Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Stressaako työ? Työttymyys vasta stressaakin
01.07.2018 |
https://yle.fi/uutiset/3-10270319
THL:n tutkimuksessa selvisi, että työn ulkopuolelle pudonneiden keskuudessa esimerkiksi vakava psyykkinen kuormitus on kolme kertaa yleisempää, kuin väestössä keskimäärin.
Raha ei riitä arjen menoihin, eikä aina edes ruokaan. Pitkäaikaissairaudet vaivaavat ja terveys koetaan muutenkin heikoksi. Tällaisia piirteitä nousi esiin, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutki työelämän ulkopuolella olevien hyvinvointia (siirryt toiseen palveluun).
Jo aiemmin on tiedetty, että työn ulkopuolelle jääminen on usein raskasta. Nyt selvisi tarkemmin, että muun muassa jatkuvan epävarmuuden takia vakava psyykkinen kuormitus on työn ulkopuolella olevilla huomattavasti yleisempää, kuin väestöllä keskimäärin. Siinä missä koko väestöstä vakavaa psyykkistä kuormitusta kokee noin kymmenisen prosenttia, vain työn ulkopuolella olevia tarkasteltaessa luku nousee 34,5 prosenttiin.
Psyykkinen kuormitus koostuu monista tekijöistä. Kyselytutkimus selvitti muun muassa vastaajien mielialaa, ahdistuneisuutta ja arkipäivän huolia.
– Aiemmin laadullinen tutkimus on toki jo viitannut esimerkiksi siihen, että pienituloisten elämässä stressiä tuottaa se, ettei elämää voi suunnitella, miettii THL:n tutkimusjohtaja Anna-Maria Isola.
Kommentit (2)
"Siinä missä koko väestöstä vakavaa psyykkistä kuormitusta kokee noin kymmenisen prosenttia, vain työn ulkopuolella olevia tarkasteltaessa luku nousee 34,5 prosenttiin."
"Esimerkiksi työn ulkopuolella olevien aktiivisuus esimerkiksi järjestöissä tai muussa toiminnassa oli samaa tasoa kuin kaikilla suomalaisilla."
"Yksinäiseksi tutkimuksessa itsensä koki lähes neljännes vastaajista. Luku on kolminkertainen verrattuna koko väestöön."
Ja täälläkin jotkut kehtaa marista siitä että kuinka työttömät pääsee helpolla ja elelee ruhtinaallisesti toisten rahoilla, hävetkää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Yksinäisyyttä, jolta edes aktiivisuus ei pelasta
Tutkimuksessa oli myös positiivisia tuloksia. Esimerkiksi työn ulkopuolella olevien aktiivisuus esimerkiksi järjestöissä tai muussa toiminnassa oli samaa tasoa kuin kaikilla suomalaisilla. Huomionarvoisaa on, että tästä huolimatta moni kokee, ettei esimerkiksi läheisiä ystäviä ole.
– Ei sinänsä ollut yllättävää, että toimeentulohuolet, terveysongelmat ynnä muu kasautuvat tälle ryhmälle. Sen sijaan yksinäisyyden kokemuksen yleisyys pysäytti. Anna-Maria Isola toteaa.
Yksinäiseksi tutkimuksessa itsensä koki lähes neljännes vastaajista. Luku on kolminkertainen verrattuna koko väestöön.
Tutkimus toteutettiin yli 800 vastaajaa keränneenä kyselynä. THL:n tutkija Lars Leemann toteaa, että tiettyyn väestönosaan kohdistuva tutkimus kannattaa.
– Koko väestöä koskevat tutkimukset ovat periaatteessa kattavia, mutta tietoa eri ryhmistä voi niiden pohjalta olla vaikea erotella, Leeman kertoo.
Monissa tutkimuksissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia on vaikea saada mukaan, ja heidän määränsä kaikkien vastaajien joukossa jää pieneksi. Pelkona on, että tietoa jää huomaamatta.