Lue keskustelun säännöt.
Miten käsittelisit/kohtelisit tällaista työkaveria?
15.06.2018 |
Hän on sitä mieltä, että kaikki, jotka ovat hänen kanssaan tekemisissä mustamaalaavat ja kiusaavat häntä. Niitä, jotka eivät ole hänen kanssaan tekemisissä hän syyttää syrjimisestä ja ulkopuolelle jättämisestä. Vaikka hän tunnollisin ja lahjakkain, niin muut eivät kiusatakseen anna sille arvoa. Työasioiden "kuntoon saamiseksi" hän kyttää, pomottaa ja alistaa muita, kun hän asiat parhaiten tietää ja osaa.
Hän potkii ja puree henkisesti kaikkia. Työt jää muiden tehtäväksi, kun ne on laitettu hänelle vain kiusaksi ja muut saa paremmat työt.
Kommentit (6)
Se on aika helppoa niin kauan kun homma jää tuohon ja tyyppi on yksin kaikkia vastaan. Sitten jos alkaa kerätä hovia ja kohdistaa kiusaamista erityisesti johonkin yhteen ihmiseen niin menee vaikeammaksi.
Tuossa tilanteessa vastailisin lyhyesti ja ystävällisesti syytöksiin ja muuhun äksyilyyn, tekisin työni tyynen rauhallisesti ja tiedostaen, että teen mitä vaan niin aina teen tuon tyypin mielestä väärin. En edes yrittäisi miellyttää, mutten olisi töykeäkään. Välttelisin hermojani säätääkseni jos voisin. Ärsyttävä olisi varmasti, mutta tuohon jos jää niin suhteellisen harmiton vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon ihminen, josta kuvitellaan ylläolevaa. Kaikki pitää tehdä niin kuin on aina tehty. En pomota muita, mutta kysymykseni otetaan hyökkäävyytenä, arvosteluna sekä itseänikorostavana. Tein sen virheen että avasin suuni, kun lähin työkaveri kiusasi minua. Joutui tietysti työsuojelupuhutteluun. Nyt on niin, että kuulemma koko työyhteisö kärsii minun vuokseni. Itse saan nyt puhutteluja pomolta. En tiedä odottavatko kesän yli, että voisivat irtisanoa minut. Pomo mukana siis. Jätti mm ilmoittamatta tuntini, jonka vuoksi muilla oli tänään palkkapäivä, mutta minulla ei.
Kaiken nyt teen sitten kuulemma väärin, mitään en opi virheistä joita ei ole ollut.
Ei se minua suuremmin haittaa, jos tulee fudut, kesä alkamaisillaan ...
Lähin työkaveri valehtelee edelleen päin naamaa ja salaa tarpeellisia tietoja.
Teen töitä nurisematta ja mielellään, mutta kun en osaa liittyä narisijoiden kuoroon. En opi valitusta. Pidän työmoraalini ryhdissä. En sotke ja sählää, vaan ajattelen ennen kuin teen. En pakoile töitä.
En myöskään käy puhumassa muista pahaa, minusta sen sijaan puhutaan jopa niin että olen itse kuullut haukkumista niin. Naisvaltaisuus rulaa ...
Olen töissä vain töissä, en pelaamassa pelejä. Onneksi työyhteisössä suurin osa ajattelee samoin ja vain muutama on kuin ap eli keksimässä kaikenlaisia nolaamisia ja käsittelyjä.
Ihan vain töissä haluaisin minäkin olla, en pelejä pelaamassa enkä ystävystymässä. Kiva kun työyhteisö alkaa kiusata. Kyse muutoksista organisaatiossa ja monien irtisanoutuminen. Loput sitten pelkäävät ja kadehtivat varmuuden vuoksi.
Joo. Menkääpä kunta-alalle töihin uutena työntekijänä, niin saatte kokea vaikka mitä.
Meillä uusi henkilöstöpäällikkö laittoi tuollaisen ruotuun. Kuunteli aikansa, pyysi esittämään todisteita, perusteli miksi asiat hoidetaan niin kuin ne hoidetaan ja johan loppui kitinä.