Voisiko parisuhteessa oleva halukkaampi osapuoli joskus katsoa peiliin?

Vierailija kirjoitti:

Mä olin nuorempana suhteessa missä mä halusin päivittäin, mies n. Kerran kolmessa kuukaudessa. Seksillä myös kiristettiin ja toisen seksuaaliselle halulle naurettiin.

Mä katsoin peiliin itseäni, ja totesin, että seksin haluamisessa ei ole mitään pahaa.

Se oli ero sit.

Mä olisin kyllä suostunut kompromissiin, mutta se ei ole mulle sitä, että sit harrastetaan kerran kuussa seksiä.

Seksin haluamisessa ei tietenkään ole mitään pahaa. Mutta mietitkö koskaan mikä johti siihen, että seksillä kiristettiin ja haluillesi naurettiin? Tuskin teillä alussa sellaista oli?

En tarkoita tällä, että sinussa välttämättä oli mitään vikaa, vaan teidän parisuhteessanne oli jotain pielessä, jos mies toimi noin.

Korkeat testosteronitasot tai estrogeenitasot tekevät halukkaaksi. Matalat taas haluttomaksi. Eikä ihmiseen suoraan voi hormoneja vaan syöttää miten vaan, jotta ongelma korjaantuisi. 

Katsoin peiliin ja näin hemmetin hyvännäköisen nuoren naisen. Mieskin tykkää, katselee mielellään, kiihottuu minusta ja seksi on hyvää.

Mutta sitä nyt vaan on mulle liian harvoin. 4-6 kertaa kuussa. Mies tekee epäsäännöllistä työtä, joka on uusi, ja hän on väsynyt ja stressaantunut. Eikä halua pikapanoja, vaan nautinnollisen pidemmän hetken. 

En mä oikein voi tehdä muuta, kuin ymmärtää, mutta kyllä se silti turhauttaa aina yksin vaan runkata. Ja tulee olo, että mua ei haluta. Pakit ei ole kivat, moni varmaan tietää. 

Niin tai voisiko se esim. meillä 14 vuotta pihdannut osapuoli katsoa peiliin?

Mieheni on pilkannut kroppani jopa aktin aikana. Ei huvita enää hänen kanssaan. En ole lihava.

Meillä on ollut tänä vuonna kaksi kertaa seksiä, ja kun sitä oli se oli erittäin hyvää, molemmille ja nautimme myös siitä jälkihehkusta kauan aikaa. 

Minä en ahdistele miestä, vaan yritän ymmärtää että hänellä on sairauksia jotka aiheuttaa kipuja ja väsymystä ja lääkkeet niihin jotka aiheuttaa vielä pahoinvointiakin. Mies on sanonut että haluaa minua, ja rakastaa, eikä vika ole minussa. Mutta kyllä se silti raastaa ettei mies halua koskettaa minua välillä viikkoihin tai jopa kuukausiin, pieni suukko suulle kun lähtee töihin, siinä se, siihenkään ei liity halausta. Joskus harvoin sängyssä ollessa koskettaa, vähän sipaisee, ja siitäkin olen jo ihan autuas. Myös minulla on uupumus ja kipuja päivittäin, mutta minusta tuntuu että saisin niihinkin helpostusta jos ei tarvisi kärsiä puutteesta sekä seksin että läheisyyden eli rakkaudesta riutuva olen vaikka mies on rinnalla.

Minä en todellakaan ole rikkonut koskaan miestäni millään tavalla, vaan minä olen ennemminkin ollut aina se kärsivä osapuoli kun mies on itsekin myöntänyt että ei oikein osaa näyttää positiivisia tunteita, on saanut vanhemmiltaan huonon mallin. Hän ja hänen sisaruksensa ovat kaikki vähän "tunnevammaisia", ne toiset ovat eronneet, yksi jopa kaksi kertaa, eikä heidän aikuiset lapsensa pidä heihin mitään yhteyttä.

Minä en tiedä mitä minun pitäisi tehdä että mies koskettaisi minua useammin. Ei osaa sanoa kun olen 18 vuotta sitä kysellyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin nuorempana suhteessa missä mä halusin päivittäin, mies n. Kerran kolmessa kuukaudessa. Seksillä myös kiristettiin ja toisen seksuaaliselle halulle naurettiin.

Mä katsoin peiliin itseäni, ja totesin, että seksin haluamisessa ei ole mitään pahaa.

Se oli ero sit.

Mä olisin kyllä suostunut kompromissiin, mutta se ei ole mulle sitä, että sit harrastetaan kerran kuussa seksiä.

Seksin haluamisessa ei tietenkään ole mitään pahaa. Mutta mietitkö koskaan mikä johti siihen, että seksillä kiristettiin ja haluillesi naurettiin? Tuskin teillä alussa sellaista oli?

En tarkoita tällä, että sinussa välttämättä oli mitään vikaa, vaan teidän parisuhteessanne oli jotain pielessä, jos mies toimi noin.

No tätä kysyin useinkin mieheltä. Olenko tehnyt jotain. Jos vastaus on ei, niin se on ei. Mä en voisi olla ihmisen kanssa, joka ei osaa puhua.

Yleensä kaikki suhteet on myös aluksi sitä ihanaa, mutta ajan kuluessa se rakkaus punnitaan. Myös todelliset halut ja persoonallisuus tulee esille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin nuorempana suhteessa missä mä halusin päivittäin, mies n. Kerran kolmessa kuukaudessa. Seksillä myös kiristettiin ja toisen seksuaaliselle halulle naurettiin.

Mä katsoin peiliin itseäni, ja totesin, että seksin haluamisessa ei ole mitään pahaa.

Se oli ero sit.

Mä olisin kyllä suostunut kompromissiin, mutta se ei ole mulle sitä, että sit harrastetaan kerran kuussa seksiä.

Seksin haluamisessa ei tietenkään ole mitään pahaa. Mutta mietitkö koskaan mikä johti siihen, että seksillä kiristettiin ja haluillesi naurettiin? Tuskin teillä alussa sellaista oli?

En tarkoita tällä, että sinussa välttämättä oli mitään vikaa, vaan teidän parisuhteessanne oli jotain pielessä, jos mies toimi noin.

Ei välttämättä edes parisuhteessa. Joskus siltä haluttomalta ja ilkeältä vain "tippuu hanskat", kun on sitouduttu, sitten puoliso ei kiinnosta oikein millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin nuorempana suhteessa missä mä halusin päivittäin, mies n. Kerran kolmessa kuukaudessa. Seksillä myös kiristettiin ja toisen seksuaaliselle halulle naurettiin.

Mä katsoin peiliin itseäni, ja totesin, että seksin haluamisessa ei ole mitään pahaa.

Se oli ero sit.

Mä olisin kyllä suostunut kompromissiin, mutta se ei ole mulle sitä, että sit harrastetaan kerran kuussa seksiä.

Seksin haluamisessa ei tietenkään ole mitään pahaa. Mutta mietitkö koskaan mikä johti siihen, että seksillä kiristettiin ja haluillesi naurettiin? Tuskin teillä alussa sellaista oli?

En tarkoita tällä, että sinussa välttämättä oli mitään vikaa, vaan teidän parisuhteessanne oli jotain pielessä, jos mies toimi noin.

Ei välttämättä edes parisuhteessa. Joskus siltä haluttomalta ja ilkeältä vain "tippuu hanskat", kun on sitouduttu, sitten puoliso ei kiinnosta oikein millään tavalla.

En ole mikään psykologi, mutta jotenkin uskoisin, että aika harvoin kukaan silkkaa ilkeyttään ei halua seksiä. Kyllä siinä yleensä on jotain taustalla, on se sitten fyysistä vikaa (esim matalat hormonitasot) tai parisuhteessa jotain hiertävää, jonka ei tarvitse olla edes kovin iso juttu, että halukkuus menee.

Eri asia toki ihan henkisesti sairaat vallankäyttäjät sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puoliso on "rikkonut sisältä henkisesti" niin eikö tuosta suhteesta kannattaisi lähteä, oli seksin suhteen ongelmaa tai ei.

Itse ymmärsin, että se seksiin painostaminen on rikkonut aloittajaa. Ei niinkään joku muu suhteessa oleva asia.

Niin, tämä olisi mukava tietää, että onko se toinen osapuoli nyt tehnyt jotain muutakin pahaa vai vain saanut puolison tuntemaan itsensä vääränlaiseksi ilmaisemalla liikaa omia halujaan ja aiheuttanut paineen harrastaa seksiä haluttomana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin nuorempana suhteessa missä mä halusin päivittäin, mies n. Kerran kolmessa kuukaudessa. Seksillä myös kiristettiin ja toisen seksuaaliselle halulle naurettiin.

Mä katsoin peiliin itseäni, ja totesin, että seksin haluamisessa ei ole mitään pahaa.

Se oli ero sit.

Mä olisin kyllä suostunut kompromissiin, mutta se ei ole mulle sitä, että sit harrastetaan kerran kuussa seksiä.

Seksin haluamisessa ei tietenkään ole mitään pahaa. Mutta mietitkö koskaan mikä johti siihen, että seksillä kiristettiin ja haluillesi naurettiin? Tuskin teillä alussa sellaista oli?

En tarkoita tällä, että sinussa välttämättä oli mitään vikaa, vaan teidän parisuhteessanne oli jotain pielessä, jos mies toimi noin.

Ei välttämättä edes parisuhteessa. Joskus siltä haluttomalta ja ilkeältä vain "tippuu hanskat", kun on sitouduttu, sitten puoliso ei kiinnosta oikein millään tavalla.

En ole mikään psykologi, mutta jotenkin uskoisin, että aika harvoin kukaan silkkaa ilkeyttään ei halua seksiä. Kyllä siinä yleensä on jotain taustalla, on se sitten fyysistä vikaa (esim matalat hormonitasot) tai parisuhteessa jotain hiertävää, jonka ei tarvitse olla edes kovin iso juttu, että halukkuus menee.

Eri asia toki ihan henkisesti sairaat vallankäyttäjät sitten.

Ei se vallankäyttö nyt niin harvinaista ole, eikä tarvitse sairautta taakseen, vain halun käyttää valtaa. Ilkeä naureskelu ja kiristäminen viittaa vallankäyttöön, ei kommunikaatio-ongelmaan parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin nuorempana suhteessa missä mä halusin päivittäin, mies n. Kerran kolmessa kuukaudessa. Seksillä myös kiristettiin ja toisen seksuaaliselle halulle naurettiin.

Mä katsoin peiliin itseäni, ja totesin, että seksin haluamisessa ei ole mitään pahaa.

Se oli ero sit.

Mä olisin kyllä suostunut kompromissiin, mutta se ei ole mulle sitä, että sit harrastetaan kerran kuussa seksiä.

Seksin haluamisessa ei tietenkään ole mitään pahaa. Mutta mietitkö koskaan mikä johti siihen, että seksillä kiristettiin ja haluillesi naurettiin? Tuskin teillä alussa sellaista oli?

En tarkoita tällä, että sinussa välttämättä oli mitään vikaa, vaan teidän parisuhteessanne oli jotain pielessä, jos mies toimi noin.

Ei välttämättä edes parisuhteessa. Joskus siltä haluttomalta ja ilkeältä vain "tippuu hanskat", kun on sitouduttu, sitten puoliso ei kiinnosta oikein millään tavalla.

En ole mikään psykologi, mutta jotenkin uskoisin, että aika harvoin kukaan silkkaa ilkeyttään ei halua seksiä. Kyllä siinä yleensä on jotain taustalla, on se sitten fyysistä vikaa (esim matalat hormonitasot) tai parisuhteessa jotain hiertävää, jonka ei tarvitse olla edes kovin iso juttu, että halukkuus menee.

Eri asia toki ihan henkisesti sairaat vallankäyttäjät sitten.

Ei se vallankäyttö nyt niin harvinaista ole, eikä tarvitse sairautta taakseen, vain halun käyttää valtaa. Ilkeä naureskelu ja kiristäminen viittaa vallankäyttöön, ei kommunikaatio-ongelmaan parisuhteessa.

No ongelmahan se on parisuhteessa, turha sitä muuksi väittää. Ja sellaisesta parisuhteesta kannattaa lähteä, jos ongelmat eivät puhumalla tai vaikkapa pariterapian kautta poistu.

Vierailija kirjoitti:

Jos halukkaampi haluaa lähes joka päivä ja haluttomampi esim. kerran viikossa, niin luulisi sen halukkaamman tajuavan, ettei seksiä ainakaan enempää saa sillä taktiikalla, että toista haukutaan epänormaaliksi ja syytetään ja syyllistetään.

Meillä tasan tällainen tilanne. Oon sata kertaa sanonut, että haluan noin kerran viikossa, mies vonkaa silti joka päivä ja suuttuu kun ei saa. Joskus hyvin harvoin kun tajuaa olla vonkaamatta saatan sitten halutakin useammin, mutta tämä vain ei käy miehen järkeen. Suuttuu silloinkin, jos suostun seksiin vaikkei niin haluttaisi. No mitä sitten odottaa saavansa useammin kuin tuon kerran viikkoon, ei sitä halua tyhjästä revitä.

Olen ollut miehen kanssa joka kehui ja ihaili vartaloani ja ulkonäköäni ja miehen kanssa joka kommentoi yhtenään vartaloni puutteista. Varmasti kropassani on niin hyviä kuin huonoja puolia, ihan kuin kaikkien muidenkin tavisten, mutta toinen näki (tai ainakin toi esiin) ne hyvät puolet ja toinen huonot. Arvatkaas kumman kanssa halutti enemmän - sen joka sai minut tuntemaan itseni halutuksi ja seksikkääksi vai sen joka sai minut häpeilemään ulkonäköäni?

Katson peiliin ja näen hoikan, kauniin ja iloisen naisen. Jostakin syystä mieheni ei ole halunnut minua enää kymmeneen vuoteen. Pari kertaa seksiä vuodessa on aivan liian vähän. Muuten ollaan hyvää pataa, mutta seksin puute on hirveä. Ja tuntuu nöyryyttävältä olla aina se aloitteentekijä, jolle annetaan pakit. Tehdä sitten yksin käsitöitä jossakin piilossa. Surullista, elämä valuu hukkaan vaikka ollaan vielä nuoria.

N40

No jos mä olisin halukkaampi ja toinen ei minusta kiihottuisi niin haloo!

Tottakai se olisi mun vika!

Olisin ällöttävä!

Vielä ei ole niin käynyt koska yritän olla seksikäs, fiksu ja viehättävä.

Mutta en kai toista voisi syyttää siitä etten sytytä?

En tietenkään.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä se haluton osapuoli on syyllinen ja hänessä on vika. Mutta ehkäpä vika onkin siinä toisessa osapuolessa kun toinen ei halua? Meillä ainakin minä saan syyt niskaan haluttomuudesta ja henkistä piikettelyä ja ahdistelua. Mielestäni minussa ei ole mitään vikaa muuta kuin en vain enää halua omaa kumppaniani. En tietenkään sitä hänelle ole sanonut. Hän on vuosien varrella rikkonut minut sisältä henkisesti ja olen lukemattomia kertoja "antanut" vaikkei itseä ole haluttanut. Se aiheuttaa vuosien mittaan inhoa toista kohtaan vaikka elämässä muuten kaikki menisikin ok.

Sittenhän vika on nyt sinun, kun et sano mitään.

Vika on aina sen, joka ei työstä ongelmaa, joka ei voi puhua ongelmasta, joka ei ole valmis muuttumaan, tekemään mita tarvittaisiin, että halu tulee takaisin. Kohtuuden rajoissa tietty.

Jos halu on poissa eikä asialle halua tehdä mitään, suhde on ohi. Toinen osapuoli ei vaan ole kertonut toiselle, että näin on.