En pidä ryhmistä enkä ryhmässä toimimisesta. Olenko epänormaali?
Kuinka tavallista tällainen on? Kohtalotovereita?
Kommentit (24)
Olen joskus yrittänyt sanoa etten viihdy ryhmässä, mutta ikinä se ei oikein tunnu kenenkään päähän uppoavan. Aina aletaan selittää, että juuri tämä ryhmä on tosi kiva, tule nyt vain tällä kertaa mukaan!
Olet luultavasti introvertti. Terveisin toinen sellainen, nimerkillä "Ryhmätyöskentely on Saatanasta!"
Sama täällä. En ole mikään ihmisvihaaja ja en tykkää esim. työskennellä yksin. Inhoan kuitenkin pakkososiaalisuutta kuten ryhmätöitä ja kaikkia tutustumisleikkejä ja ryhmäpelejä. Tästä syystä en uskalla hakea ammattikorkeaan. Kärsin paniikkihäiriöstä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta.
Ennen muinoin sairaanhoitokoulun pääsykokeissa oli keskustelutehtävä, jossa valitsijat katsoi miten pärjää ryhmäkeskustelussa.
Mutta, jos on introvertti ja väsyy ihmisten kanssa, jos tarkkoja ollaan ei väsy kaikissa tilanteissa, mutta joissain. Voi miettiä mikä minulle sopii parhaiten. Sosiaalisuuteen voi tottua, jokainen päättää minkä verran itsestään kertoo. Voi opiskella, mutta ei tarvi riekkua illanistujaisissa ym.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu.
Oon hakenut nyt amk:hon opiskelemaan mutta hirvittää se pakkososiaalisuuden määrä jos pääsen sisään.
amk:ssa tunnetusti on helvetisti ryhmätöitä, en tiedä miten jaksan niitä 3.5 vuotta.
Monet ryhmätyöt voi tehdä yksin, jos vain jakaa kunnian työstä toisten kanssa.
Minä en ikinä totu sosiaalisuuteen. En halua, mulle riittää oma pieni piiri, siinä on tarpeeksi sosiaalisuutta, yliannos sitä saa mut kiukkuiseksi ja palan loppuun. En siedä ryhmätöitä, tykkään todellakin työskennellä YK-SIN. Tätä ei myöskään ymmärretä. En halua seuraa kun teen töitä. Eli eipä löydy ammattia minulle, se sosiaalisuus mitä koulussakin on pakollisena, ahdistaa. Tulee huono olo ja oksettaa.
Ja joo, vihaan suurinta osaa ihmisistä.
En myöskään pidä ryhmätyöskentelystä. En pelkää ihmisiä ja saan kyllä ääneni kuuluviin, mutta 100% tapauksista ryhmätyön tulos on laimea kompromissi tehtävänannosta eikä siinä näy kenenkään visio tai mikään punainen lanka merkityksellisellä tasolla. Ajanhukkaa.
Minun silmissäni olet normaali, mutta pakkososiaalisuutta kannattavien tahojen mielestä olen tietysti väärässä.
Kyllä se ujous ja hekkyys... en tiedä suomessa on kuilu ikäpolvien välissä.
Kyllä se ujous ja hekkyys... en tiedä suomessa on kuilu ikäpolvien välissä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ujous ja hekkyys... en tiedä suomessa on kuilu ikäpolvien välissä.
Naiseet on vttuilevia väsyneitä äitejäjulkisen sektorin huomisssa ja miehet epätoivoisesti pyörittäväät vientituontu sektiria jokaa hyvinvointimme tuottaaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ikinä totu sosiaalisuuteen. En halua, mulle riittää oma pieni piiri, siinä on tarpeeksi sosiaalisuutta, yliannos sitä saa mut kiukkuiseksi ja palan loppuun. En siedä ryhmätöitä, tykkään todellakin työskennellä YK-SIN. Tätä ei myöskään ymmärretä. En halua seuraa kun teen töitä. Eli eipä löydy ammattia minulle, se sosiaalisuus mitä koulussakin on pakollisena, ahdistaa. Tulee huono olo ja oksettaa.
Ja joo, vihaan suurinta osaa ihmisistä.
Minä en vihaa ihmisiä, mutta mielestäni ryhmässä monesta ihmisestä tulevat esiin ne ikävimmät ja epäsosiaalisimmat piirteet. En tiedä miten paljon tässä suhtautumisessani sitten yhä näkyy se, että olen joskus ollut koulukiusattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu.
Oon hakenut nyt amk:hon opiskelemaan mutta hirvittää se pakkososiaalisuuden määrä jos pääsen sisään.
amk:ssa tunnetusti on helvetisti ryhmätöitä, en tiedä miten jaksan niitä 3.5 vuotta.
Monet ryhmätyöt voi tehdä yksin, jos vain jakaa kunnian työstä toisten kanssa.
Ei vain voi, vaan usein myös joutuu tekemään yksin, jos ryhmä on täynnä laiskureita ja haluaa päästä kurssista läpi. Aikuisten ryhmätöiden suorittamista kun ei mikään taho koululla valvo.
Vierailija kirjoitti:
En myöskään pidä ryhmätyöskentelystä. En pelkää ihmisiä ja saan kyllä ääneni kuuluviin, mutta 100% tapauksista ryhmätyön tulos on laimea kompromissi tehtävänannosta eikä siinä näy kenenkään visio tai mikään punainen lanka merkityksellisellä tasolla. Ajanhukkaa.
Ryhmät missä usein myös haaskataan paljon aikaa täysin jonninjoutavaan höpinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ujous ja hekkyys... en tiedä suomessa on kuilu ikäpolvien välissä.
Naiseet on vttuilevia väsyneitä äitejäjulkisen sektorin huomisssa ja miehet epätoivoisesti pyörittäväät vientituontu sektiria jokaa hyvinvointimme tuottaaa.
Menee sinne kokeileemaaan. Julmiiaa väsyneitä naiusia.
Komppaan minäkin. Inhosin ryhmätöitä siksi, että mitään ei saanut kunnolla tehtyä. Samoin inhoan tiimityöskentelyä, kun hommat ei mene eteen päin, kun aika menee tyhjän praatailemiseen ja jahnaamiseen. Teen mieluummin hommat yksin, koska saan ne tehokkaasti tehtyä loppuun, eikä aika mene toisten odotteluun ja tyhjänpäiväiseen lätinään ja luuserointiin.
Onneksi saan nykyään tehdä töitä yksin ja saan keskittyä työn tekoon. Viimeksi en onneksi ollut ryhmässä, mutta oli työkaveri. Hän halusi kahvitella ja juoruilla ja jutella ja työt meinasi jäädä tekemättä. Oikein ilahtui aina, että ihanaa saada työkaveri, että työaika menee nopsaan juoruillessa. Minä inhosin olla hänen kanssaan töissä, koska piti monta kertaa sanoa aina, että pitäisikö sinun huolehtia töistäsikin, eikä vain tyhjää pälättää koko aikaa ja seurustella, koska ollaan ihan palkkatöissä täällä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ujous ja hekkyys... en tiedä suomessa on kuilu ikäpolvien välissä.
Naiseet on vttuilevia väsyneitä äitejäjulkisen sektorin huomisssa ja miehet epätoivoisesti pyörittäväät vientituontu sektiria jokaa hyvinvointimme tuottaaa.
Menee sinne kokeileemaaan. Julmiiaa väsyneitä naiusia.
Pitäuis pistää omaaa koulu pystyyyn käjosta kasvaaa vain pelkkkiä huipppuja.
Sama juttu.
Oon hakenut nyt amk:hon opiskelemaan mutta hirvittää se pakkososiaalisuuden määrä jos pääsen sisään.
amk:ssa tunnetusti on helvetisti ryhmätöitä, en tiedä miten jaksan niitä 3.5 vuotta.