Mikä on pelottavin kauhuleffa?

Uus oli paska.

Leatherfacelle peukku ja backcountrylle.

Vierailija kirjoitti:

Yks harvinaisempi leffa on semmonen missä lauma kiipeilijänaisia lähtee tutkimaan yhtä luolastoa. Hyi h....tti. En muista leffan nimeä, joku yksi sana se oli.

The Descent. Eläydyn helposti elokuviin ja kyllä tuossa muutaman kerran huuto pääsi ja hätkähdin kunnolla.

The  hills have eyes 

Se eka, karmiva!

Myös kaikki SAWit ja  IT sekä Pet sematary ykkönen!

En muista leffan nimeä mutta joku vissiin japanissa oli homma. Sikiön päästäjä liotteli vehkeitään joenrannalla minne pukkas sikiöt jne.

Aivan absurdia yökötystä koko homma.

Nykyään ei oikeastaan mikään. Jump scare:t saattavat säpsähdyttää, mutta mitään elokuvaa en ole pitänyt oikeasti pelottavana pitkään aikaan. Ringit ja Kaunat pelottivat silloin joskus, kun ne teininä katsoin, mutta nyt kun katsoin ensimmäisen Ringin uudelleen, niin ei sekään enää pelottanut. Hyvä elokuva tosin edelleen.  Tykkään katsoa kauhuelokuvia, mutta kun niitä on katsonut tarpeeksi, niin niihin turtuu.

Jos nyt kuitenkin mietin, että mitkä kauhuelokuvat ovat minua eniten aikoinaan pelottaneet, niin sanoisin The Ring, The Grudge 1 ja 2, Event Horizon, Hellraiser ja Mirrors.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Candyman

Samaa mieltä, tässä jo elokuvan miljöö jo hoitaa ison osan kauhusta ja Tony Todd on upea roolissaan. Naispääosa hypnotisoitiin niitä kohtauksia varten, missä hän kohtaa Candymanin ja niissä onkin erikoinen unenomainen tunnelma.

Tästä tulee muuten remake. En tiedä onko se tarpeellista, mutta ujosti kiinnostaa, kun Jordan Peele on tekijäjoukossa.

Eikä pidä unohtaa, että Tony Todd piti suussaan eläviä mehiläisiä! Harmi että elokuva tuntuu olevan aliarvostettu, vaikka on tosiaan yksi parhaista kauhuelokuvista,

Huomasin kirpparilla tuon Candymanin dvd:nä ja ostin sen (maksoi ehkä pari euroa) ihan verestääkseni muistoja ja hyvähän se oli edelleenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hohto

En tiedä mikä siitä tekee kaikkein pelottavimman näkemistäni.

  Minunkin mielestäni ehdottomasti. Pelottavaksi tekee se erikoinen laajakuva-kuvaus (en tiedä miksi sitä oikeasti sanotaan) joka  tuntuu vääristävän huoneiden mittasuhteita. Kubric kuitenkin osasi sen kuvaustekniikan vaikutukset.

 Myös ballroomin iltatanssiaiset ja ilmeetön baarimikko hyytävät. Minua ei niinkään kiinnosta veriroiskeet ja kirveet ja loppukohtausten altakulmain katseleva ja mörisevä Jack vetää jo parodian puolelle. Elokuva on pelottavimmillaan alusta noin keskivälin paikkeille.

Hohdossa on myös pelottava musiikki ja jo ajatuksena iso hotelli tyhjillään keskellä ei mitään kuulostaa sellaiselta paikalta jossa itse en yöpyisi.

Jos tuollaiseen syrjäiseen hotelliin päätyisi yksin, niin missähän siellä itse uskaltaisi yöpyä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Candyman

Samaa mieltä, tässä jo elokuvan miljöö jo hoitaa ison osan kauhusta ja Tony Todd on upea roolissaan. Naispääosa hypnotisoitiin niitä kohtauksia varten, missä hän kohtaa Candymanin ja niissä onkin erikoinen unenomainen tunnelma.

Tästä tulee muuten remake. En tiedä onko se tarpeellista, mutta ujosti kiinnostaa, kun Jordan Peele on tekijäjoukossa.

Eikä pidä unohtaa, että Tony Todd piti suussaan eläviä mehiläisiä! Harmi että elokuva tuntuu olevan aliarvostettu, vaikka on tosiaan yksi parhaista kauhuelokuvista,

Huomasin kirpparilla tuon Candymanin dvd:nä ja ostin sen (maksoi ehkä pari euroa) ihan verestääkseni muistoja ja hyvähän se oli edelleenkin.

Mua harmittaa, kun en kerennyt tuota katsoa netflixistä. Nyt kun sitä ei siellä enää ole. Joku uusi Candyman elokuva näyttäisi tulevan vai onkohan se jo julkaistu. Oon kuullut paljon kehuttavan tuota elokuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun katsoo minkälaisia elokuvia tänne ollaan laiteltu niin te voisitte tykätä näistä leffoista:

The Witch in the Window (2018)

Come Play (2020)

Molemmat ovat niin ihastuttavia kummitus elokuvia. Ovat vähän samankaltaisia elokuvia, kuin Mama (2013). Mä ainaskin rakastuin noihin elokuviin.

Mama on aikuisiällä ollut karmein näkemäni leffa. Ainakin ensimmäiset 2/3 siitä. Sitten kun loppurähinät alkaa ja mörköä näytetään enemmän, se ei ole enää niin pelottava. Ne eläimellisiksi taantuneet lapset on ihan tosissaan karmeita.

Ajatella, ja minä katselin sitä ihan vaan Nikolai Coster-Waldaun takia, joka oli upea kuten aina. Itse stoori ei ollut yhtään kauhea, käsitteli äitiyttä aika kivasti.

Ranskalaiset tekee hyvää kauhua; Inside, haute tension, ils, martyrs.

Eden lake, sinister, conjuring, ring, kuudes aisti, descent, last house on the left.

Sarjoista Haunting of hill house ja american horror Storyn eka kausi.

Hostel-trilogia.

Sokea kauhu (See No Evil tai Blind Terror) on vuonna 1971 ensi-iltansa saanut brittiläinen kauhuelokuva. Siinä Mia Farrow esittää äskettäin sokeutunutta Sarah-nimistä naista. Sarah palaa setänsä taloon, jossa hänen sukulaisensa on murhattu hänen tietämättään. Sarah löytää ruumiit yksi kerrallaan ja joutuu pakenemaan mielipuolista tappajaa. Elokuvalla oli pieni budjetti, mutta siitä tuli sitäkin suositumpi; erityisesti Farrow'n roolisuoritusta on kehuttu.

Uudempi elokuva, The empty man, oli todella hyvin kuvattu ja tiivistunnelmainen, vaikka juoni vähän meinasi levitäkin loppua kohden silpuksi. Mutta tunnelman vuoksi pidin elokuvasta, piti hyvin otteessaan.

Ring. Tekniikan osuus tarinassa tekee siitä pelottavan nykyaikaisen ja "uskottavan". Sekin ahdisti kun tarina ei loppunutkaan kaivoon.

Hohto. Rakastavan perheenisän vajoaminen hulluuteen on niin uskottavaa. Nicholson on pelottava ja bonuksena vähän isäni näköinen.

The Thing. Kasariversiossa loppukohtaus on todella pelottava. Vain kaksi jäljellä ja kumpi tahansa saattaa olla avaruushirviö.

Event horizon. Helvetti avautuu madonreiästä on jälleen ikäänkuin tieteellisesti uskottava selitys kauhulle. Ei ole kestänyt niin hyvin aikaa mutta omaperäisin scifielokuva koskaan. Nuori Fishburne on ollut loistava roolivalinta. Netflixissä sai katsottua helvettikohtaukset kuva kuvalta.

Yleisesti ottaen pidän kauhuelokuvista vain jos niissä on hyvä ja yllättävä juoni. Pelkät veret ja suolenpätkät ei kiinnosta.

Alkuperäisversio Ringistä

Mä en oikein osaa pelätä noita perinteisiä kauhuleffoja, mut joskus tuli katsottuu sellainen leffa kuin Magdalenasisaret. Oli pari päivää sen jälkeen aika ahdistunut olo.

Myös Ruohometsän kansa (se 70-luvun animaatio) aiheutti joskus penskana kylmiä väreitä.

Mä en näe ns. veriroiskeleffoja (joissa pääasia on tappaminen mitä brutaaleimmilla tavoilla) kovin pelottavina, ne on vaan ällöttäviä ja ahdistavia. Psykologiset kauhuleffat on paljon pelottavampia.

Suosikkini on The Others.

Harry Potter ja Salaisuuksien kammio saa meikäläisen hämähäkkikammon astumaan pintaan, mutta sit aina muistan että se on vain rekvisiittaa se jättimäisinkin. Toisaalta nuorempana, kakkki HP:t olivat pelottavia ekalla parilla kerralla, nykyään… Ei niinkään.

Jos kunnon kauhuleffaa kaipaa, Screamit ovat aika hyviä 😂

Vierailija kirjoitti:

Mä en näe ns. veriroiskeleffoja (joissa pääasia on tappaminen mitä brutaaleimmilla tavoilla) kovin pelottavina, ne on vaan ällöttäviä ja ahdistavia. Psykologiset kauhuleffat on paljon pelottavampia.

Suosikkini on The Others.

Mä nuorena ajattelin samallalailla, kuin sinä. Nykyään tuommoiset kummitus leffat ei itseeni enää tehoa. En tiedä, että onko mielikuvitusta kadonnut vai onko nyky leffat huonontuneet.

Brutaaleja elokuvia silloin tällöin tulee sitten katsottua. Itseäni ne ainaskin osaa säväyttää, kun ajattelee itsensä uhrien paikoille. Ne on semmoista väkivaltaa silmilleni, joista saan vaan elämyksiä.

Sinister tulee mieleen yhtenä kamalana. Loppuratkaisu jotenkin löpsäytti, mutta muuten elokuva oli melko kylmäävä.