Lue keskustelun säännöt.
Ulkonäöstä kiusaaminen ja sen typeryys; oivallus!
20.06.2018 |
Niin. Oon reilu parikymppisenä miettinyt sitä, että kuullut joskus loukkauksia kyömynenästäni ja silmälaseistani.
Etenkin yläasteella, kun oli naama rumimmillaan.
"Hei, leikkaa nenäs! Hahah"
"Hitto sä oot ruma!!"
Ja sit kuitenkin pari vuotta sitten sain kuulla joltain vähän tukevalta nuorelta naiselta pilkun jälkeen baarissa "hei rillirousku" huutelua.
"Noo älä nyt loukkaannu, on mulla itelläki silmälasit"
Jääny vaan miettimään, että oonko oikeesti jotenki tosi nolo ulkonäöltäni, et ihmiset miettii et "äääää eikäää minkä näkönen tyyppi tossa menee silmälasit päässä!! Nyt pilkkan sitä !!"
Ja ahdistuin kovasti.
Mut sit mietin, että minkähänlainen ja ikäinen tyyppi noin ajattelee tai sanoisi todellisuudessa? Ehkä vähän vajaa teini iän tasolle jäänyt?
Ite en ainakaan hirveesti kiinnitä huomiota tai mieti miten pilkkaisin jotain toista ihmistä hänen ulkonäöstään, mille ei ite voi kauheesti mitään.
Et ehkäpä mussa ei sinänsä ookkaan mitään noloa, tai et kannattais stressata siitä kuinka "tyhmältä" näyttää ja kantaa siitä häpeää.
Mietityttää vaan mitä tollasten päässä liikkuu, ketkä vielä nuorina aikuisia haukkuu toisia rillirouskuksi ja nauttii siitä?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Mä olen huomannut, että ihmiset huutelee niille keille ovat kateellisia ja niille keille he uskaltavat huudella. Sen takia kannattaa aina sanoa niin pahasti takaisin, ettei varmasti erehdy toista kertaa aukomaan päätään. Jos aina vain kuuntelee ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja ulos, ei se huuttelu lakkaa ikinä. Mutta kun toinen kokee jäävänsä alakynteen, alkaa hän jo vähän miettiä mitä suustaan päästelee. Ei hänkään halua kuulla solvauksia omasta ulkonäöstään, jolle myöskään hän ei mitään mahda.
Mun periaate on siis, että en ikinä arvostele kenenkään ulkonäköä, en lihavan, en laihan, en pitkän, en pätkän, koska kukaan ei sille mitään mahda. Mutta jos erehdyt haukkumaan mua tai mun läheisiä, saat täyslaidallisen takaisin. Mä olen sanavalmis, vaikka olen kiltin näköinen blondi ja lyön kyllä luun kurkkuun kovimmallekin sotanorsulle.
Sotanorsulle? taisit just kuvailla itsesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että ne huutelijat eivät koskaan itse ole, krhm, mitään kedon kukkasia?
Tyyli ja henkinen taso jäänyt sinne 2000-luvun yläasteelle.
Totta. Mut hittokun koulussa ja vanhemmat oisivat opettaneet psykologiaa.
Aikuiset omilla puheillaan toimivat esimerkkeinä. Kodin puhekulttuuri tarttuu lapsiin. Täytyy itse oivaltaa aikuisena muuttaa tapojaan.
Mut mun mielestä siitä 4 luokasta lähtien kannattais alkaa opettamaan psykologiaa ja elämää tuosta näkökulmasta.
Kertoa narsismista, läheisriippuvuudesta, addiktioista, itsetunnosta, kiusaamisesta ja siitä eheytymisestä yms.
No, älä anna ton niin paljon vaikuttaa.
Esim. Oon katsonut, että yliopistoihmisissä on paljon sinunlaisiasi. Ja nykyään kai ihan muotia ja maksaakin olla tuollainen, et en usko, että niin paljon poikkeat. Ehkä, jos liikut lähiössä, niin voi tulla tommosta kommenttia.
Sain itekin kuulla mollausta ulkonäöstä sairastumisen seurauksena, mikä ei tuntunut kovin mukavalta, kun asian tiedosti itsekin ja se aiheutti häpeää ja epäonnistumisen tunnetta. Mulle keino selviytyä oli se, et mietin, et sit kun oon kunnossa, alan taas panostaa enemmän itseeni.
Onhan monella vaikka vauva-arki ja tämmöset, mitkä vaikuttaa, näihin oon verrannut.
Vierailija kirjoitti:
No, älä anna ton niin paljon vaikuttaa.
Esim. Oon katsonut, että yliopistoihmisissä on paljon sinunlaisiasi. Ja nykyään kai ihan muotia ja maksaakin olla tuollainen, et en usko, että niin paljon poikkeat. Ehkä, jos liikut lähiössä, niin voi tulla tommosta kommenttia.
Sain itekin kuulla mollausta ulkonäöstä sairastumisen seurauksena, mikä ei tuntunut kovin mukavalta, kun asian tiedosti itsekin ja se aiheutti häpeää ja epäonnistumisen tunnetta. Mulle keino selviytyä oli se, et mietin, et sit kun oon kunnossa, alan taas panostaa enemmän itseeni.
Onhan monella vaikka vauva-arki ja tämmöset, mitkä vaikuttaa, näihin oon verrannut.
Massaa*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen huomannut, että ihmiset huutelee niille keille ovat kateellisia ja niille keille he uskaltavat huudella. Sen takia kannattaa aina sanoa niin pahasti takaisin, ettei varmasti erehdy toista kertaa aukomaan päätään. Jos aina vain kuuntelee ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja ulos, ei se huuttelu lakkaa ikinä. Mutta kun toinen kokee jäävänsä alakynteen, alkaa hän jo vähän miettiä mitä suustaan päästelee. Ei hänkään halua kuulla solvauksia omasta ulkonäöstään, jolle myöskään hän ei mitään mahda.
Mun periaate on siis, että en ikinä arvostele kenenkään ulkonäköä, en lihavan, en laihan, en pitkän, en pätkän, koska kukaan ei sille mitään mahda. Mutta jos erehdyt haukkumaan mua tai mun läheisiä, saat täyslaidallisen takaisin. Mä olen sanavalmis, vaikka olen kiltin näköinen blondi ja lyön kyllä luun kurkkuun kovimmallekin sotanorsulle.
Sotanorsulle? taisit just kuvailla itsesi?
No usein ne on niitä ns. Sotanorsuja, ketkä huutelee ja dissaa viattomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maisa Torppa täällä hei vaan moi!
Mulle on just niin tuttua tää ulkonäön arvostelu...
No Onnex Jari Matti ostaa mulle uusii vaatteita ja meikkei kun on paha mieli
Ja muista ihmisen sisin ratkaisee..
Mä autan ihmisiä sairaalassa..siksi Jari rakastui muhun..
Tzemppii
Vierailija kirjoitti:
No, älä anna ton niin paljon vaikuttaa.
Esim. Oon katsonut, että yliopistoihmisissä on paljon sinunlaisiasi. Ja nykyään kai ihan muotia ja maksaakin olla tuollainen, et en usko, että niin paljon poikkeat. Ehkä, jos liikut lähiössä, niin voi tulla tommosta kommenttia.
Sain itekin kuulla mollausta ulkonäöstä sairastumisen seurauksena, mikä ei tuntunut kovin mukavalta, kun asian tiedosti itsekin ja se aiheutti häpeää ja epäonnistumisen tunnetta. Mulle keino selviytyä oli se, et mietin, et sit kun oon kunnossa, alan taas panostaa enemmän itseeni.
Onhan monella vaikka vauva-arki ja tämmöset, mitkä vaikuttaa, näihin oon verrannut.
Ai sä oot se akka ,joka sanoo vaatekaupassa et tulee takas ja ostaa kun on laihtunut 30kg?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen huomannut, että ihmiset huutelee niille keille ovat kateellisia ja niille keille he uskaltavat huudella. Sen takia kannattaa aina sanoa niin pahasti takaisin, ettei varmasti erehdy toista kertaa aukomaan päätään. Jos aina vain kuuntelee ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja ulos, ei se huuttelu lakkaa ikinä. Mutta kun toinen kokee jäävänsä alakynteen, alkaa hän jo vähän miettiä mitä suustaan päästelee. Ei hänkään halua kuulla solvauksia omasta ulkonäöstään, jolle myöskään hän ei mitään mahda.
Mun periaate on siis, että en ikinä arvostele kenenkään ulkonäköä, en lihavan, en laihan, en pitkän, en pätkän, koska kukaan ei sille mitään mahda. Mutta jos erehdyt haukkumaan mua tai mun läheisiä, saat täyslaidallisen takaisin. Mä olen sanavalmis, vaikka olen kiltin näköinen blondi ja lyön kyllä luun kurkkuun kovimmallekin sotanorsulle.
Maisa sinäkö se siellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, älä anna ton niin paljon vaikuttaa.
Esim. Oon katsonut, että yliopistoihmisissä on paljon sinunlaisiasi. Ja nykyään kai ihan muotia ja maksaakin olla tuollainen, et en usko, että niin paljon poikkeat. Ehkä, jos liikut lähiössä, niin voi tulla tommosta kommenttia.
Sain itekin kuulla mollausta ulkonäöstä sairastumisen seurauksena, mikä ei tuntunut kovin mukavalta, kun asian tiedosti itsekin ja se aiheutti häpeää ja epäonnistumisen tunnetta. Mulle keino selviytyä oli se, et mietin, et sit kun oon kunnossa, alan taas panostaa enemmän itseeni.
Onhan monella vaikka vauva-arki ja tämmöset, mitkä vaikuttaa, näihin oon verrannut.Ai sä oot se akka ,joka sanoo vaatekaupassa et tulee takas ja ostaa kun on laihtunut 30kg?
Häh? En ymmärrä kommenttiasi. Ei kun ihan kaikki kosketusihottumat, infektio kierteet, unettomuudet, lihominen(max. normaalipainon ylärajalla)...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, älä anna ton niin paljon vaikuttaa.
Esim. Oon katsonut, että yliopistoihmisissä on paljon sinunlaisiasi. Ja nykyään kai ihan muotia ja maksaakin olla tuollainen, et en usko, että niin paljon poikkeat. Ehkä, jos liikut lähiössä, niin voi tulla tommosta kommenttia.
Sain itekin kuulla mollausta ulkonäöstä sairastumisen seurauksena, mikä ei tuntunut kovin mukavalta, kun asian tiedosti itsekin ja se aiheutti häpeää ja epäonnistumisen tunnetta. Mulle keino selviytyä oli se, et mietin, et sit kun oon kunnossa, alan taas panostaa enemmän itseeni.
Onhan monella vaikka vauva-arki ja tämmöset, mitkä vaikuttaa, näihin oon verrannut.Massaa*
Saat ton jotenkin kuulostamaan siltä, ei oo OK näyttää sairaalta tai nörtiltä, jos kuulee mollausta asiasta ja keinoa selviytyä on alkaa muuttamaan itseään?
Siis kuka nyt sairasta haukkuu??
Tuollasella ihmisellä joka muita haukkuu onn itsensä kanssa ongelmia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, älä anna ton niin paljon vaikuttaa.
Esim. Oon katsonut, että yliopistoihmisissä on paljon sinunlaisiasi. Ja nykyään kai ihan muotia ja maksaakin olla tuollainen, et en usko, että niin paljon poikkeat. Ehkä, jos liikut lähiössä, niin voi tulla tommosta kommenttia.
Sain itekin kuulla mollausta ulkonäöstä sairastumisen seurauksena, mikä ei tuntunut kovin mukavalta, kun asian tiedosti itsekin ja se aiheutti häpeää ja epäonnistumisen tunnetta. Mulle keino selviytyä oli se, et mietin, et sit kun oon kunnossa, alan taas panostaa enemmän itseeni.
Onhan monella vaikka vauva-arki ja tämmöset, mitkä vaikuttaa, näihin oon verrannut.Ai sä oot se akka ,joka sanoo vaatekaupassa et tulee takas ja ostaa kun on laihtunut 30kg?
Häh? En ymmärrä kommenttiasi. Ei kun ihan kaikki kosketusihottumat, infektio kierteet, unettomuudet, lihominen(max. normaalipainon ylärajalla)...
Ihan vaan siis yleinen kulahtaminen ja väsähtäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, älä anna ton niin paljon vaikuttaa.
Esim. Oon katsonut, että yliopistoihmisissä on paljon sinunlaisiasi. Ja nykyään kai ihan muotia ja maksaakin olla tuollainen, et en usko, että niin paljon poikkeat. Ehkä, jos liikut lähiössä, niin voi tulla tommosta kommenttia.
Sain itekin kuulla mollausta ulkonäöstä sairastumisen seurauksena, mikä ei tuntunut kovin mukavalta, kun asian tiedosti itsekin ja se aiheutti häpeää ja epäonnistumisen tunnetta. Mulle keino selviytyä oli se, et mietin, et sit kun oon kunnossa, alan taas panostaa enemmän itseeni.
Onhan monella vaikka vauva-arki ja tämmöset, mitkä vaikuttaa, näihin oon verrannut.Massaa*
Saat ton jotenkin kuulostamaan siltä, ei oo OK näyttää sairaalta tai nörtiltä, jos kuulee mollausta asiasta ja keinoa selviytyä on alkaa muuttamaan itseään?
Siis kuka nyt sairasta haukkuu??
Tarkoitan sitä, et sairastelun seurauksena ei oo voinut urheilla. Rahahuolien ja työttömyyden seurauksena ei oo voinut ostaa trendikkäitä vaatteita. Allergisten reaktioiden vuoksi meikit pitänyt uusia ja olla meikkaamatta. Yleisesti mennyt alaspäin 80 astetta. Keino selviytyä, on palauttaa itsensä lähtötilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnellinen ihminen ei kiusaa muita.
Koulukiusaaja on vähän niinkuin murhaaja:D
Sillä ne tekee ihmisille pahaa, ja vieläpä nauttii siitä:(
Vierailija kirjoitti:
Koulukiusaaja on vähän niinkuin murhaaja:D
Sillä ne tekee ihmisille pahaa, ja vieläpä nauttii siitä:(
Muuten hyvä kommentti, mutta ei sen välttämättä tarvii olla "koulukiusaaja" sillä aikuisten välillä myös voi tapahtua kiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt tuskin oli tosissaan kirjoitettu teksti.
Tuollaisia toisten ulkonäöstä kuittailijoita on ihan viisikymppisissäkin. Itse syöpää sairastaneena ja lääkkeet syöneenä sekä sivuvaikutukset kärsineenä sain kuulla aivan älytöntä kuittailua aikuisilta ihmisiltä, jotka tiesivät sairaudestani.
Sanoisin, "olenko minä sanonut olevani kiinnostunut sinusta, vai miksi mielipiteelläsi olisi väliä?"
Kiitos! Näin teenkin ja ainut homma on ollut vaan saada käsiteltyä noi asiat mitkä jääneet vaivaamaan pääkoppaan.
Vauvapalsta on parempi, kun mennä terapiaan, kun mitään oikeasti kauhean vakavaa ei ole tapahtunut.