Lue keskustelun säännöt.
Miksi on niin vaikeaa antaa rahaa lahjaksi?
06.07.2018 |
Ollaan menossa naimisiin ja tavaraa on tulossa lahjaksi tosi monelta pariskunnalta "koska rahaa on niin tylsää antaa." Painotimme hääkutsussa, että vieraat ovat paras häälahja, mutta halutessaan voi kartuttaa hääkassaa. Nyt esim. molemmat siskoni ovat sanoneet, että voi lahja on hankittu jo aikoja sitten, pari kaveria sanoi ettei halua antaa rahaa etc. Mun mielestä on älytöntä ettei hääparin toivetta kuunnella. Olemme kuitenkin nelikymppinen pari, jotka ovat muutama vuosi sitten yhdistäneet kaksi huushollia ja tavaraa tursuaa joka paikassa aivan liikaa.
Tekisi mieli sanoa, että jättäkää lahjat kotiin ja tulkaa ihan vaan omina itsenänne. Ahdistaa ihan hirveästi tavarapaljous.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häälahjat ovat itselleni rakkauta muistoja. Myös vieraat haluavat antaa jotain itselleen merkittävää hääparille. On oikeasti vähän noloa pyytää rahaa. Vielä nolompaa, jos ihmisillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin osallistua juhliinne rahaa tuoden. Silloin olisi ollut parempi myydä illalliskortteja.
En tiedä. Minusta se on erinomaisen helppo ja käyttökelpoinen lahja niin antajalle kuin saajallekin. Mieluummin osallistun jollain rahasummalla vaikkapa hienon matkan tai jonkun kalliin ja tarpeellisen asian hankintaan kuin ostan jonkun muka uniikin kipon.
Kun sitä rahaa ei ole edes omalle perheelle.
Lahja on jotakin jota annetaan sydämmestä, se kuvastaa sekä saajan ja antajan persoonaa ja mieltymyksiä. Raha ei sitä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mulle tuota vaikeuksia antaa rahaa lahjaksi lapsilleni. Sen sijaan en katso haluavani rahoittaa kenenkään päivää prinsessana joten hääkutsuihin vastaan ei enkä myöskään laita rahaa. Eri juttu jos se pari ei laittais puolen vuoden palkkoja yhteen päivään, sitten voisin harkita.
Raha on kaikista helpoin ja ylivoimaisesti halutuin lahja. 47 vuoden kokemuksella, lukuisia häitä, rippi-yo-valmistujais-jne juhlia nähneenä. Lopetin lusikoiden ja haarukoiden, keräilytaulujen, verhojen, satiinilakanoiden ostamisen kymmenennen juhlan kohdalla. Raha on paras ja halutuin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun sitä rahaa ei ole edes omalle perheelle.
Samalla rahalla ne turhat lahjatkin ostetaan.
Aika erikoista, että nelikymppiset aikuiset ihmiset pyytävät rahaa häämatkakassan kartuttamiseen... Olisitte jättäneet juhlat järjestämättä jos ei ole varaa häämatkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häälahjat ovat itselleni rakkauta muistoja. Myös vieraat haluavat antaa jotain itselleen merkittävää hääparille. On oikeasti vähän noloa pyytää rahaa. Vielä nolompaa, jos ihmisillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin osallistua juhliinne rahaa tuoden. Silloin olisi ollut parempi myydä illalliskortteja.
Lakanasetti, jossa on yksi pussilakana ja yksi tyynyliina.
Pyykkipojat, joista toinen on morsian ja toinen sulhanen ja pyykkipojissa kiinni 10€ molemmissa.
Palapeli (aiheena Kaj Stenvallin ankka yksinään kylpyammeessa) ja saateteksti, että toivottavasti elämänne palaset loksahtavat kohdilleen.
Posliininen Muumi-seinäkello.
Muutama maljakko.
Tuossa hieman mietti, että ehkä olisi kannattanut vain mennä naimisiin kahdestaan siellä Karibialla (no okei, meidän silloin yksivuotias lapsi mukana). Huomasi, ettei meitä oikeastaan edes tunne kukaan, ja että lahjoja on ostettu mentaliteetillä että kunhan nyt jotain on, tai että lahjanantaja itse tykkää siitä mitä osti. Mieluummin rahaa, ihan oikeasti.
Minulla on tapana antaa lahjakortteja. Rahaa sekin on, mutta astetta henkilökohtaisempi lahja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytin pyöreitä keväällä. Järjestin juhlat ja kutsuun kirjoitin, että en halua tavaraa koska sitä jo paikat täynnä ja kukatkin kuihtuu. Tuot itsesi se riittää minulle. Kaikki kuitenkin toivat rahaa. Jokainen oman tilanteensa mukaan. Oli tietysti mieluinen yllätys. En kyllä odottanut mitään. En ole varakas ja kaikki tietää sen, mutta olin panostanut mukavaan juhlaan, jossa saadaan olla yhdessä, jutella, vaihtaa kuulumisia, syödä, juoda ja pitää hauskaa. Mutta jos AP:lle ei edes korttia oltu laitettu, niin olisin kyllä sellaista omalla kohdallanikin ihmetellyt. Mun juhlat oli pienet. 20 henkeä.
Vierailija kirjoitti:
Lahja on jotakin jota annetaan sydämmestä, se kuvastaa sekä saajan ja antajan persoonaa ja mieltymyksiä. Raha ei sitä ole.
Sydämeen ei mahdu kahta ämmää - siis sydämestä.
terveisin: pilkunnussija
https://media.riemurasia.net/albumit/m42064/pilkku.jpg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häälahjat ovat itselleni rakkauta muistoja. Myös vieraat haluavat antaa jotain itselleen merkittävää hääparille. On oikeasti vähän noloa pyytää rahaa. Vielä nolompaa, jos ihmisillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin osallistua juhliinne rahaa tuoden. Silloin olisi ollut parempi myydä illalliskortteja.
Lakanasetti, jossa on yksi pussilakana ja yksi tyynyliina.
Pyykkipojat, joista toinen on morsian ja toinen sulhanen ja pyykkipojissa kiinni 10€ molemmissa.
Palapeli (aiheena Kaj Stenvallin ankka yksinään kylpyammeessa) ja saateteksti, että toivottavasti elämänne palaset loksahtavat kohdilleen.
Posliininen Muumi-seinäkello.
Muutama maljakko.
Tuossa hieman mietti, että ehkä olisi kannattanut vain mennä naimisiin kahdestaan siellä Karibialla (no okei, meidän silloin yksivuotias lapsi mukana). Huomasi, ettei meitä oikeastaan edes tunne kukaan, ja että lahjoja on ostettu mentaliteetillä että kunhan nyt jotain on, tai että lahjanantaja itse tykkää siitä mitä osti. Mieluummin rahaa, ihan oikeasti.
Aina tänne kommentteihin löytyy mitä naurettavimpia esimerkkejä tavaralahjoista. Mistäköhän syystä vieraanne eivät tunne teitä lainkaan? Oletteko muuten tekemisissä lainkaan, muutoin kuin silloin kun vierailta halutaan lahjoja. Lahjalistat tai lause, että lahjavinkkejä voi halutessaan tiedustella x:ltä ja y:ltä helpottavat paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häälahjat ovat itselleni rakkauta muistoja. Myös vieraat haluavat antaa jotain itselleen merkittävää hääparille. On oikeasti vähän noloa pyytää rahaa. Vielä nolompaa, jos ihmisillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin osallistua juhliinne rahaa tuoden. Silloin olisi ollut parempi myydä illalliskortteja.
Lakanasetti, jossa on yksi pussilakana ja yksi tyynyliina.
Pyykkipojat, joista toinen on morsian ja toinen sulhanen ja pyykkipojissa kiinni 10€ molemmissa.
Palapeli (aiheena Kaj Stenvallin ankka yksinään kylpyammeessa) ja saateteksti, että toivottavasti elämänne palaset loksahtavat kohdilleen.
Posliininen Muumi-seinäkello.
Muutama maljakko.
Tuossa hieman mietti, että ehkä olisi kannattanut vain mennä naimisiin kahdestaan siellä Karibialla (no okei, meidän silloin yksivuotias lapsi mukana). Huomasi, ettei meitä oikeastaan edes tunne kukaan, ja että lahjoja on ostettu mentaliteetillä että kunhan nyt jotain on, tai että lahjanantaja itse tykkää siitä mitä osti. Mieluummin rahaa, ihan oikeasti.
Aina tänne kommentteihin löytyy mitä naurettavimpia esimerkkejä tavaralahjoista. Mistäköhän syystä vieraanne eivät tunne teitä lainkaan? Oletteko muuten tekemisissä lainkaan, muutoin kuin silloin kun vierailta halutaan lahjoja. Lahjalistat tai lause, että lahjavinkkejä voi halutessaan tiedustella x:ltä ja y:ltä helpottavat paljon.
Meillä oli lahjalista. Nämä olivat ohi sen. Listalla ei ollut mitään kallista, vain sellaisia tavallisia käyttöesineitä kuten laseja ja lautasia, jotkut verhot ja päiväpeitto. Nämä kaikki esimerkit on ihan tosia, ja niillä ei tehnyt yhtään mitään. Eikä niissä ollut mitään järkeä, eivätkä ne oikein liittyneet häihin mitenkään. Sori, jos ärsyttää.
Mekin saatiin tätini "hyvällä maulla" hankitut kankaiset servietit, kristallilaseja, joita ei ole ikinä käytetty, omituisen kuosisia pussilakanoita, kaksi kattilaa vaikka meillä oli vastaavankokoiset kattilat jo ym.
Mä en ymmärrä tuota väitettä, että ei halua rahoittaa illalliskorttia. Nehän on juhlat, joissa on sankarit ihan samalla lailla kuin vaikka rippi- tai YO-juhlat. Millä lailla hääjuhlat tekee sankareista ahneet, joiden pitäisi ajatella ettei juhlia pidä järjestää jos lahjat ei kelpaa. Miten on niin vaikea kunnioittaa toisten toiveita?
Ilman muuta annan rahaa, jos pari niin toivoo. Ja meneehän siihen fyysiseen lahjaankin rahaa. Nykyaikana on mun mielestäni vanhanaikaista ajatella, että rahalahja olisi vanhanaikainen :-D
Vierailija kirjoitti:
Lahja on jotakin jota annetaan sydämmestä, se kuvastaa sekä saajan ja antajan persoonaa ja mieltymyksiä. Raha ei sitä ole.
Romua kahdella ämmällä. Persoonaahan se kuvastaa.
Meillekin annettiin lahjalistan ohi roinaa, koska haluttiin antaa oman maun mukaista ja "sydämellä mietittyä" Ihan ihana ajatus joo, mutta niitä makuja on niin monenlaisia.
Nykypäivänä lahja tuntuu saaneen ihan älyttömän tärkeän osan. Jo etukäteen ollaan huolissaan jos joku tuo jotain väärää. Mitä sitten? Lahja on lahja, juhlat ovat juhlat. Lahjan ei pitäisi kenenkään juhlaa pilata.
En ole täysin rahatoivetta vastaan, ja vien usein rahalahjan pyytämättäkin.
Omissa häissämme emme ohjeistaneet vieraita millään tapaa. Ja arvatkaas, saimme vain kivoja, sydämestä annettuja lahjoja. Ja sitä häämatkakassaakin.
Ne tuovat lahjaksi jotain romua, jota ovat itse saaneet joskus. Pistä sinäkin turhat tavarat kiertoon lahjana.