Ex-vaimosta minullakin ongelma

Eli mieheni oli naimisissa ex-vaimonsa kanssa joitakin vuosia, yhdessä reilu kymmenen vuotta. Ex oli hänen ensimmäinen seurustelukumppaninsa. Heidän suhteensa oli kertomuksista päätellen aika raju, tunteet oli voimakkaita puoleen ja toiseen. Liitosta on yksi lapsi, joka vierailee meillä säännöllisen epäsäännöllisesti. Aika paljon, monta kertaa viikossa ja sitten pidempiä lomia. Miehelle lapsi on tosi tärkeä, mulla ihan ok välit lapseen. Omia lapsia mulla ei vielä ole.



Se, mikä mua ahdistaa on se, että mies pitää ex-vaimoaan edelleen hyvänä ystävänään. He soittelevat usein, kirjoittelevat meilejä ja käyvät vaikka syömässä kaikki kolme. Ex jäi heidän taloonsa asumaan, ja mieheni tekee siellä edelleen kaikki tarvittavat rempat. Vaihtaa myös exänsä autoon renkaat jne. Ex voi soittaa ja pyytää palvelusta ja mies tekee. Toki lapsen takia on hyvä, että ovat väleissä mutta välit tuntuvat musta aivan liian läheisiltä noin muuten. Tämä on asia, mikä aiheuttaa usein riitoja ja erimielisyyksiä minun ja miehen välillä. Mies ei ymmärrä, miksei saisi olla läheinen ystävä entisen vaimonsa ja lapsensa äidin kanssa. Väittää, että ei halua exäänsä takaisin. Onko hän sitten vain niin kiltti ja avulias, en tiedä mitä ajatella...



Olen vaan niin mustasukkainen, eikä se helpota että olen kuullut huonoja juttuja heidän suhteestaan. He näyttävät jotenkin niin iloisilta yhdessä, katseita (?) ja halaavatkin. Siitä on kuitenkin nyt jo 1,5 vuotta kun he ovat eronneet virallisesti. Me olemme seurustelleet mieheni kanssa kohta vuoden. Tämä on asia, joka hiertää meidän välejä. Erotako pitäisi, en haluaisi.



Ex-vaimon kanssa emme juuri juttele, välit ovat melko avoimesti huonot hänen kanssaan. Lapsen kuullen emme kuitenkaan naljaile toisistamme.