raskaana oleva ystävä
Ystävälläni on n.3vko laskettuun aikaan, eikä hän ole hankkinut ensimmäistäkään tarviketta tai vaatetta vauvalle.
Ahdistuu suunnattomasti jos raskaudesta tai vauvasta yrittää puhua tai kysyä vointia/kuulumisia. Sama tilanne ollut koko raskausajan. Ei myöskään halua tavata ketään, istuu vain yksin kotona. Pitääkö tilanteeseen puuttua vai annanko vain olla omissa oloissaan?
Kommentit (14)
Oliko vahinkoraskaus? Onko mies kuvioissa?
Vierailija kirjoitti:
Antaa lapsen adoptioon?
Käyttäydyin juuri noin, kun annoin lapseni pois. Tiesin saavani osaksi paheksuntaan ja puheita siitä kuinka tulen vielä muutamaan mieleni ja lapsi parasta mitä minulle on ikinä tapahtunut. Onneksi ammattilaiset oli tukena ja turvani koko prosessin ajan ja vielä sen jälkeenkin.
Onko sama ystävä joka vetää kännit joka viikonloppu?
Vierailija kirjoitti:
Antaa lapsen adoptioon?
Ei ole antamassa lasta adoptioon.
ap
Ei tuo nyt ole vakava asia! Paljon vakavampi olisi jos hän polttaisi röökiä ja joisi alkoholia päivittäin lapsi mahassa.. Tällöin lapsi on hänelle vain pelinappula ei rakastettava ihmisen alku.
Vierailija kirjoitti:
Oliko vahinkoraskaus? Onko mies kuvioissa?
Raskaus oli käsittääkseni ihan suunniteltu ja molemmat vauvaa halusivat, mies on kuvioissa mutta töiden takia 6pv/vko pois kotoa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa lapsen adoptioon?
Ei ole antamassa lasta adoptioon.
ap
Mistä voit tämän tietää varmasti, jos hän ei sinun kanssasi avoimesti puhu asioista?
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo nyt ole vakava asia! Paljon vakavampi olisi jos hän polttaisi röökiä ja joisi alkoholia päivittäin lapsi mahassa.. Tällöin lapsi on hänelle vain pelinappula ei rakastettava ihmisen alku.
Tupakointi raskausaikana tarkoittaa että lapsi on pelinappula? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa lapsen adoptioon?
Ei ole antamassa lasta adoptioon.
apMistä voit tämän tietää varmasti, jos hän ei sinun kanssasi avoimesti puhu asioista?
No luulisin lapsen isän olevan tietoinen asiasta jos antaisivat adoptioon...
ap
Lapsettomuustausta + pelko vauvan menetyksestä.
Itse en hankkinut juuri mitään ennen loppuvaihetta. Tuntui jopa ihan idioottimaiselta, kun alkuviikoilla neuvolassa puhuttiin vauvanodotuksesta. Varauduin siis koko ajan keskenmenoon, enkä uskaltanut luottaa raskauteen.
Lapsen synnyttyä olin vähän tyrmistynyt, että tääkö oikeasti on mun, ja että kaikki menikin hyvin. Mutta suuri kiintymys heräsi heti.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomuustausta + pelko vauvan menetyksestä.
Itse en hankkinut juuri mitään ennen loppuvaihetta. Tuntui jopa ihan idioottimaiselta, kun alkuviikoilla neuvolassa puhuttiin vauvanodotuksesta. Varauduin siis koko ajan keskenmenoon, enkä uskaltanut luottaa raskauteen.
Lapsen synnyttyä olin vähän tyrmistynyt, että tääkö oikeasti on mun, ja että kaikki menikin hyvin. Mutta suuri kiintymys heräsi heti.
Ehkä kyse on tosiaan hänelläkin menettämisen pelosta, taustalla todella monta aborttia
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa lapsen adoptioon?
Käyttäydyin juuri noin, kun annoin lapseni pois. Tiesin saavani osaksi paheksuntaan ja puheita siitä kuinka tulen vielä muutamaan mieleni ja lapsi parasta mitä minulle on ikinä tapahtunut. Onneksi ammattilaiset oli tukena ja turvani koko prosessin ajan ja vielä sen jälkeenkin.
Saat kaiken halveksuntani..miten joku kykenee moiseen tekoon.? Sinulle suotiin lapsi ja tehtäväsi oli rakastaa tätä pientä ihmistainta läpi hänen koko elämänsä mutta hylkäsit hänet. Mä en toivo sulle mitään hyvää.. toivottavasti saat elämänmittaisen piinan miettiessäsi ja tuntiessasi syyllisyyttä asiasta. Sylkäisisin päällesi jos vaan voisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa lapsen adoptioon?
Käyttäydyin juuri noin, kun annoin lapseni pois. Tiesin saavani osaksi paheksuntaan ja puheita siitä kuinka tulen vielä muutamaan mieleni ja lapsi parasta mitä minulle on ikinä tapahtunut. Onneksi ammattilaiset oli tukena ja turvani koko prosessin ajan ja vielä sen jälkeenkin.
Saat kaiken halveksuntani..miten joku kykenee moiseen tekoon.? Sinulle suotiin lapsi ja tehtäväsi oli rakastaa tätä pientä ihmistainta läpi hänen koko elämänsä mutta hylkäsit hänet. Mä en toivo sulle mitään hyvää.. toivottavasti saat elämänmittaisen piinan miettiessäsi ja tuntiessasi syyllisyyttä asiasta. Sylkäisisin päällesi jos vaan voisin.
Sairas kommentti.. Elä välitä.
Minä nostan hattua sulle, joka oot pystynyt tehdä niin suuren päätöksen ja rakkauden työn, että olet antanut lapsen adoptioon (etkä tehnyt aborttia). Joku onnellinen perhe joka ei itse lasta muutoin pysty saamaan on varmasti sinulle ikuisesti kiitollinen.
Antaa lapsen adoptioon?