Lue keskustelun säännöt.
Mistä ihmeestä tällainen käytös 3,5vuotiaalla johtuu? Auttakaa, pyydän.
27.04.2006 |
Ensimmäiseksi kerrottakoon että esikoinen on siis 3,5v ja kakkonen 8kk.
Mummo käy meillä kylässä joka viikko, joskus parikin kertaa viikossa. Luulisi siis ettei ole kyse vierastamisesta. Kuitenkin, AINA, kun mummon auto ilmestyy pihaan ja jos huikkaan esikoiselle että " mummo tuli!" , niin hän luikkii oitis piiloon. Joka tapauksessa hän menee piiloon viimeistään silloin kun mummo tulee sisälle. Menee omaan huoneeseensa tai kuitenkin eri huoneeseen. Sänkyynsä kirjoja katselemaan tai muuten vain " kuljailemaan" jonnekin. Sitten jos yritämme houkutella häntä seuraamme, ei onnistu, ei tule. Saattaa myöhemmin tulla hyvin arasti itse, ja tuolloin nyhjää minussa kiinni. Ei puhu mitään, tai sitten puhuu tarkoituksella mahdollisimman hiljaa ja epäselvästi niin että joutuu monta kertaa kysymään mitä hän tarkoittaa. Mummon syliin ei mene millään ilveellä, ei edes viereen istumaan. Ei vaikka mummo houkuttelisi että lukee hänelle kirjaa tmv mikä normaalisti on tytöstä mukavaa.. Ei vaan mene. Ei anna mummon tehdä yhtään mitään, ei pukea, ei korjata auennutta lettiä... Aivan kuin hän vihaisi mummoa!
Ennen tyttö oli varsin välitön ja juoksi heti mummoa vastaan kun tämä tuli kylään, istui sylissä jne iha normaalisti. Tällaista käytös on kuitenkin ollut jo pidemmän aikaa. Muiden ihmisten seurassa tyttö ei käyttäydy näin passiivisesti, meni jopa tätinsä syliin istumaan hiljattain jota ei näe kuin pari kertaa vuodessa! Mutta mummon, jota näkee viikoittain, syliin ei millään.
Kerran olimme lähdössä mummolaan. Tyttö kysyi lähtiessä, kumpaan mummolaan olemme menossa, ja kun kerroin niin hän alkoi huutaa että ei, haluan toiseen mummolaan =o(
Tämä asia on alkanut minua vaivata. Itselleni on henkireikä kun äitini käy kylässä enkä voi käsittää mikä tyttärellä on tullut mummoa vastaan. Jos joku osaisi auttaa niin olisin kiitollinen vastauksesta.
Kommentit (16)
On ollut toisinaan hoitamassa ja tunnen kyllä äitini niin hyvin että olisi erittäin vaikea uskoa mitään " pahaa" . Hän ei ehkä niinkään " osaa" leikkiä lasten kanssa mutta lukee kirjoja ym.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kenties kerran läimäyttänyt tms?
Onko sinua lyöty/tukistettu ym. lapsena?
Kyllä he ovat kaikki kaikessa hänelle.
Itse olen saanut lapsena tukkapöllyä ja hengarista mutta en usko että hän minun lapsiani menisi lyömään tai mitään muutakaan.
ap
Minuakin harmitti mutta päättelin " syyksi" seuraavaa:
Poikamme on hyvin rauhallinen ja pohdiskeleva luonteeltaan, mummo puolestaan nopealiikkeinen touhottaja. Tekemisissä mummo ikäänkuin " painoi päälle" ja hoputti. Siitä seurasi täysi lukko eikä poika tehnyt mummon kanssa sitten mitään. Mutta kun vähän ikä karttui (nelivuotiaana) ja löysivät yhteistä tekemistä, tilanne muuttui ja nyt on molemmilla kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaus on vain " en halua" . Ei muuta.
erilaiset säännöt kuin meillä. Miehen vanhemmat myös laskevat leikkiä erilailla kuin me ja se hämmentää tyttöä. Tästä syystä kun mommo ja ukki oli meillä kylässä meni tyttö aina ensin piiloon kun ei oikeen tiennyt miten heihin suhtautua. Hekin kävivät usein meillä ja yrittivät aina heti kovasti jututtaa tyttöä ja saada leikkimään tai kertomaan jotain. Tyttö hitaasti lämpenevä ja haluaa omaan tahtiin tehdä tuttavuutta ja kertoa asioista meni ihan paniikkiin kun koko joutuvansa " kuulusteluun" ja siksi pyrki välttämään n' itä epämiellyttäviä tilanteita. Toisessa mummolassa taas toimittiin toisin eikä tyttö jännittänyt. Nyt pari vuotta vanhempana tyttö ei enää jännitä mutta vieraiden ihmisten parissa edelleen käyttäytyy välttelevästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Josta poikani sanoi että " se haisee" eikä siksi tykkää . Isokokoinen vanhempi ihminen, joka ehkä sitten hikoili illan mittaan... Voiko olla joku tällainen syy?
Lapsi selkeästi pelkää mummoa tai pitää tätä arveluttavana. Jotian on tapahtunut heidän välillään. Yritä saada lapselta tietoa silloin kun hän on rauhallinen ja vastaanottavainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännittää kyllä muittenkin seurassa mutta ei ole silti noin passiivinen mitä juuri mummon kanssa. Sitten kun mummo lähtee pois niin silloin kyllä iloisena vilkuttaa ja vielä ikkunassakin vilkuttaa mummolle kättä, ja sitten alkaa taas normaaliin tapaan touhuta ja kinuaa minua lukemaan, pelaamaan ym ym mitä olisi juuri voinut tehdä mummon kanssa =o(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tiedän varmuudella sanoa ettei ole kyse minkäänlaisesta hyväksikäytöstä. Never.
Isäni veli oli meillä tuolloin kylässä, ja häntä samaan aikaan nauratti kovaan ääneen joku aikuisten keskustelun juttu. Luulin että hän nauroi sille että itkin kun sormeeni sattui tosi kovaa. Siitä eteenpäin pelkäsin setääni hullun lailla vuosikausia. Käyttäydyin juuri kuin lapsesi aina kun jouduin samaan taloon. Setä muuttui silmissäni sellaiseksi kauhuleffojen hullunkiilto silmissä hohottavaksi jättiläiseksi, joka tahtoo minulle pahaa.
Pitkälti murrosiän jälkeen vasta olen tajunnut, että setäni on oikeasti lempeyden perikuva, joka helposti liikuttuu kyyneliin, ja toivoo kaikille vain hyvää.
Että ei se välttämättä kovin isoa juttua tarvitse. Lapsen maailma on niin kovin erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli silloin kun mummi tulee teille, niin tarkoittaako se sitä, että mummi yrittäisi leikittää teidän 3,5 -vuotiasta, kun taas sinä voisit keskittyä helpommin pienemmän hoitamiseen? Silloinhan kyse voi olla ihan siitä, että vanhempi kokee mustasukkaisuutta, eli että " hänet sysätään mummolle, kun vauva saa olla äidin kanssa" ...
Se menee ajan kanssa ohi, mutta pika-apuna voisi olla, että mummo keskittyisikin pienemmän hoitamiseen ja sinä leikkisit vanhemman kanssa?
Jos lapsesi on hitaasti lämpiävä ja vähän ujo, hän voi kokea pienenkin painostuksen liian ahdistavana. Jo se että hän tietää sinun kovasti toivovan että mummon kanssa olisi mukavaa, voi saada hänet jännittämään mummoa. Ja juuri jännittämisestä on varmaan kyse, ei pelosta - noin meidän ujot pojat on reagoineet vieraiden tuloon silloinkin kun on ollut mieluisia ja tuttuja vieraita.
Mites jos antaisitte tytön vaan olla omissa oloissaan ettekä yhtään hoputtaisi häntä mummon seuraan? Ainakaan mitään hoitotoimenpiteitä ei kannata mummolle sälyttää, ajatus että joku " vieras" pukee tai pyyhkii peppua on aina ollut meidän pojille tosi hermostuttava. Kun lapsi lukee tai leikkii omassa huonneessaan mummo voisi mennä sinne hänen seurakseen, istua sängyn laidalle ja kysyä mitä tyttö tekee tai onko kiva kirja. Mutta ei tutpuutaisi mitään yhdessä tekemistä, ja jos lapsi kipittää äidin suojiin, kumpikaan ei sitä mitenkään päivittelisi. Luulen että tuo menee ohi vähitellen, kun tyttö pääsee jännityksestään ja tilanne mummon kanssa alkaa tuntua rennolta.
..