Krokotiilijahti Mosambikissa, matka Brasiliaan... Näin Suomen kehitysyhteistyörahoja on käytetty väärin
Suomen ulkoministeriön viime vuoden tilinpäätöksen mukaan ulkoministeriöllä oli perinnässä noin 1,2 miljoonan euron edestä väärinkäytösten kohteeksi joutuneita kehitysyhteistyön varoja.
Merkittävin perintä kohdistuu Sambian kansalliseen viljelijäliittoon ZNFU:hun, jolle ulkoministeriö teki vuoden 2016 lopussa päätöksen noin 900 000 euron takaisinperinnästä. Suomen ulkoministeriö, Ruotsin kehitysyhteistyövirasto ja ruotsalainen We Effect -järjestö tukivat ZNFU:n vuonna 2014 alkanutta hanketta miljoonilla euroilla parantaakseen sambialaisten pienviljelijöiden tuottavuutta.
Suomi ehti maksaa viisi miljoonaa euroa ja rahoitti suurimman osuuden eli yli 36 prosenttia järjestön tuloista vuosina 2014 ja 2015. Ulkoministeriö teetti KPMG-yhtiöllä erityistarkastuksen ZNFU:n toiminnasta sen jälkeen, kun väärinkäytösepäilyt nousivat.
Tarkastusraportista käy ilmi, että hankkeen valmistelun yhteydessä marraskuussa 2013 Ruotsin kehitysyhteistyövirastolle toimitettiin tieto, jonka mukaan ZNFU:n toimitusjohtajan kuukausipalkka oli 81 538 Sambian kwachaa. Summa vastasi silloisen kurssin mukaan 10 950:tä euroa, joka on hieman enemmän kuin Suomen pääministerin nykyinen kuukausipalkkio. Tieto palkasta meni myös Suomen viranomaisille.
Kommentit (5)
Suomen Lähetysseuran Nepalin-hanke
UM peri takaisin viime vuonna Suomen Lähetysseuralta 11 400 euroa. Tehdyt tarkastukset osoittivat pahoja ongelmia järjestön alaisuudessa toimineen nepalilaisen talouspäällikön toiminnassa. Väärinkäyttö koskee muun muassa talouspäällikön 7 000 euron koulutuskorvauksia.
Talouspäällikkö piti myös itsellään 4 000 euron edestä varoja, jotka hänen olisi pitänyt maksaa palkastaan paikallisille veroviranomaisille.
Voisiko työttömiä lähettää krokotiilisafarille Afrikkaan? Pääsisivät hekin hyötymään kehitysapurahoista.
Vierailija kirjoitti:
Suomen ulkoministeriön viime vuoden tilinpäätöksen mukaan ulkoministeriöllä oli perinnässä noin 1,2 miljoonan euron edestä väärinkäytösten kohteeksi joutuneita kehitysyhteistyön varoja.
Merkittävin perintä kohdistuu Sambian kansalliseen viljelijäliittoon ZNFU:hun, jolle ulkoministeriö teki vuoden 2016 lopussa päätöksen noin 900 000 euron takaisinperinnästä. Suomen ulkoministeriö, Ruotsin kehitysyhteistyövirasto ja ruotsalainen We Effect -järjestö tukivat ZNFU:n vuonna 2014 alkanutta hanketta miljoonilla euroilla parantaakseen sambialaisten pienviljelijöiden tuottavuutta.
Suomi ehti maksaa viisi miljoonaa euroa ja rahoitti suurimman osuuden eli yli 36 prosenttia järjestön tuloista vuosina 2014 ja 2015. Ulkoministeriö teetti KPMG-yhtiöllä erityistarkastuksen ZNFU:n toiminnasta sen jälkeen, kun väärinkäytösepäilyt nousivat.
Tarkastusraportista käy ilmi, että hankkeen valmistelun yhteydessä marraskuussa 2013 Ruotsin kehitysyhteistyövirastolle toimitettiin tieto, jonka mukaan ZNFU:n toimitusjohtajan kuukausipalkka oli 81 538 Sambian kwachaa. Summa vastasi silloisen kurssin mukaan 10 950:tä euroa, joka on hieman enemmän kuin Suomen pääministerin nykyinen kuukausipalkkio. Tieto palkasta meni myös Suomen viranomaisille.
Jo valmistelun yhteydessä on tullut selväksi, että toimitusjohtajan palkka on tuo ilmoitettu. Ja hanke rahoitettiin ilomielin...
Luuletko ap että tämä ketju saa olla täällä pitkään vaikka on ihan IS uutinen? :D Palstan sensuuri iskee nopeasti kun jaat täällä tällaisia vääriä mielipiteitä ja uutisia, jotka saattaisivat asettaa vaikka negatiiviseen valoon tietynlaiset ihmiset tai kehitysapurahojen holtittoman jakelun.
Mosambikin Sunafop-metsähanke
UM:n toisiksi suurin, 227 000 euron, takaisinperintä kohdistuu Mosambikin metsäsektorin Sunafop-hankkeeseen. Varoja käytettiin tarkastuksen mukaan hankkeen nimissä muun muassa krokotiilijahtiin, Brasilian-matkaan ja paikallisten johtomiesten omiin menoihin.
Tilintarkastusyhtiön mukaan hankkeesta havaittiin noin 410 000 euron menot, joita ei voi katsoa hankkeen kuluiksi, ja yli 340 000 euron menot, jotka voi katsoa vain osittain hankkeen kuluksi.
Suomi ei ole vielä saanut rahaa takaisin, vaikka takaisinperintäprosessi alkoi vuonna 2013.
– Takaisinperintäpäätökset tehdään paikallisessa valuutassa. Metsäohjelman väärinkäyttöä koskeva eurosumma poikkeaa vuonna 2013 uutisoidusta myös siksi, että Mosambikin meticalin kurssi on lähes puolittunut vuodesta 2013, Sami Heino ulkoministeriön tietopalvelusta kertoi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005732009.html