Mies joka on loukannut niin paljon ettei voi loukata enempää

179/144

Mun mielestä tuo on juuri sitä vallankäyttöä. Häntä autetaan ja vastataan normaalisti/ nopeasti, hän ei vastaa.

Sitten tuo on myös huonoa käytöstä, aivan mulkku luonne (joku käytöshäiriö) johon kuuluu inhottava käytös sekä myös se, että näille puolitutuille vastaaminen ja paskanjauhaminen onnistuu, mikään muu ei esim läheisen tukeminen vastaamalla, näissä sairastapauksissa ym.

Tätä tarkoitin kun jälkeenpäin mietin että tämä mun tyyppi on tyhmä/ hidasälyinen/ laiska tai jollain muulla tavalla vajaa.

Osin tämä on tarkoituksenmukaista, sen verran sain tarkkailtua häntä, että jos yhteydenotto on työnantajaltaan/ pomoltaan, hän ”juoksee” kuin hullu, eli vastaa heti. Jos minulta tai jopa joltain muulta läheiseltä, vitkuttelee ja 100-varmasti loukkaa paskalla käytöksellään/ oikuillaan.

Minua piti odottamassa tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia ja samaan aikaan jauhoi paskaa ja näitä uusia FB-kamuja ilmestyi kauhean aggren saattelemana: ”hei, se on normaalia, se on X mun cross fit tai uimaryhmästä...”

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

157, kauheaa.

Mua ärsytti myös että mies sanoi mulle, ihan tarkoituksenaan vain loukata, että mulla on FB addiktio. (Työni takia tuhansia kavereita jotka oikeasti tunnen.)

Hänellä taas kavereina entisiä panoja, uusia ”ystäviä” salilta yms mistä lie ja salassa chättäsi siellä. Kysyin joskus että kenen kanssa kirjoittelee niin sai kohtauksen. Lisäksi aluksi tykkäili puolituttujen naisten vähäpukeisista kuvista jatkuvalla syötöllä, joka oli/ on mielestäni noloa, erityisesti 40v mieheltä. Mistäkö huomasin? No, tykkäili niin paljon, että ei voinut olla huomaamatta. Jokaisen naisen kuvan minkä avasi, tämä oli klikannut siellä 😂 Tämä asia jo naurattaakin, vaikka eilen tuntui tosi paskalta.

Varmaan tosiaan moraalisesti oltiin/ ollaan niin eri tasoilla/ aaltopituuksilla. En ole myöskään aiemmin tavannut miestä, joka FBssä näin chättäilee. Lopulta se meni juuri siihen, että minulle vastaa hitaasti tai ei ollenkaan, mutta on siellä paikalla/ aktiivisena.

Ap

Jäätävän tuttua tuo FB-touhu... Vastaukseksi ihnettelyyn tuli ”Se on ihan normaalia!” ja myös ajoittain blokkaus. Hirvittävää sadistista narmismia, en usko että tuollaisella ihmisellä on lainkaan sielua. Kyseessä yli viisikymppinen mies, avioerolapsi, pilalle hemmoteltu, erittäin itsekäs. Taustalla myös maksullisten käyttöä.

Lisään: henkilökohtaisesti epäilin hänellä useamman kerran kaksisuuntaista mielialahäiriötä jossa liitännäisenä seksiriippuvuus. Johtuen kuitenkin sekoista, esimerkiksi sairaudestani jonka vuoksi olin erittäin huonossa kunnossa - ja hän täysin välinpitämätön ja kiinnostumaton mikä tuntui käsittämättömältä, veikkaan ennemminkin persoonallisuushäiriötä.

Sama tämän kanssa:

Täysin välinpitämätön/ kylmä terveydestäni ja hyvinvoinnistani. Epäilen myös persoonallisuushäiriötä:

Olin useita kertoja influenssassa, kuume huiteli 40 asteessa, asuin yksin, lupasi tuoda juotavaa ja ruokaa mutta a) joko suuttui jollain tekosyyllä (sanoin jotain väärin??!/ pahaa) b) häipyi sanomatta/ vastaamatta mitään koko kaupungista.

Luoja, että pysyin tolpillani, itkien kuumeessa, ilman ruokaa. En ikinä varmasti unohda..

Ap

Heh, no minä olin myös influenssassa, niin henkilöhän ei sitä edes kuullut, koska ei vastannut puhelimeen ja muuten oli blokannut. Niinpä sitten hänen kaverinsa, jonka tunsin noihin aikoihin paremmin, sanoi, että hän voi auttaa minua, jos tarvin apua (eli esim. käydä kaupassa). No, äitini tuli apuun, mutta tuo oli jotenkin koomista. 

Muutenkin joskus mainitsin, että eihän hän edes tietäisi, jos joutuisin sairaalaan tai jos minulla on jokin ongelma tmv. Kuulemma minulla ei ole mitään ongelmia. Aha. 

Ongelmista puheen ollen tavallista oli myös se, että minua kutsuttiin hulluksi. Saatoin vastata vain neutraalisti, että voihan tuo olla ja olenkin nyt menossa hakemaan apua. Joskus sitten hän saattoi sanoa ns. paremmassa tilassa, että eiiii, et sinä ole hullu, kun minä olen. Sanoakseen tietysti taas kohta, että minä olen hullu. 

T. 144.

Vierailija kirjoitti:

179/144

Mun mielestä tuo on juuri sitä vallankäyttöä. Häntä autetaan ja vastataan normaalisti/ nopeasti, hän ei vastaa.

Juu. Minä sain usein viimeistään 30 minuutin päästä viestin, että "mikset vastaa?!", jos en kerrankin vastannut heti. Hän taas saattoi kadota pitkiksi ajoiksi, ja jos tästä kysyi myöhemmin, suuttui siitä. Logiikka oli siis se, että itselle kaikki, mutta muille ei mitään. 

Tämän henkilön kohdalla koin todella vaikeaksi selittää sitä, että "ethän sä vaan voi tehdä noin". Hänestä hän oli vapaa ihminen tekemään mitä tahansa. On yllättävän vaikeata perustella toiselle, miksi se ei ole ihan niin, jos oma moraali tai omatunto ei sano mitään.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

179/144

Mun mielestä tuo on juuri sitä vallankäyttöä. Häntä autetaan ja vastataan normaalisti/ nopeasti, hän ei vastaa.

Juu. Minä sain usein viimeistään 30 minuutin päästä viestin, että "mikset vastaa?!", jos en kerrankin vastannut heti. Hän taas saattoi kadota pitkiksi ajoiksi, ja jos tästä kysyi myöhemmin, suuttui siitä. Logiikka oli siis se, että itselle kaikki, mutta muille ei mitään. 

Tämän henkilön kohdalla koin todella vaikeaksi selittää sitä, että "ethän sä vaan voi tehdä noin". Hänestä hän oli vapaa ihminen tekemään mitä tahansa. On yllättävän vaikeata perustella toiselle, miksi se ei ole ihan niin, jos oma moraali tai omatunto ei sano mitään.  

Olipa hyvin kiteytetty. Ihminen, jolle elämässä ”pettämisiä sattuu”, maksullisissa käynti naimisissa ollessa on ”kokemus”, toisen vaikeaan sairauteen suhtautuminen turhautumista ja ”en voisi kuitenkaan auttaa”, on todellakin mahdotonta lähteä kertomaan moraalista tai omastatunnosta. Tällaisen epäihmisen kohdalla en usko edes herätykseen missään vaiheessa, hän vain on epäonnistunut maanantaikappale tunne-elämältään.

Herääminen tai ei, ensin olin suivaantunut että tämä on huonoa käytöstä. Sitten ajattelin että ilkeyttä. Nyt olen varma, että käytöshäiriö ym vakavaa. Pettämistä, kiertelyä, loukkaamista...

Meillä vakio riidanaihe miksei hän vastaa. Otin aina esimerkkejä; että mitä jos lapsillesi sattuu jotain, ja sinua yritetään tavoittaa. Tämä jäi ihan pimentoon minulta, tekikö tätä piilottelua/ viivyttelyä lastensa ja heidän äidin suuntaan - mitä luultavimmin kyllä.

Sitten yksi asia mitä tässä ketjussa ei ole tuotu esille: syyttäminen. Hänen vakiovastaus oli, että minä provosoin. Minun takiani hän on ilkeä. Koska minä osoitan hänen heikot kohtansa ja hän ei kestä sitä.

Tästä olen ylpeä; en ikinä alistunut mihinkään älyttömyyksiin: pidin kiinni omista käytöstavoistani ja moraalistani. Sanoin hänelle että jo lapsena opetettu että puhelin kun soi; siihen vastataan eikä piilotella, mainitsin pettämisestä, ei kestänyt näitä, piti itseään ns huonompana mutta syytti, että minä pidän...

Ap

Pimeitä miehiä😱😱😱

Vierailija kirjoitti:

Pimeitä miehiä😱😱😱

Psykopaatteja - ei sen kummempaa. Meitä on monesta kennelistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla myös tämän tyyppinen tuttavuus. Minä N hän M. Hieno ystävyyssuhde tavallaan, mut haluaisin enemmän. Se mitä tarkoitin enemmän, voisi olla että kaverina pääsisin lähelle sitä tasoa mitä hänen miesystävänsä ovat, tai ehdotin myös fuck buddya. Mutta HÄN päättää, eikä kelpaa oikea naisystävä, panokaveri tai tosi hyvä kaveri. Vaan sellainen sekunda joka kuuntelee ne tietyt jutut, lohöää kotisohvalla, jolle voi tarjota yhden oluen mut harvemmin mitään illallista. Naisen luo ei voi mennä koska se tarkoittaa jotain, yhdessä ei voi reissata muualle kuin tampereelle. Vaatimuksiani ei tarvii kuunnella. Kun sanon et tää ei kelpaa nyt mulle tää juttu, niin Johan tulee lankoja pitkin mielistellen. Et mä muutun kunhan saan nää hommat tehtyä. Ja sitten katoaa viikoksi pariksi. Ei voi chattailla ei, mutta kaikkien muitten kaa on niin kiva ja iloinen, chattailee ja bilettää. Monet miettii varmaan et miks jatkan. No suurin syy siinä, et aluks en tuntenu ei ollu mitään yhteisiä tuttuja niin en tienny mitään. En voinu esim tätä chattausjuttua tietää. Luulin erakoksi joka ei pidä kenenkään juuri yhteyttä, taisi varmaan halutakin antaa tälläisen kuvan itsestään. Mystiikkaa you know... Sit vaan jäi koukkuun oppi tuntemaan ja loukkaantui. Nytkin on tehny törkeen oharin. Kunhan nähdään niin kerron kyllä loukkaantuneeni. Jatkosta ei niin väliä. Kerran muuten raivoissaan lähetti viestin ettei haluu nähä mua vuoteen, mut seuraavana päivänä jotain jo selitti, että Piti vähän tuulettua. Mikä juttu sekin, että ei vuoteen. En ehtiny ees sanoo, et vuoden päästä oon ehkä muualla... On kyllä ihan sairas juttu. Sehän tässä outoa, että oli pari rankempaa suhdekuviota taustalla, ja sitä seurannut pitkä sinkkuus, yksinoloa ja mietiskelyä. Aiemmin myös vuosia terapiassa. Niin ei tämä mitään auttanut kun nyt oon vielä pshemman psykon kourissa!?

Pitääpä vielä mainita, että myös mulle on sanottu tuo, että "nähdään vuoden päästä"! Henkilö sanoi näin useammankin kerran, kun oli ihan hyvissä fiiliksissä lähtemässä luotani. Mulle jäi myös täysin avoimeksi, mitä nuo jutut olivat. Mietin samaa silloin, että enhän mä edes tiedä, missä olen vuoden kuluttua. Aika jännä, että tämä on jokin yleisempikin "läppä". Ikinä aiemmin en ollut kuullut. 

Oiskohan se sitten jotain sellasen petaamista, että kaikkea voi tapahtua ja ehkä ei edes kiinnosta tässä, niin kattellaan, älä ota yhteyksiä, ehkä vuoden päästä? En tosin tajua, miksi pitäisi kattella sitten silloinkaan. 

Terv. 144. 

Minusta tuo kuulostaa siltä, että sama tyyppi on pompotellut teitä molempia. En ole koskaan kuullut tai  lukenut tuollaista ilmaisua ennen kuin nyt tässä ketjussa.

Ihanasti sanottu tuo, että on lahja kun ei ota yhteyttä❤️

Kannattaisi tutkailla sitä omaa päätä tarkasti: miksi haluaa pitää yhteyttä ihmiseen joka aiheuttaa pahaa oloa. Mikä estää jättämästä tyyppiä pois elämästään? Ei kannata pohtia tyypin käytöstä yhtään vaan keskittyä omaan käytökseen ja sen analysointiin. Älkää päästäkö heitä päänne sisälle. Ja kyllä olen kokenut samaa, enkä edelleenkään ymmärrä miksi minä valikoiduin uhriksi.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi tutkailla sitä omaa päätä tarkasti: miksi haluaa pitää yhteyttä ihmiseen joka aiheuttaa pahaa oloa. Mikä estää jättämästä tyyppiä pois elämästään? Ei kannata pohtia tyypin käytöstä yhtään vaan keskittyä omaan käytökseen ja sen analysointiin. Älkää päästäkö heitä päänne sisälle. Ja kyllä olen kokenut samaa, enkä edelleenkään ymmärrä miksi minä valikoiduin uhriksi.

Siis hän tuottaa myös hyvää oloa. Molempia!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi tutkailla sitä omaa päätä tarkasti: miksi haluaa pitää yhteyttä ihmiseen joka aiheuttaa pahaa oloa. Mikä estää jättämästä tyyppiä pois elämästään? Ei kannata pohtia tyypin käytöstä yhtään vaan keskittyä omaan käytökseen ja sen analysointiin. Älkää päästäkö heitä päänne sisälle. Ja kyllä olen kokenut samaa, enkä edelleenkään ymmärrä miksi minä valikoiduin uhriksi.

Siis hän tuottaa myös hyvää oloa. Molempia!

Ap

Tiedän tuon tunteen. Rakastan häntä viimeiseen hengenvetoon - sitä rakastettavaa osaa hänestä. Mutta missään tekemisissä emme voi olla, koska hänen pahuutensa tappaa minut. Eikä hän tosiaan rakasta minua.

Ap, blokkaat, poistat, everything.

Sillä ei ole mitN VÄLIÄ, tietääkö hän oletko blokannut vai et. Ei hän ole sinusta kiinnostunut.

Suhtaudut niin, että jatkossa elämäsi on parempaa ja saat paljon parempia suhteita elämääsi, mutta vain siten, että tää ihminen ei enää ole missään roolissa elämässäsi. Mikään mitä teet tai jätät tekemättä, ei saa häntä tasapainoisen kauniisti rakastamaan sinua. Se olisi tapahutnut heti, jos se tapahtuisi koskaan. On kyse siitä, että pelastat itsei lopettamalla yhteydenpidon. Ikävä helpottaa ajan kanssa.

Ihan sama mitä hän tekee muille. Sinä et voi hyvin. Hän ei mitenkäön ole sitoutunut sinuun eikä tule koskaan olemaankaan. Sen sijaan maailmassa on paljon ihmisiä, joista jonkun kanssa saat ihanan elämän joskus. Et saa, jos jäät tähän roikkumaan.

Mä blokkasin ja poistin yli viikko sitten.

Ei ole ottanut yhteyttä.

Tänään avasin blokin ja kurkkasin Messengeristä: siellä hän oli vihreällä onlinessa aivan kuten mitään ei olisi tapahtunut aamulla, ja myöhemmin aamupäivällä. Laitoin vähin äänin blokin takas messengeriin.

Vitsi, kun joku mies vastais, joka on käyttäytynyt samalla lailla. Että onko tämä kylmyys tahdonalaista?

Tämä viikkohan todistaa, että hän ei välitä minusta💔😥 monesti silloin aiemmin oli olo, että vaikka mitä pahaa mulle tapahtuisi

Hän ei välitä...

Tämä on järkyttävä ketju.

Up.

Vierailija kirjoitti:

Herääminen tai ei, ensin olin suivaantunut että tämä on huonoa käytöstä. Sitten ajattelin että ilkeyttä. Nyt olen varma, että käytöshäiriö ym vakavaa. Pettämistä, kiertelyä, loukkaamista...

Meillä vakio riidanaihe miksei hän vastaa. Otin aina esimerkkejä; että mitä jos lapsillesi sattuu jotain, ja sinua yritetään tavoittaa. Tämä jäi ihan pimentoon minulta, tekikö tätä piilottelua/ viivyttelyä lastensa ja heidän äidin suuntaan - mitä luultavimmin kyllä.

Sitten yksi asia mitä tässä ketjussa ei ole tuotu esille: syyttäminen. Hänen vakiovastaus oli, että minä provosoin. Minun takiani hän on ilkeä. Koska minä osoitan hänen heikot kohtansa ja hän ei kestä sitä.

Tästä olen ylpeä; en ikinä alistunut mihinkään älyttömyyksiin: pidin kiinni omista käytöstavoistani ja moraalistani. Sanoin hänelle että jo lapsena opetettu että puhelin kun soi; siihen vastataan eikä piilotella, mainitsin pettämisestä, ei kestänyt näitä, piti itseään ns huonompana mutta syytti, että minä pidän...

Ap

Joo, tuo syyttäminen tuttua... "Sä teit mut vihaseksi", ei siis suinkaan kyse omasta itsehillinnän puutteesta tai muista omista vajavaisuuksista. 

Mutta kyllä tässä tulee esille myös se, että siinä toisessa on tietynlaisia puolia eli esim. samankaltaisia ominaisuuksia sinussa ja minussa. Tietty vaativuus, käytöstapojen hokeminen, suoraan puhuminen jne. Ehkä siis jokin rentoreiska, joka ohittaisi kaikki asiat, kelpaisi seuraksi. 

T. 144 jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla myös tämän tyyppinen tuttavuus. Minä N hän M. Hieno ystävyyssuhde tavallaan, mut haluaisin enemmän. Se mitä tarkoitin enemmän, voisi olla että kaverina pääsisin lähelle sitä tasoa mitä hänen miesystävänsä ovat, tai ehdotin myös fuck buddya. Mutta HÄN päättää, eikä kelpaa oikea naisystävä, panokaveri tai tosi hyvä kaveri. Vaan sellainen sekunda joka kuuntelee ne tietyt jutut, lohöää kotisohvalla, jolle voi tarjota yhden oluen mut harvemmin mitään illallista. Naisen luo ei voi mennä koska se tarkoittaa jotain, yhdessä ei voi reissata muualle kuin tampereelle. Vaatimuksiani ei tarvii kuunnella. Kun sanon et tää ei kelpaa nyt mulle tää juttu, niin Johan tulee lankoja pitkin mielistellen. Et mä muutun kunhan saan nää hommat tehtyä. Ja sitten katoaa viikoksi pariksi. Ei voi chattailla ei, mutta kaikkien muitten kaa on niin kiva ja iloinen, chattailee ja bilettää. Monet miettii varmaan et miks jatkan. No suurin syy siinä, et aluks en tuntenu ei ollu mitään yhteisiä tuttuja niin en tienny mitään. En voinu esim tätä chattausjuttua tietää. Luulin erakoksi joka ei pidä kenenkään juuri yhteyttä, taisi varmaan halutakin antaa tälläisen kuvan itsestään. Mystiikkaa you know... Sit vaan jäi koukkuun oppi tuntemaan ja loukkaantui. Nytkin on tehny törkeen oharin. Kunhan nähdään niin kerron kyllä loukkaantuneeni. Jatkosta ei niin väliä. Kerran muuten raivoissaan lähetti viestin ettei haluu nähä mua vuoteen, mut seuraavana päivänä jotain jo selitti, että Piti vähän tuulettua. Mikä juttu sekin, että ei vuoteen. En ehtiny ees sanoo, et vuoden päästä oon ehkä muualla... On kyllä ihan sairas juttu. Sehän tässä outoa, että oli pari rankempaa suhdekuviota taustalla, ja sitä seurannut pitkä sinkkuus, yksinoloa ja mietiskelyä. Aiemmin myös vuosia terapiassa. Niin ei tämä mitään auttanut kun nyt oon vielä pshemman psykon kourissa!?

Pitääpä vielä mainita, että myös mulle on sanottu tuo, että "nähdään vuoden päästä"! Henkilö sanoi näin useammankin kerran, kun oli ihan hyvissä fiiliksissä lähtemässä luotani. Mulle jäi myös täysin avoimeksi, mitä nuo jutut olivat. Mietin samaa silloin, että enhän mä edes tiedä, missä olen vuoden kuluttua. Aika jännä, että tämä on jokin yleisempikin "läppä". Ikinä aiemmin en ollut kuullut. 

Oiskohan se sitten jotain sellasen petaamista, että kaikkea voi tapahtua ja ehkä ei edes kiinnosta tässä, niin kattellaan, älä ota yhteyksiä, ehkä vuoden päästä? En tosin tajua, miksi pitäisi kattella sitten silloinkaan. 

Terv. 144. 

Minusta tuo kuulostaa siltä, että sama tyyppi on pompotellut teitä molempia. En ole koskaan kuullut tai  lukenut tuollaista ilmaisua ennen kuin nyt tässä ketjussa.

Näin vois luulla, mutta tuosta Tampere-jutusta päättelisin, että ei. Ja mun tuntema henkilö ei käytä alkoholia. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi tutkailla sitä omaa päätä tarkasti: miksi haluaa pitää yhteyttä ihmiseen joka aiheuttaa pahaa oloa. Mikä estää jättämästä tyyppiä pois elämästään? Ei kannata pohtia tyypin käytöstä yhtään vaan keskittyä omaan käytökseen ja sen analysointiin. Älkää päästäkö heitä päänne sisälle. Ja kyllä olen kokenut samaa, enkä edelleenkään ymmärrä miksi minä valikoiduin uhriksi.

Näinhän se järjellä ajateltuna on. 

Mutta ainakin minä olen tosi altis kaikille epämääräisyyksille eli se on usein jotenkin ymmärrettävää, jos joku lähtee pois omasta elämästä, mutta itseäni ärsyttää tosi paljon se, että mitään ei voida selittää. Pakoillaan, ollaan vihaisia, ilkeillään eikä puhuta mitään järkevää (korkeintaan "älä kysy!"). Tietysti sillä on ideana koukuttaakin, että joku sitten mietiskelee poloisena päivät pitkät, että mitäköhän se nyt meinasi ja mitäköhän minä olen nyt tehnyt. Joskin toisaalta minusta tuntuu uskomattomalta, että joku välinpitämätön tyyppi jaksaisi sitten niin paljon kuitenkin omistautua toiselle, että suunnittelisi kaiken sitä silmällä pitäen, että kunpa se vain loukkaisi toista. Olen suorastaan otettu, jos näin on!

Tavallaan minä olen täydellinen vastakohta tällaiselle ihmiselle, mikä ehkä saattaa osin aiheuttaakin sitä, että on helposti uhri. Olen melko järkevä, pohdin asioita, en elä ns. tuulella, tarkoitan sitä, mitä sanon, arvostan käytöstapoja sekä monia moraalisia sääntöjä ja monia asioita mielestäni pitää tehdä, halusi tai ei. Toinenhan taas elää pää persuksissa itselleen eli monet noista jutuista on ihan nounou. Yksi ärsytys on toiselle varmasti siis se, että olen ikään kuin toisessa sfäärissä. Mulle tuli joskus tuon yhden sankarin kanssa tunne, että jos revittelisin suoraan, että "hv, vihaan sua", niin hän toki loukkaantuisi suuresti (totta kai jos ikinä sanoin v-sanan yleisestikin, niin hän saattoi esim. sulkea puhelimen), mutta samalla tuntisi jotain mielihyvää siitä, että sortuisin hänen tasolleen.  

Ehkä voisi vähän verrata siihen, että insinööri-Asperger-luonne kohtaa jonkin erakkotaiteilija-anarkistiluonteen. 

Tämä mun tärkeä tyyppi, aina sanoi että jos tämä hänen lastensa äiti oli sanonut tai tehnyt jotain poikkipuolista, hän oli aina häipynyt. Ja lisäksi on pettänyt monta kertaa tätä tyyppiä. Tämä nainen ei kuulemma tiedä mutta kuulemma varmasti arvaa, mutta ei sano mitään; on vain ihan hiljaa. Tämän luo hän sitten kai aina palaa ja sieltä päin valloittaa uusia naisia. Jos ja kun on pettänyt 7 kertaa tietoisesti; en ihan usko, että se olisi ohi kokonaan!

Sanoin aina hänelle että kauheaa, että ihan hirveää käytöstä sinulta lastesi äidille yms, mutta hirveää se vasta olikin kun sattui omalle kohdalle ja minä, minun fiksuus, kauneus tai rakkaus ei saanut häntä muuttumaan yhtään.

Ap

Up.