Kilpaileeko teidän suvussa miniät keskenään?
Nuorimman veljeksen vaimona en voi kun nostaa kädet pystyyn ja nauraa. Voi anoppi parkaa, kun sai kolme poikaa.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on maalta kotoisin ja molemmat veljensä ovat jääneet asumaan kotikylään vanhempien lähelle. Ilmeisesti miehen ex-vaimo ja veljien vaimot kilpailivat kovinkin jostain mystisestä "ykkösminiän" tittelistä. Mieheni eron myötä hänen ex-vaimostaan tuli lähes myyttinen hyvyyden edustaja, molempien veljien miniät nousivat seuraavalle tasolle miniärankingissa ja minun kuvioihin tultua olen paha, uusi nainen (mieheni ero ei johtunut minusta).
Itse en näihin kahinoihin ole osallistunut ja muutenkin harvoin ollaan tekemisissä miehen perheen kanssa. Mies on ihan täyspäinen suvun oudosta sosiaalisesta kanssakäymisestä huolimatta. Voisikohan tämä kummallinen miniäkilpailu olla maaseudulla yleisempää? Aiemmin en ole mistään vastaavasta kuullut.
On näitäkin tapauksia nähty. Jostain aiemmin inhotusta exästä on tullut mielikuvissa kaunis, ihana ja puhtoinen. Tuo vaihe menee kyllä ohi. Aika hapertaa muistot ja eletään kuitenkin tässä päivässä. Vielä jos saatte lapsen/lapsia, niin ex jää muistojen harsoihin.
Lapsenlapsen kanssa aikaa viettävä kiireinen anoppi ei ehdi ja jaks haikailla ;)
No ei todellakaan! =) Meitä miniöitä on neljä, ja jokaisella meistä omat vahvuutemme ja heikkoutemme, jonka jokainen meistä miniöistä kyllä tietää ja sen mukaan mennään. Yksi osaa toista, toinen jotain muuta. Yksi ei halua tehdä tai puuttua johonkin, mutta ottaa ohjat toisessa jutussa, ja se on kaikille meille miniöille jees, samoin meidän miehillemme.
Meitä miniöitä yhdistää rakkaus appivanhempiimme. Haluamme heille vain parasta.
Juhannuksena oli ihan parasta kun kokoonnuttiin appivanhemmille, neljä appivanhempien lasta, neljä miniää ja toistakymmentä lastenlasta.
Kun vanhukset väsyi ja lapset menivät nukkumaan, kikateltiin me miniät saunassa ja laiturinnokassa pitkälle aamuyöhön. Miehet heräsivät aamulla lasten kanssa =)
Eivät kilpaile. Toinen miniäni on latino ja toinen supisuomalainen. Heillä on täysin erilainen käsitys perheestä ja suvusta. Ei voisi edes syntyä mitään kilpailua kahden niin erilaisessa kulttuurissa kasvaneen miniän välille.
Vierailija kirjoitti:
Eivät kilpaile. Toinen miniäni on latino ja toinen supisuomalainen. Heillä on täysin erilainen käsitys perheestä ja suvusta. Ei voisi edes syntyä mitään kilpailua kahden niin erilaisessa kulttuurissa kasvaneen miniän välille.
Miten niin ei voisi?
Kauhea yleistys sulta.
Sun mielestä varmaan kaikki suomalaiset on hiljaisia juntteja ja latinot sosiaalisia perherakkaita, tää ihan paistaa sun tekstistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kilpaile. Toinen miniäni on latino ja toinen supisuomalainen. Heillä on täysin erilainen käsitys perheestä ja suvusta. Ei voisi edes syntyä mitään kilpailua kahden niin erilaisessa kulttuurissa kasvaneen miniän välille.
Miten niin ei voisi?
Kauhea yleistys sulta.
Sun mielestä varmaan kaikki suomalaiset on hiljaisia juntteja ja latinot sosiaalisia perherakkaita, tää ihan paistaa sun tekstistä.
Koska vaatisi suomalaiselta miniältäni aika moisia ponnisteluja ja toimimista vastoin omaa luonnettaan ollakseen samanlainen miniä kuin latinominiänikin, jolle taas kaikki tapahtuu ihan luonnostaan. Ja minä siis puihuin vain omista miniöistäni, en kaikista suomalaisista miniöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kilpaile. Toinen miniäni on latino ja toinen supisuomalainen. Heillä on täysin erilainen käsitys perheestä ja suvusta. Ei voisi edes syntyä mitään kilpailua kahden niin erilaisessa kulttuurissa kasvaneen miniän välille.
Miten niin ei voisi?
Kauhea yleistys sulta.
Sun mielestä varmaan kaikki suomalaiset on hiljaisia juntteja ja latinot sosiaalisia perherakkaita, tää ihan paistaa sun tekstistä.
Koska vaatisi suomalaiselta miniältäni aika moisia ponnisteluja ja toimimista vastoin omaa luonnettaan ollakseen samanlainen miniä kuin latinominiänikin, jolle taas kaikki tapahtuu ihan luonnostaan. Ja minä siis puihuin vain omista miniöistäni, en kaikista suomalaisista miniöistä.
Siis hetkonen? Ensin perustelet että kulttuurin takia ovat erilaisia. Sitten oikein että vastoin luonnettaan? Miten kulttuuri ja luonne ovat sidoksissa? Ja selvästi ihailet tätä latinoa paljon ”jolta kaikki tapahtuu luonnostaan”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kilpaile. Toinen miniäni on latino ja toinen supisuomalainen. Heillä on täysin erilainen käsitys perheestä ja suvusta. Ei voisi edes syntyä mitään kilpailua kahden niin erilaisessa kulttuurissa kasvaneen miniän välille.
Miten niin ei voisi?
Kauhea yleistys sulta.
Sun mielestä varmaan kaikki suomalaiset on hiljaisia juntteja ja latinot sosiaalisia perherakkaita, tää ihan paistaa sun tekstistä.
Koska vaatisi suomalaiselta miniältäni aika moisia ponnisteluja ja toimimista vastoin omaa luonnettaan ollakseen samanlainen miniä kuin latinominiänikin, jolle taas kaikki tapahtuu ihan luonnostaan. Ja minä siis puihuin vain omista miniöistäni, en kaikista suomalaisista miniöistä.
Siis hetkonen? Ensin perustelet että kulttuurin takia ovat erilaisia. Sitten oikein että vastoin luonnettaan? Miten kulttuuri ja luonne ovat sidoksissa? Ja selvästi ihailet tätä latinoa paljon ”jolta kaikki tapahtuu luonnostaan”
Kulttuuri vaikuttaa hyvin paljon siihen, millainen ihmisestä kasvaa. Jo pelkästään se, että lapsella on suku lähes aina ympärillään verrattuna siihen, että sukua tavataan lähinnä vain häissä ja hautajaisissa.
Anoppi itse valinnut suosikkinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kilpaile. Toinen miniäni on latino ja toinen supisuomalainen. Heillä on täysin erilainen käsitys perheestä ja suvusta. Ei voisi edes syntyä mitään kilpailua kahden niin erilaisessa kulttuurissa kasvaneen miniän välille.
Miten niin ei voisi?
Kauhea yleistys sulta.
Sun mielestä varmaan kaikki suomalaiset on hiljaisia juntteja ja latinot sosiaalisia perherakkaita, tää ihan paistaa sun tekstistä.
Koska vaatisi suomalaiselta miniältäni aika moisia ponnisteluja ja toimimista vastoin omaa luonnettaan ollakseen samanlainen miniä kuin latinominiänikin, jolle taas kaikki tapahtuu ihan luonnostaan. Ja minä siis puihuin vain omista miniöistäni, en kaikista suomalaisista miniöistä.
Siis hetkonen? Ensin perustelet että kulttuurin takia ovat erilaisia. Sitten oikein että vastoin luonnettaan? Miten kulttuuri ja luonne ovat sidoksissa? Ja selvästi ihailet tätä latinoa paljon ”jolta kaikki tapahtuu luonnostaan”
Kulttuuri vaikuttaa hyvin paljon siihen, millainen ihmisestä kasvaa. Jo pelkästään se, että lapsella on suku lähes aina ympärillään verrattuna siihen, että sukua tavataan lähinnä vain häissä ja hautajaisissa.
Eli suomalainen miniä on vetäytynyt takavasemmalle ja antaa latino miniän nuolla anopin ahteria:)
Miehelläni on kaksi vanhempaa veljeä ja heidän vaimoillaan tuntuu olevan jonkinlainen kilpailu mihin anoppikin ottaa innolla osaa. Mieheni on perheen iltatähti ja minä vielä häntäkin nuorempi, niin en ole ainakaan vielä lähtenyt mukaan näihin kisoihin :D Juuri sitä, että kenen lapsi on paras koulussa tai harrastuksessa, kuka pakastaa eniten mansikoita, kuka ehtii keväällä pestä ensimmäisenä ikkunat, kuka on varannut parhaan lomamatkan...
Omaa tytärtään anoppi tietenkin nostaa meidän kahden miniän yläpuolelle, miten osaa kokata paremmin, järjestää paremmin juhlat. Olen iloinen toisesta miniästä joka tuli sukuun aikaisemmin ja on ottanut tuppautuvaan anoppiin hajurakoa. Näinollen minuakaan ei voida hänen seuraneidikseen velvoittaa ( tapaa kuitenkin paljon kaikkia lapsenlapsiaan)
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on kaksi vanhempaa veljeä ja heidän vaimoillaan tuntuu olevan jonkinlainen kilpailu mihin anoppikin ottaa innolla osaa. Mieheni on perheen iltatähti ja minä vielä häntäkin nuorempi, niin en ole ainakaan vielä lähtenyt mukaan näihin kisoihin :D Juuri sitä, että kenen lapsi on paras koulussa tai harrastuksessa, kuka pakastaa eniten mansikoita, kuka ehtii keväällä pestä ensimmäisenä ikkunat, kuka on varannut parhaan lomamatkan...
Älä lähdekkään. Saat hyvät naurut kun seuraat sivusta. Paras olla vaan oma itsensä, eikä esittää mitään muuta. Ei anopitkaan tyhmiä ole.
No jaa, minä laitan paremmin ruokaa, minulla on tyylikkäämpi maku sisustamisessa ja lapseni pärjäävät paremmin koulussa. Toisaalta anoppi pääsee neuvomaan näissä itselleen tärkeissä asioissa kälyäni.
Menee siis varmaan aika tasan. Meillä anopin kanssa enemmän asialliset kuin lämpimät välit. Käly on läheisempi anopin kanssa.
Anoppi tietää, että molemmissa perheissä vaimo tekee lopulliset päätökset menemisen, tekemisten ja varsinkin hänen lastenlastensa suhteen, ja haluaa pysyä meidän molempien kanssa hyvissä väleissä.
Tää on aina jännä, kun ikinä kukaan ei tällaisissa ketjuissa tunnusta itse mitään, aina vaan muille naureskellaan.
Olin monta vuotta ainoa miniä, vanhimman veljen vaimo. Nyt on toinenkin miniä. On se ihan mukavaa, ja käly on ok. Kyllä sitä silti huomaa vertailevansa/miettivänsä vertaavatko muut. En kyllä koe että kilpailtaisiin, mutta onhan tämä suhde josta on moneksi.
Vihkimisen jälkeen käveltiin ensimmäisten joukossa vihkiparin takana kirkosta ulos, ja siinä oikein mietti, että ei kehtaisi, kun en minä oikeastaan kälyä tunne. Mutta veljen olen tuntenut lähes kymmenen vuotta pidempään kuin hän (no joo, toki ihan eri tavalla). Tiedän veljestä ja hänen perheestään asioita joita veli (hänet tuntien) ei välttämättä kovin auliisti ole kertonut.
Välimatkan takia näen kälyä säännöllisemmin kuin omia siskojani. Hänellä toisaalta ei ole siskoja.
Minulla on ollut ristiriitoja appivanhempien kanssa. Hän on kovin hyvää pataa heidän kanssaan ja on joskus antanut neuvoja miten minun tulisi toimia. Tosin neuvot ovat viime aikoina vähentyneet, ehkä on huomannut asioita..
On näitäkin tapauksia nähty. Jostain aiemmin inhotusta exästä on tullut mielikuvissa kaunis, ihana ja puhtoinen. Tuo vaihe menee kyllä ohi. Aika hapertaa muistot ja eletään kuitenkin tässä päivässä. Vielä jos saatte lapsen/lapsia, niin ex jää muistojen harsoihin.