Miksi annat lapsellesi mielikuvituksettomat tusinanimet, esim. Pekka ja Ville?

No niinpä! 

t. äiti, jonka lapset ovat Pecca ja Wille.

Meidän suvussa ei tarvitse nimen avulla auttaa lapsia tuntemaan, että he ovat ainutlaatuisia yksilöitä, koska meidän suvun jäsenet ovat sitä syntyjään. Ja me tiedämme sen itse. Se, mitä joku muu luulee asiasta, ei kiinnosta meitä. Ja tuon tyyppiset nimet juuri kertovat, että tiedämme arvomme.

Pekka ja Ville tän hetken vauvoilla olisi oikeasti yksilölliset.

Joku Noel ja Eeli on tämän päivän tusinanimiä.

Kukaan ei varmaan enää anna Pekkaa ja Villeä. Kaikki on Lenniä, Onnia, Leoa jne.

Vierailija kirjoitti:

Meidän suvussa ei tarvitse nimen avulla auttaa lapsia tuntemaan, että he ovat ainutlaatuisia yksilöitä, koska meidän suvun jäsenet ovat sitä syntyjään. Ja me tiedämme sen itse. Se, mitä joku muu luulee asiasta, ei kiinnosta meitä. Ja tuon tyyppiset nimet juuri kertovat, että tiedämme arvomme.

"Ja tuon tyyppiset nimet juuri kertovat, että tiedämme arvomme."

Tämä herätti huomioni. Mitä ihmettä tällä mahdetaan tarkoittaa? Tusinanimet (joita kukaan ei itselleen anna) kertovat, että tiedätte arvonne? Häh?

Huvikseen annetaan kunnon nimiä, mitäs se sun napaa kaivaa :D 

Sinun lastesi nimet ovat varmaankin sitten tyyliä Bartino ja Laralee. Ihan hatusta vedin nuo kaksi, mutta tuollaisiakin on. Mielummin Pekka tai Maria kuin joku keksitty kirjainjono.

Meidän lapsilla on yleiset nimet, ja vieläpä sukunimikin on hyvin yleinen, silti ei heidän luokallaan tai kaveripiirissään ole toisia saman nimisiä. Kun minä olin lapsi oli samannimisiä useita, esim. Marko-nimisiä poikia oli mun luokalla kaksi vaikka meidän luokalla oli vain 5 vai 6 poikaa. Yläasteella oli Ari ja Anne suosittuja nimiä, rinnakkaisluokalla oli samannimisiä kuin minä. Eikä se kyllä haitannut mua juurikaan, ei minun elämääni ole vaikuttanut se että mun ikäluokassa on muitakin samannimisiä.

Nykyään jos laittaisi lapsen nimeksi Anne, Marko tai Ari, olisi todella erityinen :)

Minun lapsistani tulee Dariban ja Geltha! Ihan itse keksin juuri äsken. On tosi uniikkeja.

Meillä on juurikin Pekka ja lasten nimet ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle ja näin liityyneet sukupolvien ketjuun ja kulttuuriin.

Ja nyt kun lapset ovat jo kouluikäisiä, ovat nimistään ylpeitä.

Oman nimenkin olen perinyt isotädiltä ja olemme täyskaimoja, jopa sukunimi. Ja mikä hauskinta, olen perinyt isotätini ulkonäön ja äänen. Olen siitä jotenkin ylpeä ja koen olevani syvällä juurissa.

No joo! Parempi on antaa joku ihana ja erikoinen nimi, mitä kukaan ei ensimmäisellä kerralla kuule oikein. Melianna/Eannel/Aleanna/Elelielle Möttönen on just sellanen erikoinen eikä yhtään wt. Pojalle sopii joku Zak/Eeliel/Noah/Adam Virtanen.

Mieluummin tavallinen perinteinen nimi kuin jotain muodikasta, mistä tietää millä vuosikymmenellä se on annettu.

Vaikka Maria tai Katariina mieluummin kuin Ada, Elle tai Stella.

Pekka ja Ville ovat hyvin uniikkeja nimiä tämän hetken lapsilla.

Minulle on kyllä aika sama minkä nimen lapselle antaa, oikeastaan ainoat rajoitukset itselläni olisi liian erikoisissa nimissä. Eli kaikki "tavalliset" nimet on hyviä ja monet uusistakin ihan ok mutta erikoisemmat on minusta vähän... hölmöjä ja jotenkin tulee tunne että ei vanhempi siinä ajattele millaista kohtelua lapsi mahdollisesti saa vielä nimensä takia.

Pekkaa ja Villeä on 2010-2018 annettu molempia reilusti alle 2000 kertaa kun esim. Eliasta on annettu samana aikana yli 8000 kertaa.

Keksi parempi provo.

Haluatko että ihan erityinen Micca-Pecca-Viikunasi joutuu nimensä takia kiusatuksi?

Vierailija kirjoitti:

Haluatko että ihan erityinen Micca-Pecca-Viikunasi joutuu nimensä takia kiusatuksi?

Ei kannata provosoitua noin typerästä aloituksesta. On vanhempien asia kasvattaa lapsista sellaisia, että he eivät kiusaa muita minkään syyn takia.

Voit toki (yrittää) kasvattaa lapsesi sellaiseksi että hän ei kiusaisi muita, mutta et voi kasvattaa niitä muiden lapsia jotka mahdollisesti tulevat kiusaamaan sinun lastasi!