Kun ei jännitä enää mitään
Olen kadottanut jännittämisen tunteen. Eivät työhaastattelut eivätkä muutkaan "käynnit" jännitä yhtään. Lapsen puolesta lähinnä vähän jännittää tai stressaa ennemminkin ripillepääsyt, kirjoitukset yms. Mikähän mua vaivaa?
Kommentit (15)
Ei muakaan. Olen kokenut elämässä jo sen verran, että osaa suhtautua kaikkeen eteen tulevaan. Asioista selviää. Rippijuhlatkin oli ja hyvin meni, ei niitäkään tarvitse jännittää :)
Vierailija kirjoitti:
Olet nykyhetkessä?
Olen ehkä paremmin kuin ennen. Ja ihmiskohtaamisista mietin etteivät ole parempia kuin minäkään tai että.maailma ei kaadu meni miten meni. Ap
Tuota odotellessa. Minulla päin vastoin iän mukana on tullut hurjat vastuut työssä ja tuntuu että jännitän aina vain enemmän tärkeitä kokouksia ym. Melkein paniikkihäiriö kolkuttelee :( lentopelonkin olen saanut riesaksi. Toivottavasti minäkin pääsen tuohon keski-iässä! Kateellinen olen...
Sama juttu. Välillä tuntuu että olen muuttunut liiankin tunteettomaksi ja välinpitämättömäksi. Jotenkin jossain vaiheessa tajusi, miten vähän väliä yleensä millään on, joten mitä turhaa stressaa. Asiat menee niin kuin menee.
Mä taas jännitän niin hirveesti, että tuntuu kuin puhkeis kohta joku suoni päästä.
osta gsx-1300r moottoripyörä ja aja moottoritiellä kolmeasataa
siinä on jännitystä kerrakseen
40+.
Muistatko nuorena, kun vanhat paasasivat, että elämä alkaa keski-iässä? He tarkoittivat tätä. Ei vaan enää jaksa elää muille ja murehtia muiden odotuksia.
Minuustaa sellsisett vähän jännittäväät ihmiset ovatt monesti jyvinkin viehätttäviä.
Miten tuollaiseen mielentilaan pääsee? Minä jännitä ihan kaikkea koko ajan. Se tekee elämästäni hyvin raskaan.
Vierailija kirjoitti:
Minuustaa sellsisett vähän jännittäväät ihmiset ovatt monesti jyvinkin viehätttäviä.
Taii muuutoin helposti lährstyttäviää.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollaiseen mielentilaan pääsee? Minä jännitä ihan kaikkea koko ajan. Se tekee elämästäni hyvin raskaan.
Ittsevarmuuus ja elämänkokemus varmaaan tuovat ditä luontevuuutta.
Että, miten päässet sellaiseen mielentilaan ,ettei jännitä.
Se on sitä , että ymmärtää, etteivät loppuviimein mitkään ikävät ja yllättävät tilanteet ole omissa käsissä. Ei tarvitse jännittää,koska eihän mitäänikäviä tapahtuisi,jos asiat olisi meidän itsemme määrättävissä.
Handlataan asiat NIINKUIN TAIDAMME ja loput jätetään ns " Herran Haltuun", niinkuin edesmennyt pappani sanoi.
Ei tarvitse jännittää.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollaiseen mielentilaan pääsee? Minä jännitä ihan kaikkea koko ajan. Se tekee elämästäni hyvin raskaan.
Tsekkaapa semmoinen kirja kuin eckart tolle - nykyhetken voima. Jotkut ovat tykänneet.
Olet nykyhetkessä?