Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hyvällä fysiikan arvosanalla oikeustieteelliseen, menestyksellä uskonnossa metsätieteelliseen? Yliopistojen todistusvalinta hämmentää somessa
11.06.2018 |
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806092201003324_u0.shtml
Päätetään sitten valinnoissa laittaa painoarvoa sellaisille aineille, joita jatkossa kirjoitetaan ehkä sitten vain ja ainoastaan sen vuoksi, että pääsisi haluaansa opiskelupaikkaan, mutta itse oppiainetta ja sen tietoja ja taitoja ei tulla enää koskaan käyttämään ylioppilaskirjoitusten jälkeen opinnoissa tai työelämässäkään. Tuo näyttää sitten myös vahvasti määrittelevän kurssivalintoja koko lukion 3 vuoden keston aikana.
Tätäkö todella haluttiin ja tämän vuoksiko pääsykokeita piti rajusti karsia? Ei hyvää päivää! Tuo yliopistojen ja korkeakoulujen valintauudistus näyttää olevan vielä paljon paskempi, kuin mitä osasin odottaa.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Pitkä matikka, fysiikka ja pitkät kielet. Tyolla kombolla kun kirjoittaa L tai E niin saa valita opiskelupaikkansa. Muut ottaa jämät.
Olen itse juristi. Fysiikan opinnoista ei ole oikiksessa mitään hyötyä. Sen sijaan yhteiskunnallisista aineista olisi.
Ällät aineessa kuin aineessa kertoo oppimiskyvystä, ahkeruudesta tai molemmista ja niistä on hyötyä kaikissa jatko-opinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täyttä paskaa koko uudistus! Kympin tytöt menee mihin haluaa ja pojat syrjäytyy peräkammarissa. Tätäkö tällä halutaan? Mihin menevät ne, jotka syystä tai toisesta epäonnistuvat yo-kirjoituksissa?
Tuossa selvästi seulotaan tietynlaisia ihmisiä, jos pitkä matematiikka, pitkät kielet ja fysiikka/kemia merkitsee jokaiselle alalle. Sen lisäksi on pakko hikipinkoilla lukiossa, kun ennen riitti, että tsemppaa pääsykokeeseen, jos jokin aine ei motivoinut aiemmin. Ja koska niin monella on samat pisteet todistuksen perusteella, sisään aletaan kai arpoa tai "arpoa" porukkaa?
Vierailija kirjoitti:
Täyttä paskaa koko uudistus! Kympin tytöt menee mihin haluaa ja pojat syrjäytyy peräkammarissa. Tätäkö tällä halutaan? Mihin menevät ne, jotka syystä tai toisesta epäonnistuvat yo-kirjoituksissa?
Lukion kevät määrittelee koko ihmisen. ":)"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typerä uudistus. Kaikkien tulisi hakea pelkästään pääsykokeilla, jolloin päivän kunto ja sen hetkinen osaamistaso merkitsisi.
Pistolapioteknikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä matikka, fysiikka ja pitkät kielet. Tyolla kombolla kun kirjoittaa L tai E niin saa valita opiskelupaikkansa. Muut ottaa jämät.
Olen itse juristi. Fysiikan opinnoista ei ole oikiksessa mitään hyötyä. Sen sijaan yhteiskunnallisista aineista olisi.
Ällät aineessa kuin aineessa kertoo oppimiskyvystä, ahkeruudesta tai molemmista ja niistä on hyötyä kaikissa jatko-opinnoissa.
Pashkat kerro. No, ehkä kertoo jonkin verran mutta 19 v on melkein penska vielä eikä kaikki todellakaan kehity samaan tahtiin, tai löydä kiinnostusta opiskella. Lukiossa surkea voi olla myöhemmin huippu yliopistossa ja työelämässä, jos kiinnostus herää myöhemmin. Tämänsuuntaisesti kävi itsellekin. Opinnoissa olen ollut hyvä paitsi lukio meni penkin alle kirjoituksineen, tosin rimaa hipoen läpi. Paljon on tällaista porukkaa Suomessa.
Minusta lukio ei saa liiaksi määrittää tulevan elämän suuntaa, se on vain yksi lyhyt vaihe muutenkin epävakaassa nuoruudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täyttä paskaa koko uudistus! Kympin tytöt menee mihin haluaa ja pojat syrjäytyy peräkammarissa. Tätäkö tällä halutaan? Mihin menevät ne, jotka syystä tai toisesta epäonnistuvat yo-kirjoituksissa?
Peräkammarin pojat onkin säälittäviä. Mikseivät opiskele kuten tytöt? Ihan oma syy.
Osaako kukaan sanoa, miten ulkomailla ylioppilaaksi valmistuneet seulotaan? Meillä esim ei ole vapaavalintaisia aineita, vaan kaikki kirjoittaa äidinkielen, matikan ja "muut aineet" kolmessa kirjallisessa kokeessa, joiden päälle on vielä suullinen koe (jossa lähinnä esitellään itse valittu lopputyö).
Tytär nimittäin miettii vielä haluaako tulla Suomeen yliopistoon, lukion on käynyt kokonaan ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos yo-arvosanoilla tosiaan pystyy valitsemaan opiskelupaikkansa niin tulevaisuudessa 18-vuotiaat abit kilpailee parikymppisten kanssa kirjoituksissa. Onhan se selvää että parikymppiset on jonkin verran kypsempiä kuin suurin osa abeista. Ei-abit ehtii lukea vaikka syksystä kevääseen asti kirjoituksiin mutta abit käyvät kursseja vielä koko syksyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täyttä paskaa koko uudistus! Kympin tytöt menee mihin haluaa ja pojat syrjäytyy peräkammarissa. Tätäkö tällä halutaan? Mihin menevät ne, jotka syystä tai toisesta epäonnistuvat yo-kirjoituksissa?
Lukion kevät määrittelee koko ihmisen. ":)"
Ei nyt ihan noin mutta kyllä paperivalinta on todellisuutta. Tämä yo-kirjoitusten painotus tuli opetusministeriöstä, ei yliopistoista. Muutosta perusteltiin mm. sillä että näin nuoret saadaan nopeammin jatko-opintohin, siis ilman välivuotta.. Yhtenä pointtina sanottiin, että haluttiin keventää juuri kirjoittaneiden kevättä niin, ettei yo-kirjoituksista päädy suoraan yliopiston pääsykokeen pänttäämiseen.
"Kympin tytöt menee mihin haluaa" - ei ole tyttöjen vika jos ovat parempia kuin pojat. Mielestäni poikien hyysääminen saisi kouluissa loppua, "nehän on vaan poikia, ei niiltä voi vaatia" - tuolla asenteella tehdään kundeille yläasteella ja lukiossa hallaa, tulee sitten Siperian opetus vastaan.
"Lukion kevät" toki on merkittävä mutta korkeakouluissa ja yliopistoissa jätetään varmaan jatkossakin pieni kiintiö ei-ylioppilaille ja siten väylä myös niille joilla lukuhalut eivät olleet vielä lukiossa kohdallaan.
Aika näyttää miten tämä uudistus todellisuudessa nuoriin vaikuttaa.
/yliopisto-ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä uudistuksessa juhlivat luultavasti kaksi porukkaa. Ne,jotka järjestävät valmennus ja preppaus kursseja. Sekä ne, jotka ovat kaksikielisiä, kuten moni suomenruotalainen ja ymmärtävät ja osaavat kirjoittaa kahta kieltä erinomaisesti ja jos tämän lisäksi panostaa täysillä matematiikkaan (,jolla, ratkennee moni fysiikankin ylioppilaskokeen tehtävä) niin yllättävän monen paikasta saattanee tarjoutua opiskelupaikka.
Vierailija kirjoitti:
Typerä uudistus. Kaikkien tulisi hakea pelkästään pääsykokeilla, jolloin päivän kunto ja sen hetkinen osaamistaso merkitsisi.
Päivän kunto = tuhansien eurojen preppauskurssit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelijahuollon resursseja pitää vastaavasti korottaa todella paljon, että esimerkiksi kiusatuksi joutumisen takia jaksamisen kanssa kamppailevat saavat muiden kanssa yhtäläiset uramahdollisuudet.
Eli korkekouluissa on jatkossa pelkkiä kympin tyttöjä ja muita hissukoita, jotka eivät osaa räväyttää. Liian homogeeninen aines on huono ja hissukka-aineksen vastapainona pitäisi olla leggariröökaajia ja villejä poikia rikkomassa epäsymmetriaa. Nykyinen systeemi on hyvä, koska räväkkä persoona voi myöhemmin alkaa akateemiseksi ja tuoda vähän uutta twistiä ja innovointikykyä hissukkayhteisöön. Tämä mahdollisuus on nyt torpattu.
yo-ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täyttä paskaa koko uudistus! Kympin tytöt menee mihin haluaa ja pojat syrjäytyy peräkammarissa. Tätäkö tällä halutaan? Mihin menevät ne, jotka syystä tai toisesta epäonnistuvat yo-kirjoituksissa?
Lukion kevät määrittelee koko ihmisen. ":)"
Ei nyt ihan noin mutta kyllä paperivalinta on todellisuutta. Tämä yo-kirjoitusten painotus tuli opetusministeriöstä, ei yliopistoista. Muutosta perusteltiin mm. sillä että näin nuoret saadaan nopeammin jatko-opintohin, siis ilman välivuotta.. Yhtenä pointtina sanottiin, että haluttiin keventää juuri kirjoittaneiden kevättä niin, ettei yo-kirjoituksista päädy suoraan yliopiston pääsykokeen pänttäämiseen.
"Kympin tytöt menee mihin haluaa" - ei ole tyttöjen vika jos ovat parempia kuin pojat. Mielestäni poikien hyysääminen saisi kouluissa loppua, "nehän on vaan poikia, ei niiltä voi vaatia" - tuolla asenteella tehdään kundeille yläasteella ja lukiossa hallaa, tulee sitten Siperian opetus vastaan.
"Lukion kevät" toki on merkittävä mutta korkeakouluissa ja yliopistoissa jätetään varmaan jatkossakin pieni kiintiö ei-ylioppilaille ja siten väylä myös niille joilla lukuhalut eivät olleet vielä lukiossa kohdallaan.
Aika näyttää miten tämä uudistus todellisuudessa nuoriin vaikuttaa.
/yliopisto-ope
Tietääkö lukio ope, tai joku muu, että kuinka vanhalla ylioppilaskokeella voi tulevaisuudessa hakea opiskelupaikkaa? - Itse ennustan, että jos aiemmin meni välivuosia kun ei pääsykoepänttäämisessä onnistuttu, niin tulevaisuudessa sitten käytetään välivuosia ylioppilaskokeiden arvosanojen korottamiseen. Ja tuskin olen ainoa, jota arveluttaa myös se, että miten lukioiden keskinäiset erot varmasti tulevaisuudessa lisääntyvät nykyisestä. Vaikka ylppäreissä riittäsi "vain" kaikkien ns. pakollisten kurssien suorittamien n.n alan sanoaanko nyt sitten vaikka matikan kirjoittamiseen, niin lienee eroa siinä voiko siihen valmentautua heiksoti resurssoidussa lukiossa, jossa nippa nappa saadaan järjestettyä kaikki ns. pakolliset kursit vai lukiossa, jossa järjestätään pakollisten lsiäksi täydentäviä kursseja ja preppauskursseja.
Hyvä, et oikiksee pääsee sit oikeesti älykkäitä.
Just tulleen et fysiikka.
Sit metsätieteitä vähän tälleen helpompi ja et kaikki pääsee eli uskonto.
Alue: Aihe vapaa
Pitkä matikka, fysiikka ja pitkät kielet. Tyolla kombolla kun kirjoittaa L tai E niin saa valita opiskelupaikkansa. Muut ottaa jämät.
Olen itse juristi. Fysiikan opinnoista ei ole oikiksessa mitään hyötyä. Sen sijaan yhteiskunnallisista aineista olisi.