Naapurin ruohonleikkuu onkin minun hommani?
Minulla on erikoinen ongelma. Asun melko tiiviisti rakennetulla omakotitaloalueella ja yhtenä tonttinaapurinani on vanhempi rouva, kutsutaan häntä vaikka Liisaksi. Liisan mies kuoli viime talvena ja tämä oli kuolemaansa saakka hoitanut kaikki pihatyöt ja muut perinteisen "miesten työt". Liisan miehen kuoltua moni asia onkin jäänyt pihassa retuperälle: esimerkiksi lumet jäivät talvella pientä kävelypolkua lukuunottamatta luomatta ja keväällä haravoinnit tekemättä. Tämä ei siis minua haittaa, jokainen omassa kodissaan ja pihassaan elää omien voimavarojensa mukaan. Nyt kesän tultua on kuitenkin koittanut uusi ongelma: ruohonleikkuu. Liisan tontti on siten, että hänellä on kolme rajanaapuria. Itseni lisäksi hänen tonttinaapureinaan asuvat ihan tavallinen lapsiperhe ja toisella puolella varhaiseläkkeellä oleva mies (kutsutaan vaikkapa Matiksi) puolisoineen. Kesäkuun alussa Matilta oli tullut postilaatikkoomme ilmoitusluontoinen kirjelmä, että Liisan miehen kuoltua meidän rajanaapureiden tulee nyt yhteisvastuullisesti talkoohengellä huolehtia Liisan tontin ruohonleikkuusta, jotta "naapurustomme pysyy siistinä ja meidän kaikkien on täällä mukavampi asua". Liitteenä oli Matin laatima vuorolista, jossa kullekin viikolle kesäkuun alusta syyskuun loppuun oli merkitty meidän kolmen kesken kiertävä ruohonleikkuuvuoro, jonka aikana tulisi kuulemma huolehtia ruohonleikkuusta tai siitä, että siistii tarvittavia alueita, jos tarvetta varsinaiselle ruohonleikkuulle ei ole. Mitä hittoa?
Ensi viikolla olisi ensimmäistä kertaa "minun vuoroni" leikata Liisan nurmikko. Tätä en tietenkään aio tehdä. En tiedä, onko tämä Liisan ideaa, Matin oma päähänpisto vai mikä, mutta minulla on kyllä ihan riittävästi hommaa oman arkeni pyörittämisessä ja pihani ja taloni huoltamisessa ilman, että alan naapureidenkin nurmikoita leikellä. Viime viikolla oli lapsiperheen vuoro, mielestäni hekään eivät "hommaansa" hoitaneet. Matti luonnollisesti ensimmäisellä viikolla mallikelpoisesti ajoi Liisan nurmikon ja vielä trimmerillä viimeisteli hankalimmat kohdat. Mielestäni ilmassa oli näytösluontoisuutta ja ajatusta, että kun hän hoitaa hommansa näin, ei kukaan muukaan kehtaa olla hoitamatta. Minä kyllä kehtaan.
Miten itse toimisit? Jättäisitkö vain homman hoitamatta vai ottaisitko asian puheeksi Matin kanssa? Mielestäni en ole hänelle velkaa edes sitä, että jotenkin perustelisin kantani hänelle tai vastaisin kirjelmäänsä. Silti ensi viikko jotenkin jännittää ja on vähän sellainen olo kuin toimisi väärin tai jättäisi velvollisuuksiaan hoitamatta. Vaikka eihän tuo nyt oikeasti hitto vieköön minun tehtäväni tai ongelmani voi olla?
Kommentit (26)
En tietenkään ajaisi ruohoa enkä myöskään reagoisi asiaan mitenkään, ellei Matti jostain syystä kirjelmöi uudelleen.
Ei todellakaan ole sinun ongelmasi! Toki olisi ystävällistä vaikka käydä Liisan luona ja auttaa laittamaan työpaikkailmoitus, jossa hän etsisi jonkun nuoren palkkaa vastaan työn hoitamaan.
Kyllä mä olisi Matille asiasta sanonut jo heti sen kirjeen jälkeen
Mattikaan ei voi asiasta puhua naamatusten, niin miksi itsekään vaivautuisin.
Kiinteistöpalvelufirmat käyvät hoitamassa ruohonleikkuun kohtuullista korvausta vastaan. Ainakin minun naapurissani asuvan yli 80 v mummon piha hoituu juuri näin.
Nyt on yritystä, 3/5.
Kirjoitustyylin vaan tunnistaa parin ekan lauseen jälkeen....
Minä leikkaisin. Juuri tällainen yhteisöllisyys puuttuu nykyajan Suomesta. Ajatus, että pidämme huolta toisistamme, tuntuu hyvältä. En kylläkään noudattaisi mitään aikataulua, vaan ajelisin silloin kun on tarve. Naapuruston kulissien pitäminen kiiltävänä ei kiinnostaisi.
Ajelun jälkeen saattaisin juoda kupillisen kahvia mummon kanssa ja jutella pienistä asioista. :)
Vierailija kirjoitti:
Nyt on yritystä, 3/5.
Kirjoitustyylin vaan tunnistaa parin ekan lauseen jälkeen....
Hel-ve-tin rasittavia nää jatkuvat provohuutelijat. Eikö elämässä oo muuta tekemistä kuin provohaukkailla täällä. Minkä palkinnon luulet saavasi, jos jonkun provoksi paljastatkin? Eikö nää tyypit vois vaikka perustaa oman ketjun, jossa vain vuorotellen kävisivät pätemässä, että minäpäs tunnistin provo ja tää oli 2/5 ja lällällää. Aina pilaamassa muiden ketjuja, niitä ilmiselvimpiäkin provoja. Oletteko ajatelleet, että muille tää saattaa olla viihdettä, totta tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on yritystä, 3/5.
Kirjoitustyylin vaan tunnistaa parin ekan lauseen jälkeen....Hel-ve-tin rasittavia nää jatkuvat provohuutelijat. Eikö elämässä oo muuta tekemistä kuin provohaukkailla täällä. Minkä palkinnon luulet saavasi, jos jonkun provoksi paljastatkin? Eikö nää tyypit vois vaikka perustaa oman ketjun, jossa vain vuorotellen kävisivät pätemässä, että minäpäs tunnistin provo ja tää oli 2/5 ja lällällää. Aina pilaamassa muiden ketjuja, niitä ilmiselvimpiäkin provoja. Oletteko ajatelleet, että muille tää saattaa olla viihdettä, totta tai ei.
Mutta mitä hel-ve-tin huvia sulle on kirjoitella näitä provoja?
Ihan uteliaisuudesta kysyn siis. Onko tylsät naapurit? Ei tule heippalappuja?
Matti ei hoitanut asiaa kovin hyvin. Matin olisi pitänyt tulla juttelemaan asiasta ja kysyä naapureilta, mitä mieltä ovat jos yhdessä autettaisiin Liisaa.
Mutta vaikka käytännön toteutus ei ehkä aivan putkeen mennyt, eikä mitään laillista pakkoa tietenkään ole, on siinä kaunis ajatus taustalla.
Itse tuossa tilanteessa ottaisin kyllä osaa. Eihän sitä Liisan pihaa tarvi trimmerin kanssa parturoida, mutta ei se nyt iso vaiva ole muutaman kerran kesässä ajaa naapurin mummon ruoho samalla kuin omansa.
Minä uskon että minkä taakseen jättää sen edestään löytää, hyvänteko kannattaa aina.
En usko hetkeäkään että Matti (nimi muutettu) pudottaa työvuorolistan postilaatikkoon: Matti on mies joka soittaa ovikelloa ja ojentaa listan jämäkästi suoraan käteen.
Mummukka ostaa palvelunsa rahalla tai muuttaa kerrostaloon asumaan, jos ei enää pysty pihanhoitotoimiin.
Nuukamamma maksakoon itse ruohonleikkuunsa. Olisihan se mukavaa teettää muilla työnsä, mutta kun ei!
Olen tehnyt tuollaista ilmaispalvelua aikoinani ja sain vielä vittuilut päälle "huonosta jäljestä!"
Hoitakoon eukko pihansa miten lystää!
Ensireaktio oli täällä puuskahtaa että tottakai naapurin mummelin nurmi menee siinä samalla kun omakin. Asuntoalueiden tonttikoot ei päätä huimaa, ja kyllähän naapuria pitää auttaa.
Vähän pidemmälle asiaa ajateltuani juttelisin ehkä kuitenkin asiasta "Liisan" kanssa. Monella asuntoalueella ihmiset ovat vieraita toisilleen, minkäänlaista motiivia naapuriavun antamiseen ja vastaanottamiseen harvemmin pääsee syntymään. On kaunis ajatus leikata naapurin nurmi, mutta mitä Liisa ajattelee asiasta? Hyväkuntoinen ja -tuloinen mummo voi piristyä, tarjota kahvit ja pullaa+palata elämään miehensä kuoltua kun huomaa että ympärillä ihmiset välittää. Jos taas on kovinkin ongelmissa ja masentunut, voi kokea nurmen leikkuun jopa ahdistavana kun syntyy velvoite vastapalvelukseen.
Menisinkin tosiaan ensin juttelemaan Liisalle, kannattaisi selvittää onko muutakin avun tarvetta kuin tuo nurmikon leikkaus. Ei ole leikkurin lykkiminen ainoa perinteinen miehen työ. Jos muutakin apua tarvitsee, voisi palkata (joko Liisa yksin tai kaikki naapurit yhdessä) pihatalkkarin. Voisi olla muuten kaikille naapureille mukavaa vaihtelua jos joku seudun nuorista kiertäisi pihat leikkurilla ja auttelisi muissakin pihahommissa, samalla nuori saisi työtä ja palkkaa.
Jännitys ja olo että teet väärin on omatunto. Tiedät kyllä että olisi oikein auttaa naapurin leskeksi jäänyttä vanhaa rouvaa. Ei siksi että se kuuluisi sinulle, ei siksi että Matti käskee, vaan - tiedät kyllä.
Missä päin Suomea nurmikko kasvaa viikossa leikkausta vaativaan kuntoon???
Vierailija kirjoitti:
En usko hetkeäkään että Matti (nimi muutettu) pudottaa työvuorolistan postilaatikkoon: Matti on mies joka soittaa ovikelloa ja ojentaa listan jämäkästi suoraan käteen.
Ja ellei Matti ole viime syksynä kerrostalosta elämänsä ensimmäiseen ok- taloon muuttanut niin tajuaa kyllä että näin kuivana kesänä se ruoho ei viikossa kasva yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Minä leikkaisin. Juuri tällainen yhteisöllisyys puuttuu nykyajan Suomesta. Ajatus, että pidämme huolta toisistamme, tuntuu hyvältä. En kylläkään noudattaisi mitään aikataulua, vaan ajelisin silloin kun on tarve. Naapuruston kulissien pitäminen kiiltävänä ei kiinnostaisi.
Ajelun jälkeen saattaisin juoda kupillisen kahvia mummon kanssa ja jutella pienistä asioista. :)
Tämä. Mäkin leikkaisin jos olisimme muutenkin kotosalla, mutta en muita lomasuunnitelmiamme menisi sotkemaan. Yleensä hommat on vastavuoroisia, enkä syyttäisiä Matin toimista Liisaa. Matti on voinut organisoida tätä ihan oma toimisesti kun ei tykkää rehottavasta nurmikosta naapurissa. Liisa ei olisi välttämättä kysynyt keneltäkään apua.
Reilu kymmenen vuotta sitten meille tuntematon naapurin rouva soitti ovikelloa ja pyysi akuuttia apua koiran kanssa. Oltiin kyllä nähty että rivitalon pihalla oli just käynyt ambulanssi. Vanha mies selvisi ohitusleikkauksesta ja koira oli meillä vajaan viikon. Lapsemme ulkoilutittavan koiran pidemmän päivittäisen lenkin vielä pari kuukautta senkin jälkeen. Mutta se isoin yllätys oli että pariskunnan kiitoksilta ei meinannut tulla loppua ja kun emme ottaneet rahaa vastaan niin he tarjosivat meille kesämökkiään käyttöön. Vietimme seuraavan kolmen kesän aikana viikon ihanalla kesämökillä Hangossa. Sitten mies kuoli ja mökki meni myyntiin. Emme auttaneet koiran kanssa sen takia että odotimme jotain vastapalvelusta, mutta tämän tapauksen jälkeen olen huomannut että valtaosa ihmisistä toimii vastavuoroisesti. Auttamalla muita jossain missä itselle ei ole kummoista vaivaa tai tekee muutenkin mielellään on saanut monenkertaisesti takaisin.
Miksi et vastannut heti tai viimeistään sanonut Matille, kun verhonraosta kyttäsit hänen leikkuutaan, että et aio osallistua? Miksi et ole puhunut asiasta sen toisen osallistumaan määrätyn kanssa? Tai sen ihmisen kanssa jonka pihalle sinua usutetaan?! Ihmettelen kuviossa lähinnä kommunikointikyvyttömyyttäsi.
Ja mikä on muuten ”varhaiseläke”?
Hoitakoot vaan ihan itse jos haluaa. Ihme määräilyä. Posti myy myös ruohonleikkuupalvelua