Onko kaverini oikeasti introvertti?

Introverttius on tällä hetkellä muotia. Se menee kyllä ohi ajan kanssa, jos kaveri sanoo senkin jälkeen olevansa introvertti niin uskoisin häntä enemmän.

Et sinä itsekään niin introvertilta kuullosta, sinulla on vapaa-ajan kaveri jota näytät tapailevan.

Ap, mitä sillä oikeastaan on väliä onko kaverisi introvertti vai ei? Sinä ilmeisesti pidät kaveristasi sellaisena kuin hän on. 

Vierailija kirjoitti:

Ap, mitä sillä oikeastaan on väliä onko kaverisi introvertti vai ei? Sinä ilmeisesti pidät kaveristasi sellaisena kuin hän on. 

Tottakai, jotenkin tämä asia vain on ihmetyttänyt. En oikeastaan tiedä miksi. Varmaan koska meillä on niin eri käsitys introvertismista ja hänen käytöksensä ei ole linjassa yleisen käsityksen kanssa. Aina kun näen keskusteluja introvertismista tulee vastaan enemmän itseni kaltaisia erakkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, mitä sillä oikeastaan on väliä onko kaverisi introvertti vai ei? Sinä ilmeisesti pidät kaveristasi sellaisena kuin hän on. 

Tottakai, jotenkin tämä asia vain on ihmetyttänyt. En oikeastaan tiedä miksi. Varmaan koska meillä on niin eri käsitys introvertismista ja hänen käytöksensä ei ole linjassa yleisen käsityksen kanssa. Aina kun näen keskusteluja introvertismista tulee vastaan enemmän itseni kaltaisia erakkoja.

Eli ajattelet olevasi "parempi introvertti"? ;) Kyllä meitä on monenlaisia. 

Toisaalta nyt sanoin itseäni erakoksi vaikken oikeasti edes ole mikään erakko. Ehkä hän käyttää termiä samalla tavalla suuntaa antavasti :)

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta nyt sanoin itseäni erakoksi vaikken oikeasti edes ole mikään erakko. Ehkä hän käyttää termiä samalla tavalla suuntaa antavasti :)

Aivan niin, meissä kaikissa on niin paljon eri puolia, ettei tuolla lokeroimisella ole oikeastaan mitään väliä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, mitä sillä oikeastaan on väliä onko kaverisi introvertti vai ei? Sinä ilmeisesti pidät kaveristasi sellaisena kuin hän on. 

Tottakai, jotenkin tämä asia vain on ihmetyttänyt. En oikeastaan tiedä miksi. Varmaan koska meillä on niin eri käsitys introvertismista ja hänen käytöksensä ei ole linjassa yleisen käsityksen kanssa. Aina kun näen keskusteluja introvertismista tulee vastaan enemmän itseni kaltaisia erakkoja.

Eli ajattelet olevasi "parempi introvertti"? ;) Kyllä meitä on monenlaisia. 

Voihan tuossa sellaista olla takana puolitiedostamatta. Joku asiassa ihmetyttää ja siten hiertää. Ehkä haluaisin itse olla normaalimpi mutta silti introvertti, kuten ilmeisesti kaverini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, mitä sillä oikeastaan on väliä onko kaverisi introvertti vai ei? Sinä ilmeisesti pidät kaveristasi sellaisena kuin hän on. 

Tottakai, jotenkin tämä asia vain on ihmetyttänyt. En oikeastaan tiedä miksi. Varmaan koska meillä on niin eri käsitys introvertismista ja hänen käytöksensä ei ole linjassa yleisen käsityksen kanssa. Aina kun näen keskusteluja introvertismista tulee vastaan enemmän itseni kaltaisia erakkoja.

Eli ajattelet olevasi "parempi introvertti"? ;) Kyllä meitä on monenlaisia. 

Voihan tuossa sellaista olla takana puolitiedostamatta. Joku asiassa ihmetyttää ja siten hiertää. Ehkä haluaisin itse olla normaalimpi mutta silti introvertti, kuten ilmeisesti kaverini.

Kiva, kun et suuttunut, kun heitin tuon. Meissä introverteissä on sellainen piirre, että me halutaan asiaa vatvoa paljon enemmän kuin ekstrovertit. Me halutaan jostain syystä puhua paljon persoonallisuustyypistämme ja samaan aikaa ekstrovertit eivät jouda ajattelemaan saati jaarittelemaan omastaan, kun he elävät sen persoonallisuustyyppinsä mukaista elämää. :) Eikä heitä niinkään kiinnosta se, mikä kenenkin tyyppi on. Siksi ulospäin vaikuttaa, että onpa niin introverttejä nyt paljon, onpa se nyt "muotia", kun me itse tuomme asiaa esille, ristiriitaisesti kyllä. Kun toisaalta haluamme olla rauhassa, mutta haluamme vatvoa sitä, miten rauhassa me haluamme olla. JA sen lisäksi vielä vatvomme muittenkin tyyppejä ja ovatko he oikeita ja yhtä hyviä introverttejä kuin me itse. :D Ei ihme, että me ärsytämme monia. 

Kaikki introvertit eivät ole epäsosiaalisia erakkoja. Introvertitkin voivat mielellään osallistua keskusteluihin, jos keskustelijoita ei ole kovin montaa. Yksi oma introverttikaveri on juhlissa yleensä taka-alalla, mutta kuuntelee muiden juttelua mielellään - ja sitten kahden tai kolmen kesken keskustellessa puhuu lähes leukansa irti, etenkin jos kyse on hänen omista intohimoharrastuksistaan.

Eivät kaikki ekstrovertitkään ole jatkuvasti puhumassa, vaan osaavat kuunnella koska ekstroverteille tärkeää on vuorovaikutus muiden kanssa.

Kyse on lähinnä siitä, tuoko vai kuluttaako seura omia voimia. 

Ap:n kaveri voi hyvinkin olla introvertti, joka vain tykkää järjestää juhlia ja sitten ehkä seurata tyytyväisenä vierestä kun muilla on hauskaa. Jos hän saa sellaisesta sosiaaliset tarpeensa tyydytettyä? Joillekin juhlien tarkoitus ei ole se paras juttu, vaan nimenomaan emännöinti/isännöinti.

Meitä introvertteja voi olla tosi outoja. Esim. työpaikalla jos joku kysyisi minusta, että millainen ihminen se on, tuskin kukaan sanoisi että introvertti. Olen äänekäs, puhelias, se joka palavereissa nostaa "kissat pöydälle" silloin kun kukaan muu ei uskalla. Minusta ei saa ujoa tai hiljaista tekemälläkään. Enemmän olen "ärsyttävä räpätäti" tyyppiä.

Mutta... Työn lisäksi en harrasta omasta valinnastani ollenkaan ihmissuhteita. No, vanhaan äitiini pidän yhteyttä ehkä kerran parissa viikossa, muuten elän totaalisen cityerakkona. En ole halunnut miestä saati lapsia, en harrasta mitään missä on muita ihmisiä, ei ole kavereita. En vaan jaksa ihmisiä ja mieluiten eläisin totaalisen korpierakkona jos se olisi mahdollista. Silti tosiaan, jos minun nyt on PAKKO olla ihmisten kanssa kuten töissä on, tapani ilmaista itseäni on erittäin ekstrovertin oloinen.

Harva on ääripään introvertti tai ekstrovertti. Ambivertti on henkilö, joka kokee olevansa jotain näiden väliltä. Ulospäinsuuntautunut ja sosiaalinen ihminenkin voi myös olla erityisherkkä, jolloin hän kaipaa vähän samanlaista akkujen latausta ja vetäytymistä toisinaan, kuin introvertitkin. Veteen piirrettyjä viivojahan nämä ovat.

Minä olen yleensä töissä hyvin seurallinen ja otan osaa keskusteluihin. Juhlissa ja festareilla ei käy, en työpaikan pikkujouluissa yms. Kotiin tultua on sitten ihana, kun on ihan hiljaista. Muutama hyvä kaveri on, mutta pidetään yhteyttä sähköpostin välityksellä ja tavataan hyvin harvoin.

Kirja on hyvä keino ehkäistä vastentahtoista seurustelua esim. junassa tai lentokoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Meitä introvertteja voi olla tosi outoja. Esim. työpaikalla jos joku kysyisi minusta, että millainen ihminen se on, tuskin kukaan sanoisi että introvertti. Olen äänekäs, puhelias, se joka palavereissa nostaa "kissat pöydälle" silloin kun kukaan muu ei uskalla. Minusta ei saa ujoa tai hiljaista tekemälläkään. Enemmän olen "ärsyttävä räpätäti" tyyppiä.

Mutta... Työn lisäksi en harrasta omasta valinnastani ollenkaan ihmissuhteita. No, vanhaan äitiini pidän yhteyttä ehkä kerran parissa viikossa, muuten elän totaalisen cityerakkona. En ole halunnut miestä saati lapsia, en harrasta mitään missä on muita ihmisiä, ei ole kavereita. En vaan jaksa ihmisiä ja mieluiten eläisin totaalisen korpierakkona jos se olisi mahdollista. Silti tosiaan, jos minun nyt on PAKKO olla ihmisten kanssa kuten töissä on, tapani ilmaista itseäni on erittäin ekstrovertin oloinen.

Mä olen myös tällainen introvertti, pomo jopa pyytänyt kehityskeskustelussa joskus pitämään suuni kiinni :D Mutta pakkohan se jonkun on ottaa kantaa palavereissa kun kukaan muu ei uskalla? Perhettä löytyy yksi teini enkä ole koskaan ollut mikään hiekkalaatikkomamma vaan oman tien kulkija aina.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini sanoo olevansa introvertti, mutta hän on oikeasti hyvin sosiaalinen. Puhelimensa piippaa useasti kun tapaamme, joku on aina tavoittelemassa häntä, joskus pitää mennä tekemään puhelukin. Kadulla tulee usein vastaan tuttuja small talkaamaan, Seurustelusta ei ole ollut vuoden taukoakaan koskaan, aina löytynyt pian uusi poikaystävä. Hän tuntee paljon ihmisiä ja järjestää mielellään juhlia. Ei vaikuta ainakaan kavahtavan uusiin ihmisiin tutustumista.

Silti hän sanoo olevansa introvertti. Sitähän on eri tasoista, enhän tiedä kuinka usein hänen tarvitsee ladata akkuja. Mutta itse olen introvertti myös ja aivan toista maata. Hyvin pienet piirit, väsyn helposti ihmisiin, en pidä juhlista, en kauheasti omaa tuttuja jne. Tunnetteko introvertteja jotka ovat tosi meneviä sosiaalisia tyyppejä kuitenkin?

Kuulostaa multa, ja olen introvertti. Sitä ei yleensä ihmiset arvaa, mutta todellakin olen. Läheisimmät ihmiset sitten tietää vaan, eikä niitä montaa ole. Tuttuja on, tykkään järjestää juhlia ja tavata ihmisiä ja käydä paikoissa, vastapainoksi sitten vaan tarvitsen paljon omaa aikaa enkä halua joka päivä olla menossa vaan myös kotona paljon. Varsinkin kesällä on kuitenkin kiva tehdä kavereiden kanssa juttuja.