet sieltä pois? Minusta tuntuu että se vaikeutuu.

Miksi et vain etsi uutta työtä?

Vierailija kirjoitti:

Helpottuuko töissä oleminen sillä että olet sieltä pois? Minusta tuntuu että se vaikeutuu.

Miksi et vain etsi uutta työtä?

Etsin koko ajan uutta työtä, mutta kun kaikista paikoista tulee viestiä ”kiitos, mutta ei kiitos”. Hasstatteluunkaan ei pääse.

Mitä järkee nykyisessä paikassa vasn istua ka ihmetellä ja nostaa palkkaa?! Voisivat antaa kenkää kun ei kerran työpanoskaan kiinnosta.

Ap

Kuinka kauan sä olet siellä ollut?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan sä olet siellä ollut?

Viime marraskuusta lähtien.

Ap

Jos ei muka kukaan työkaveri ehdi kertoa sinulle yhtä näppäinyhdistelmää, niin laita viestiä sovellustukeen ja kysy sieltä. Problem solved.

Tiedän ap ton tunteen, pakokauhun. Valitettavasti asiat vaan mutkistuu, jos menet pyytämään sairauslomaa, sitähän ei noin vain "haeta". Ei sua auta yhtään, jos saat viikon lomaa, kahta kauheampi tunne ois sen jälkeen lähteä töihin.

Joku kirjoitti noista fiksuista kesätyöntekijöistä, jotka oppivat asiat heti. No tottakai kun tämän ajan nuoret on syntyneet kännykät ja muut koneet käsissä. Vähän vanhemmalle on täysin ymmärrettävää, että tarvitsee kunnon koulutuksen ja työnantajan kyllä pitää sellainen järjestää. On todella nöyryyttävää kysellä koko ajan muilta, kun heilläkin kiire ja ovat haluttomia auttamaan.

Oisko sun mahdollista kysyä apua joltain ulkopuoliselta taholta.

Olet aika ikävässä tilanteessa, mutta tosi outoa ettet tässä ajassa ole vielä oppinut perusasioita vaikka vain toisten työntekoa seuratessa. Nykytyöelämä on hyvin pitkälle itseohjautuvaa ja itse pitää ottaa asioista selvää.

Ja toiset vaan soveltuvat hommiin paremmin kuin toiset. Omassa työpaikassani on ohjelma, jolla käytännössä koko firman työt pidetään hallinnassa. Olen itse käyttänyt kyseistä ohjelmaa yli kymmenen vuotta ja olen yksi jolla on myös pääkäyttäjän oikeudet, eli pitäisi tuntea ohjelma todella hyvin. No, viime viikolla yksi kesätyöntekijä, joka on ollut töissä nyt puolitoista kuukautta ja käyttänyt ohjelmaa saman ajan, opetti mulle ohjelmasta ihan uuden jutun! Hän ymmärtää ohjelman logiikan kuin itsestään ja osaa soveltaa asioita, eikä ole saanut perehdytys sen enempää kuin muutkaan, lyhyen pikakurssin, loput on oikeasti pakko oppia vain työtä tehden.

Ensinnäkin koita rauhoittua nyt. Hengittele syvään ja rauhallisesti.

Mikään työpaikka ei ole mielenterveyden menettämisen arvoinen. Työpaikkasi kuulostaa aika kamalalta paikalta. Oletko määräaikainen vai vakituinen? Jos työterveyden kanssa et löydä mitään ratkaisua ahdistuneeseen oloosi, voit vaihtaa työpaikkaa. Yritä kestää työtäsi ajattekemalla, että sinun ei tarvitse olla siellä ikuisesti.

Mene huomenna töihin ja jos ahdistus vain jatkuu, mene työterveyteen uudestaan. Suosittelen kokeilemaan eri lääkettä. Kaikista lääkkeistä tulee aloitusoireita, mutta ne menevät ohi. Niitä ei kannata säikähtää.

Jos olet sairasloman tarpeessa, niin silloin olet. Muiden mielipiteillä ei ole väliä. Varmasti myös äitisi kuolema vaikuttaa ahdistukseesi. Oletko käsitellyt sitä ammattilaisen kanssa?

Entä onko työpaikalla ketään mukavaa työkaveria? Juttele hänen kanssaan kesälomasta yms. kivoista asioista. Suunnittele seuraavalle viikonlopulle jotain kivaa tekemistä. Tee joku pieni matka.

Selviät kyllä huomisesta. Jos ahdistus jatkuu, mene työterveyteen. Ja muista: sinun ei tarvitse olla tuossa työpaikassa ikuisesti.

Tsemppiä kovasti sinulle!

Olen varmaan tyhmä mutta en vaan opi käyttämään uppo-outoa järjestelmää tuijottamalla sitä. Mitään vierihoitoa ei ole ollut eikä sitä ehditä järjestää.

Mitään käyttöohjeita ei ole joita vois lukea ja niitä näppäinyhdistelmiä on kymmeniä ellei enemmän. Ihan ei viittii lähtee kokeilemaan ihan randomyhdistelmiä.

No ehkä menen sinne tekemään ne muutamat asiat joita osaan ja lopunaikaa surffaan vaikka täällä. Maksakoon palkkaa sit siitä. Ahdistaa kun ei voi tehdä työtään kunnolla.

Ap