Tunnetko ihmisiä jotka luulevat olevansa parempia kuin muut? Miten tämä ilmenee?

Tekee provoja vauvapalstalla

Joo, mutta eri tavalla kuin noin. Luulee vaan olevansa jtn niin ihmeellistä, tosiasiassa keskinkertainen ihminen, joka rakastaa juhlimista ja se on elämän pääsisältönä reissujen kanssa.

Ei mtn syytä tälle käytökselle.

Eivät lähde mukaan mihinkään muotivillitykseen. Pokemon-aikana postasivat FB-seinälleen kuinka eivät ole massan mukana tekemässä sitä ja tätä. Heille on jotenkin kauhean tärkeää korostaa sitä omaa erilaisuuttaan. Mutta aika harmittomia ovat verrattuna tuttavaani, joka tietää enemmän kuin muut, on parempi vanhempi kuin kukaan muu, jolla on Asennetta ja joka nyt vaan on parempi kaikessa. On ylipainoinen, ei kovin kaunis, hyvin epävarma itsestään ja valmistui juuri sairaanhoitajaksi. Vaviskaa, terveyskeskuskävivät! Kohta loppuu se vähäinenkin empatia sieltä. 

99,999999% tämän palstan kirjoittajista wt- yms. leimoineen.

Yksi tuttu on sellainen, joka kehtaa helposti vaivata muita, esim. pyytää kyytiä, tuomaan kaupasta jotain, saattamaan jonnekin tms. Jos toisella menee siihen omaa rahaa, hän ei "huomaa" koko asiaa. Itse ei tee muille mitään tuollaista, pitää huolen että pääsee itse plussan puolelle. On vähän kuin hemmoteltu prinsessa.

Jos hänelle kertoo jostain huolesta, ei ole kovin kiinnostunut, puhuu mieluummin omista asioistaan ja odottaa muilta "neuvonantoa".

Eli tiivistäen: ei ymmärrä sellaista asiaa kuin vastavuoroisuus. Ei siinä muuten mitään, mutta jos ei halua tehdä muiden hyväksi mitään, miksi vaatia itselleenkään? Hän tuntuu kuvittelevan, että muut ihmiset olisivat hänelle jotain velkaa (aikaansa ja rahojaan) mutta hän ei muille.

Tulkitsen ainakin itse tuon niin, että pitää itseään muita parempana.

Ei kyse ole paremmuudesta vaan arvojen erosta. Ehkä  on hyväkin jos ei  päätäpahkaa ryntää esimmäisenä  kokeilemaan kaikkea uutta vaan siksi että joku   sitä hehkuttaa.Ehtii tehdä vähemmän mokia kuten koko elämänsä vuodattaminen faceen niin ettei  tarkista yksityisyysasetuksia.

Palstalla on näitä jotka kuvittelevat ruotsin kielen osaamisen sivistyksen mitaksi. Huvittavaa. En tunne tuollaisia onneksi henkilökohtaisesti.

Joo, nämä jonkin asian kannattamisen/ihailun/fanittamisen vastakohdat. Käytöksen puolesta se on samankaltainen ilmiö kuin fanitus mutta päinvastaisella mielipiteellä. Suhtautuminen ja aiheesta puhuminen on kuitenkin usein lähes yhtä kiihkeää, ellei kiihkeämpääkin, kuin varsinaisella fanittajalla.

Fanittajat suhtautuvat eri mieltä oleviin yleensä neutraalisti, kun taas tuon toisen ääripään tyyppien ajatusmaailma perustuu muiden halveksimiseen ja sen korostamiseen, ettei ole itse yhtä nolo tms.

Suurin osa miespuolisista kavereistani. Jokaisella oli sellainen "oon parempi kuin muut ja etenkin parempi kuin sä"-asenne siellä kuoren alla joka pullahti esiin vähän väliä.

Sanomattakin lienee selvää miksi ne on kaikki ex-kavereita.

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttu on sellainen, joka kehtaa helposti vaivata muita, esim. pyytää kyytiä, tuomaan kaupasta jotain, saattamaan jonnekin tms. Jos toisella menee siihen omaa rahaa, hän ei "huomaa" koko asiaa. Itse ei tee muille mitään tuollaista, pitää huolen että pääsee itse plussan puolelle. On vähän kuin hemmoteltu prinsessa.

Jos hänelle kertoo jostain huolesta, ei ole kovin kiinnostunut, puhuu mieluummin omista asioistaan ja odottaa muilta "neuvonantoa".

Eli tiivistäen: ei ymmärrä sellaista asiaa kuin vastavuoroisuus. Ei siinä muuten mitään, mutta jos ei halua tehdä muiden hyväksi mitään, miksi vaatia itselleenkään? Hän tuntuu kuvittelevan, että muut ihmiset olisivat hänelle jotain velkaa (aikaansa ja rahojaan) mutta hän ei muille.

Tulkitsen ainakin itse tuon niin, että pitää itseään muita parempana.

Minusta tämä on jotain sellaista, että ei ola kasvanut lapsuydenperheestä ulos. Ei ola aikuistunut. Joskus syy on liika passaus ja palvelu kotona ja joskys päinvastoin, että on jäänyt vaille hoivaa jota nyt sitten hakee.

Tämän kaltainen tyyli näkyy joissakin miehissä naisten keskellä. Jos miestä on aina passattu naisten taholta, ensin lapsena ja sitten ehkä komeina nuoruus vuosina saattaa sellainen passiivinen muiden palvelusten odotus jatkua.

Passiivisuus saattaa kyllä johtua myös siitä, että on arvosteltu joskys liikaa ja myöhemmin sitten ollaan kuin pikkupoikia sen takia.

Osa ihmisistä joutuu joskus selviämään niin vailla apua, että ei enää pidä mitään itsestäänselvänä.

Tiiän semmosen joka käyttäytyy niin kuin se olisi joku universumin omistaja ja kaikki muutkin kohtelee sitä niin ja oikeen kiillottaa sitä sen jalustaa ja oikeesti se jalusta pitäis lyödä sen päähän!

Eikös me kaikki täällä vähän olla. Koemme mielipiteemme niin tärkeinä ja oikeina, että koemme ne tärkeiksi täällä esittää😊

Tiedän ihmisiä, jotka pitää itseään muita parempina, koska ostavat kenkänsä ja vaatteensa kirpparilta. Halutaan kai kierrättää ja säästää luontoa yms. Hyviä periaatteita, joita itsekin kannatan. Ärsyttävää niistä puhumisesta on se, että toinen ihminen jotenkin odottaa että "ylistät" häntä nyt sitten tämän vuoksi ja tuntuu, että pitää itseään muita parempana kun on niin "persoonallinen", että hankkii vaatteensa kirppikseltä..

Itsekin niissä tykkään pyöriä, ja joskus osuu kohdalle hyviä löytöjä. Olen vaan vähän keskivertoa pyöreämpi, joten oman koon löytäminen esim farkuissa on osoittautunut kirppiksillä haasteelliseksi.

Joten taidan omat vaatteeni tulevaisuudessakin ostaa sieltä, mistä omaa kokoa löytyy 😊

Tiedän. Yksi kaikenlaisiin vaihtoehtototuuksiin ja astraalihömppä-energia yksinsarvis aikamatkustus juttuihin uskova tuttu on tälläinen.

Voihan tietysti olla niin että hän ei luule olevansa parempi. Mutta ainakin kun kuuntelee (poikkeuksetta) tai lukee hänen megalomaanisia paatoksia niin tulee vain sellainen fiilis että hieroo kaikkien naamaan sitä omaa uniikkia erinomaisuutta.

Kyllä muttei ole sellainen stereotyyppinen ihminen. Hän ei ole hyvännäköinen tai rikas tai älykäs mutta on mielestään parempi kuin toiset. Röyhkeä. Tuottaa surua muille.

Kuka tahansa voi kokea olevansa muita parempi tai kohdella muita siten.

Vierailija kirjoitti:

Eikös me kaikki täällä vähän olla. Koemme mielipiteemme niin tärkeinä ja oikeina, että koemme ne tärkeiksi täällä esittää😊

Tässä kohtaa vain pitää muistaa se kohtuullisuus. Jotkut ihmiset eivät vain osaa esittää niitä omia näkemyksiä hienovaraisesti muille. 🤔 Muuten olen kanssasi samaa mieltä.

Arvostelevat ja tuomitsevat muita.

Tämä on hankala juttu, nimittäin on ihmisiä, joiden kuullen itsestään ei koskaan voi sanoa mitään vähääkään positiiviseen viittaavaa, muuten on ylpeä ja luulee olevansa muita parempi.

Tiedän yhden tällaisen ihmisen. Hän on itse sanonut, että pitää muita ihmisiä tyhminä ja että kokee itse olevansa jotenkin erityinen ja todella komea. On innoissaan, kun pääsee töiden puolesta tapaamaan pikkukaupungin päättäjiä, koska tuntee olevansa tärkeässä seurassa tärkeänä henkilönä. On altis imartelulle.

Uskoo, että naiset ovat koko ajan iskemässä häntä.

Hän ei myöskään osaa oikein kuunnella muita. Jos hänelle kertoo jostain asiasta, hän kuulee, muttei kuuntele, ja alkaa itse paasata aiheesta, vaikkei tietäisi siitä juuri mitään. Alkuperäinen kertoja ei välttämättä saa sitä omaa pointtiaan sanottua ollenkaan, vaan joutuu kuuntelemaan luennointia ja pätemistä.

Tai sitten tätä ylimielistä henkilöä ei aihe jaksa kiinnostaa olleenkaan ja sen myös huomaa. Hän ei juuri koskaan kysy muilta mitään, pätee ja puhuu vain omista asioistaan ja itseään kehuu kyllä vuolaasti.

Ei oikein osaa asettua toisen asemaan ja tykkää vängätä asioista. Hän ajattelee aina olevansa oikeassa ja jos joku muu on eri mieltä, hänestä se on tyhmyyttä, väärin tai jotain muuta. Kerran sanoin hänelle tästä ja hän vastasi, että hän on tähänkin asti ollut aina oikeassa, joten miksei olisi vastaisuudessakin. Hän vaikutti hämmentyneeltä siitä, että väärässä olo voisi olla edes mahdollista.

Yliarvioi omia kykyjään niin että hirvittää seurata sivusta. Esimerkkinä vaikka se, että ei hakenut kesätöitä ajoissa (opiskelija), kun uskoi, että kyllä joku kysyy töihin kuitenkin tai että töitä saa aina. Noh, eipä saanut. Myöhemmin haki erästä vakipaikkaa, jonka veti aivan vasemmalla kädellä, koska uskoi, että pääsisi paikkaan satavarmasti. Noh, eipä päässyt.

Toisaalta tämä henkilö on joskus myöntänyt, että tiedostaa olevansa ylimielinen. Tuskin aikoo tehdä asialle mitään.

Luulen, että hän on jokseenkin liian itserakas ja samaan aikaan epävarma itsestään, minkä vuoksi yrittää tehdä vaikutuksen muihin ja nostaa itseään jalustalle. Mukana on varmasti vahvoja kognitiivisia vääristymiä, joiden myötä hän ei vaan osaa realistisesti arvioida omaa suoriutumistaan.