Lue keskustelun säännöt.
16-vuotiaani toivoi minun taas kuolevan.
02.07.2018 |
Tämä ei ole mitään harkitsematonta laukaisua, on sanonut niin ennenkin, veti mukaan myös kuolleen isäni, ja toivoi että olisin samalla tavalla kuollut. Tyhjä olo. Tällaisen kasvatin, tai jotain jätin kasvattamatta.
Se iva ja pilkka hänen silmissään. Olen käyttänyt tämän päivän katsomalla kuviaan lapsuudestaan tähän päivään.
Kommentit (27)
Älä hyväksy moista käytöstä. Miksi hän käyttäytyy noin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti hänellä ei ole elämässä kaikki hyvin.
Onko ollut lapsesta asti ns samanlainen. Omani on ollut, mutta sitähän ei mitkään hoitotahotkaan usko... Osaa huijata heidät.
Vierailija kirjoitti:
Älä hyväksy moista käytöstä. Miksi hän käyttäytyy noin?
Mä kanssa mietin, että miksi joku hyväksyy tuollaista paskaa.
Jos mun lapsista joku sanoisi mulle noin, niin me keskustelisimme tosi pitkään ja hartaasti. Ja jos joku lapsista alkaisi oikeasti hyppiä tuolla tavalla nenille, niin olisi kaksi vaihtoehtoa: alkaa käyttäytyä tai pakata kamansa ja lähteä asumaan jonnekin muualle.
Mutta meillä ei kyllä tilanne koskaan menisikään tuollaiseksi, koska meillä kunnioitetaan toisia ihmisiä. Ja mulla on kolme teinipoikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa hirveältä. Tuossa tilanteessa ei auta yhtään kuulla että se on vain ikävaihe, mutta hormonimyrsky pistää usein tekemään kaikenlaista. Silti, hirveää sinulle. Jaksamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä hyväksy moista käytöstä. Miksi hän käyttäytyy noin?
Mä kanssa mietin, että miksi joku hyväksyy tuollaista paskaa.
Jos mun lapsista joku sanoisi mulle noin, niin me keskustelisimme tosi pitkään ja hartaasti. Ja jos joku lapsista alkaisi oikeasti hyppiä tuolla tavalla nenille, niin olisi kaksi vaihtoehtoa: alkaa käyttäytyä tai pakata kamansa ja lähteä asumaan jonnekin muualle.
Mutta meillä ei kyllä tilanne koskaan menisikään tuollaiseksi, koska meillä kunnioitetaan toisia ihmisiä. Ja mulla on kolme teinipoikaa.
Vaikka sulla olisi vain yksi tai jopa kuusi teinipoikaa, näin voisi käydä teilläkin, että yksi niistä teineistä ei voisi hyvin/olisi terve...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lapsettomuus välttämättä aina tunnu niin pahalta, ei varsinkaan silloin kun jotain tuollaista lukee...
Tuota ei voi sivuuttaa. Pahempaa tiedossa, jos et puutu. Olisi pitänyt heti tehdä selväksi, että äiti ei ole sylkykuppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän haluaa loukata sinua, mutta miksi? Pystytkö pääsemään oman tunteen yli hetkeksi ja selvittämään syyn? Käytöstä ei lopulta tarvitse huväksyä, mutta jos syy löytyisi pääsisitte eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä hyväksy moista käytöstä. Miksi hän käyttäytyy noin?
Mä kanssa mietin, että miksi joku hyväksyy tuollaista paskaa.
Jos mun lapsista joku sanoisi mulle noin, niin me keskustelisimme tosi pitkään ja hartaasti. Ja jos joku lapsista alkaisi oikeasti hyppiä tuolla tavalla nenille, niin olisi kaksi vaihtoehtoa: alkaa käyttäytyä tai pakata kamansa ja lähteä asumaan jonnekin muualle.
Mutta meillä ei kyllä tilanne koskaan menisikään tuollaiseksi, koska meillä kunnioitetaan toisia ihmisiä. Ja mulla on kolme teinipoikaa.
Mun äiti oli just tollanen uhkailija. En toki ikinä toivonut äitini kuolemaa, mutta just toi että jos ei kiinnosta niin pakkaa kamas ja lähde 👌
16 vuotta laiminlöi kaikki vastuunsa äitinä. Kun sitten yritin aikuisuuden kynnyksellä kertoa oman näkemykseni siihen ”ikinä ei ole teitä lyöty/aina on saanut kotona sitä ja tätä” yms paskaa ja ihan kaikella kunnioituksella sanoa että vituiksi meni, niin sit se ”no ehkä sun pitäis sit muuttaa muualle asumaan”
Ei olla tosiaan olla väleissä tänään 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä nyt leikistä suutu, kunhan vaan perseilee.
Ole sinä se aikuinen.
Minä taisin käyttäytyä murrosiässä samoin. :/ Lisäksi riehuin muutenkin. Oli varmasti rankkaa aikaa äidilleni.. Nykyään olen 24 vuotias ja todella rakastan äitiäni. Parhaita ystäviä olemme suorastaan. Itsekkin ihmettelen mikä minua riivasi silloin teininä, kai sitä oli aivot silloin ihan sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä hyväksy moista käytöstä. Miksi hän käyttäytyy noin?
Mä kanssa mietin, että miksi joku hyväksyy tuollaista paskaa.
Jos mun lapsista joku sanoisi mulle noin, niin me keskustelisimme tosi pitkään ja hartaasti. Ja jos joku lapsista alkaisi oikeasti hyppiä tuolla tavalla nenille, niin olisi kaksi vaihtoehtoa: alkaa käyttäytyä tai pakata kamansa ja lähteä asumaan jonnekin muualle.
Mutta meillä ei kyllä tilanne koskaan menisikään tuollaiseksi, koska meillä kunnioitetaan toisia ihmisiä. Ja mulla on kolme teinipoikaa.
Mun äiti oli just tollanen uhkailija. En toki ikinä toivonut äitini kuolemaa, mutta just toi että jos ei kiinnosta niin pakkaa kamas ja lähde 👌
16 vuotta laiminlöi kaikki vastuunsa äitinä. Kun sitten yritin aikuisuuden kynnyksellä kertoa oman näkemykseni siihen ”ikinä ei ole teitä lyöty/aina on saanut kotona sitä ja tätä” yms paskaa ja ihan kaikella kunnioituksella sanoa että vituiksi meni, niin sit se ”no ehkä sun pitäis sit muuttaa muualle asumaan”
Ei olla tosiaan olla väleissä tänään 👍
Ja siis lisään että tilanteessa missä on täysin toisen armoilla (kuten minä äitini) niin se uhkaus ei ole mikään vaihtoehto. Se on vain keino yrittää laittaa väkisten takaisin ns. omalle paikalleen koska siinä vaiheessa ei pystynyt enää fyysisesti antamaan selkään ilman että olisi saanut selkään takaisin. Sitä ennen uhkaili että vie rakkaan koirani lopetettavaksi, koska ”no, jos mä en kerran mitään tee niin ei kait auta muu kuin viedä Xxxxxx lopetettavaksi”
Sellanen äiskä mulla.
Ap on kuollut jo kerran ja nyt 16 vuotias toivoo apn kuolevan uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä taisin käyttäytyä murrosiässä samoin. :/ Lisäksi riehuin muutenkin. Oli varmasti rankkaa aikaa äidilleni.. Nykyään olen 24 vuotias ja todella rakastan äitiäni. Parhaita ystäviä olemme suorastaan. Itsekkin ihmettelen mikä minua riivasi silloin teininä, kai sitä oli aivot silloin ihan sekaisin.
Sama, mutta vähän nuorempana. Olemme äitini kanssa vain täysin erimieltä joka asiassa. Nykyään välit on mahtavat
Ehdottaisin hänelle jo suoraan muualle muuttoa, ellei sitä anteeksipyyntöä siitä piakkoin ala kuulua.
Rajansa sentään kaikella ja kaikissa sanomisissakin -jopa lasten ja vanhempien välisessä suhteessakin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä hyväksy moista käytöstä. Miksi hän käyttäytyy noin?
Mä kanssa mietin, että miksi joku hyväksyy tuollaista paskaa.
Jos mun lapsista joku sanoisi mulle noin, niin me keskustelisimme tosi pitkään ja hartaasti. Ja jos joku lapsista alkaisi oikeasti hyppiä tuolla tavalla nenille, niin olisi kaksi vaihtoehtoa: alkaa käyttäytyä tai pakata kamansa ja lähteä asumaan jonnekin muualle.
Mutta meillä ei kyllä tilanne koskaan menisikään tuollaiseksi, koska meillä kunnioitetaan toisia ihmisiä. Ja mulla on kolme teinipoikaa.
Mitä olen seurannut kahden jo aikuisen poikani äitinä ystäväni hormonihuuruissa meneviä tyttäriä kiitän luojaani, että olen saanut vain poikia. Sitä draaman määrää, voi hyvä luoja! Tsemppiä vain ap:lle
Vierailija kirjoitti:
Minä taisin käyttäytyä murrosiässä samoin. :/ Lisäksi riehuin muutenkin. Oli varmasti rankkaa aikaa äidilleni.. Nykyään olen 24 vuotias ja todella rakastan äitiäni. Parhaita ystäviä olemme suorastaan. Itsekkin ihmettelen mikä minua riivasi silloin teininä, kai sitä oli aivot silloin ihan sekaisin.
Teinien aivot ovat oikeasti sekaisin. Vanhemmat toivotan voimia, koska kukaan ei kestä jatkuvaa haukkumista.
Mitä teidän välillä on tapahtunut?