Miksi 30-luvun historiasta täällä ei saa keskustella neutraalisti ilman natsileimaa?
Olisi mukava keskustella menneistä tapahtumista hyvässä hengessä ja menneistä virheistä sekä onnistumisista jotain oppien.
Lähde seuraavaan esitykseen on Rolf Kosiekin kirjoitus Vetäytyminen kultakannasta sodan syynä teoksessa Der Grosse Wendig 4, ss. 167-170.
Monta kirjaa on kirjoitettu Toisen maailmansodan syistä. Harvat mainitsevat Hitlerin Saksan talousjärjestelmän eli sen, että Hitler irtautui kultakannasta, joka oli vallitseva rahajärjestelmä 30-luvulla ja josta vasta Nixon irrotti dollarin 1971. Tämä talousjärjestelmä oli angloamerikkalaista perua ja dollari oli maailmalaajuinen valuutta siinä. 1933 Saksa sulki pörssin ja alkoi bilateraalisen vaihtokaupan eri maiden kanssa. Tämä liike sekä Saksan talouden valtava kasvu olivat kuin sodanjulistus kansainväliselle finanssiaatelille, joka menettäisi maailman talouden kontrollin, mikäli Saksan menestys jatkuisi. Vaadittiin kovia toimenpiteitä.
Brittiläinen kenraali ja yhteiskuntatieteilijä John Frederick Charles Fuller on jo 1937 kirjassaan Der erste der Völkerbundskriege esitellyt ajatuksiaan jo selvästi näköpiirissä olleesta tulevasta suursodasta, jota hän kutsui “toiseksi Kansainliiton sodaksi. Hänellä oli jo vakaat käsitykset sodan syistä. Niitä hän esittelee 36. luvussa Kullan herruus, jolloin hän esittelee tärkeitä tosiasioita vallinneesta rahajärjestelmästä. Rahaa hän nimittää kaupan vereksi ja esittelee sen luonnetta ensin. Samoin vallinneita taloudellisia ongelmia, joiden syinä hän näki vallinneen läntisen finanssijärjestelmän epäoikeudenmukaisuuden ja hyväksikäyttöluonteen. Hän kysyy, mikä on syy tälle itsemurhaa muistuttavalle tilanteelle? Hänen vastauksensa on: “Niitä on etsittävä vallitsevasta rahajärjestelmästä, joka ei perustu tuotantoon (omaisuuden tuottamiseen), vaan sen jakamisen välineeseen (raha), joka voidaan muuttaa tavaraksi, ostaa ja kuluttaa. Yhdellä sanalla: Sairaus, josta maailma kärsii on nimeltään korko. Ranska on maa, joka on perustettu rahavallalle. Englanti on kansainvälisen lainakapitalismin pääkaupunki. Siitä muodostui entente niiden välille. Molemmat ovat luonteeltaan internationalistisia, koska molemmat ovat keskuspankin vallan alaisia., jotka keskuspankit ovat kansainvälisiä rahatoimijoita. Samoin on Neuvostoliiton laita, vaikka siellä pankki on valtionpankki. Siten niin läntiset demokratiat kuin itäinen autokratia on ankkuroitu rahan valtaan. Siten raha on yhdysside demokratian ja bolshevismin välillä – oligarkkisten ja despoottisen valtiokapitalististen kansakuntien välillä. Että Saksa voisi olla tämän kultaisen piirin ulkopuolella, on epätodennäköistä. Saksa alkaa operoimaan työn käsitteellä enemmän kuin rahan käsitteellä. Eli Saksa alkaa käyttää hyödyllistä rahajärjestelmää, jossa rahaa ei voi myydä, jolloin kultakupla puhkeaa ja valtiokapitalismin perusta romahtaa.” Profeetallisesti hän lisää: “Tämä on estettävä hinnalla millä hyvänsä. Siksi parasta aikaa valmistaudutaan kuumeisesti Saksan tuhoamiseen.” Näin esipuheessa, joka on kirjoitettu syyskuun 1. päivänä 1936.