Huonoimmat lahjat
Lahjojahan ei saa koskaan arvostella, mutta... Itse näin lähemmäs nelikymppisenä mm. sisustusta harrastavana naisena en ole hirveästi arvostanut seuraavia:
- hupilahjat esim. hassu hattu, huumorimuki, auton karvanopat (roskiin menevät aina seuraavassa tavaroidenkarsintasiivouksessa)
- samaten hauskaan hupityyliin annettu rahalahja eli esim. viisikymppiä pieninä kolikoina. No, lapset ovat niitä kolikoita välillä käytelleet, mutta eipä minua lahjansaaja ole juurikaan ilahduttanut.
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Lahjojahan ei saa koskaan arvostella, mutta... Itse näin lähemmäs nelikymppisenä mm. sisustusta harrastavana naisena en ole hirveästi arvostanut seuraavia:
- hupilahjat esim. hassu hattu, huumorimuki, auton karvanopat (roskiin menevät aina seuraavassa tavaroidenkarsintasiivouksessa)
- samaten hauskaan hupityyliin annettu rahalahja eli esim. viisikymppiä pieninä kolikoina. No, lapset ovat niitä kolikoita välillä käytelleet, mutta eipä minua lahjansaaja ole juurikaan ilahduttanut.
Oi muistan lapsena, kun saatiin joskus kolikkopusseja lahjaksi, se oli ihan parasta. :)
Jos ei tunne lahjansaajan makua yhtään, aina osuu huono lahja. Itse kyttään esim kavereiden sisustusta, jolloin tiedän hankkia jotain samankaltaista.
Itse sain joskus vessapaperitelineen, jossa musta butler pitelee sitä rullaa. Mielestäni törkeä. Jäi muutossa kuormasta.
Mä voisin lyödä jokaista, joka lausuu lahjasta "ajatus on tärkein" antaessaan jotain idioottimaista. Mikähän on ajatus ollut, kun tuo lahjaksi jonkun vuoden tai pari kaapissa lojuneen kylkiäisen? Tai tuo jonkun hyvin modernin sisustuksen diggaajalle itse väkertämän risulinnun?
Ns. eettiset lahjat.