Lue keskustelun säännöt.
Hyvin vaikea tilanne miehen siskon kanssa
11.06.2018 |
Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä 6 vuotta ja meillä on 10 kk. lapsi. Välit molempien vanhempiin on erittäin lämpimät ja miehellä on lämpimät välit myös veljeni ja siskoni kanssa. Olemme kaikki 30-34 -vuotiaita, myös mieheni sisko. Miehen sisko ei ole koskaan hyväksynyt minua, mutta olen yrittänyt olla hänelle ystävällinen, kohtelia ja kiva, enkä ole koskaan mennyt mukaan hänen riidanhakuisuuteen. Hän on jotenkin mustasukkainen minulle omasta perheestään, vaikken omasta mielestäni ole koskaan antanut sille aihetta. Oikeastaan aina kun meillä on perheen keskeisiä tapaamisia, hän käyttäytyy jo ennalta hankalasti ja tuntuu, ettei mikään vaihtoehto sovi hänelle. Hän myös syyllistää omia vanhempiaan ja yrittää aiheuttaa skismaa meidän välille. Asiasta on puhuttu hänen kanssaan, mutta tilanne ei ole muuttunut mihinkään.
Pari esimerkkiä: anoppini ja äitini ovat ystävystyneet tässä vuosien aikana, he ovat saman ikäisiä ja ovat heti alusta tulleet toistensa kanssa juttuun kuin parhaat ystävät. He ovat mm käyneet viikonloppureissulla "tulevat mummot viihteellä" ja kysyivät kyllä olisiko tuleva täti, eli mieheni sisko halunnut tulla mukaan, mutta hän ei halunnut. Matkasta sitten syyllistettiin ennen, aikana ja jälkeen. Kun vietämme joulua yhdessä ja autan anoppiani, miehen sisko murjottaa, vaikka äitinsä pyytää häntä mukaan ja minäkin. Kesällä kun kokoonnumme grillaamaan tai menemme yhdessä mökille, hän suuttuu siitä kun tuomme mökille ruokaa, vaikka on yhdessä sovittu kuka tuo mitäkin. Hän tosin ei tuo mitään, mutta murjottaa ja esimerkiksi kieltäytyy syömästä tai juomasta "minun" tuomia juttuja. Heittomerkit, koska enhän se ole minä, vaan minä ja hänen veljensä. Keväällä hän suuttui siitä, kun kävin auttamassa anoppia ja appiukkoa mökillä sen verran, että olin paikalla kun sinne tuli tavarakuljetus. Häneltä oli kysytty ensin, mutta hänellä oli töitä juuri silloin ja oli luontevaa, että minä kotona olevana käväisin paikalla. Lapsemme kastejuhlaan hän tuli vasta illalla muka unohtaneensa koko juhlat ja vaan tulleensa hakemaan jotain vanhempiensa ulkovarastosta. Hän ei siis ei ole lapsemme kummi. Sen päätöksen teki yksin mieheni ja hän puhui siitä siskonsa kanssa, ettei hän halua ensimmäisen lapsensa kummiksi ihmistä, joka on niin avoimen vihamielinen lapsensa äidille. Hän suuttui siitäkin, että lapsemme kastettiin samassa mekossa kuin mieheni ja hänen siskonsa. Olen huomannut, että alamme kaikki olla hieman varpaisillamme kun tapaamme yhdessä, koska se murjotus ja riitely alkaa varmuudella jossain vaiheessa ja syyllistäminen on jo alkanut sitä ennen. Hän siis syyllistää vanhempiaan siitä, että minä _saan_ olla mukana ja tietenkin vielä jos vanhempani ja siskoni ovat mukana. Hän ei lainkaan hyväksy sitä, että vanhempansa saavat kutsua juhliinsa kenet he haluavat. ... jatkuu..
Kommentit (29)
Mun entisen miehen sisko oli hyvin paljon samanlainen. Kiukutteli, nakkeli niskojaan, suuttui milloin mistäkin. Älyttömin suuttuminen oli ehkä se, että olin tehnyt (sovitusti) tiettyjä ruokia yhteiseen joulupöytään ja häneltä meni kuppi nurin, kun niitä ruokia kehuttiin. Sisko oli aina sitä mieltä, että vika oli kaikissa muissa, paitsi hänessä. On kuitenkin onnistunut tuhoamaan välit isäänsä, tämän uuteen vaimoon ja molempien veljiensä entisiin ja nykyisiin puolisoihin. Jestas, onneksi ei enää tarvitse sietää kyseistä tyyppiä ✌️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut siskot samanlaisia kuin anopit. Outoa mustasukkaisuutta tai kateuttakin.
Tietysti on muutoinkin paljon naisia, jotka eivät tule toimeen toisten naisten kanssa - näitä on työpaikoillakin ja muualla. Tietysti tuossa on outoa, että välit huonot veljeenkin eli varmaankin vain hankala ihminen, lieko onnellinenkaan...
Hyvällä on jo yritetty. Se ei toiminut, joten on aika kokeilla toista lähestymistapaa. Tilanne entisen kaltaisena ei ole siskollekaan hyvä, joten on parempi katkaista kierre.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaanpa, että siellä on miehesi perheen sisällä asetelma, jossa miehesi siskoa ei arvosteta. Perheen äiti laittaa kaikki muut edelle, jopa sinut, ja selittää ihannoiden tälle kälyllesi kaikkien muiden jutuista. Tätä käytöstä hän ei harrasta teidän muiden silmien edessä. Kokemusta on!
Sellainen varmaan voisi olla mahdollista, mutta ei tässä perheessä. Olen siitä aivan varma. Molempia lapsia ja ylipäätään kaikkia arvostetaan tasavertaisesti ja heitä myös kehutaan usein, aina kun on aihetta. Aivan varmasti jos mitään tuollaista olisi, siitä olisi edes jotain viitteitä. Edes mieheni siskon exä tai hänen omat ystävänsä eivät ihan ymmärrä mistä kenkä on puristanut. Jossain määrin hän oli ollut hieman samanlainen exänsä kanssa ollessaan. Heidän kohdallaan se oli niin, ettei voinut sitää exänsä siskoa ja oli aiheuttanut kränää sisarusten välille.
-ap
Et sinä voi tietää miehesi lapsuuden perheen sisäistä dynamiikkaa ja välien historiaa. Siellä voi olla ihan minkälaisia valta-asetelmia tahansa. Mutta toisaalta ei se ole sinun asiasi tietääkään, tai "ymmärtää" huonoa käytöstä tiedon perusteella. Kälyn toiminta on sinun kannaltasi (ja ilmeisesti koko perheen kannalta) hankalaa, eikä huono käytös tietenkään ole koskaan oikeutettua. Mutta sinä olet tehnyt oman osasi saadaksesi kohteliaat välit, eikä missään tapauksessa ole sinun asiasi enää kirjoitella mitään kirjeitä tms. Unohda koko juttu. Kun itse tietää, ettei ole tehnyt mitään väärää, niin ei ole mitään syytä hyvitellä ketään.
Lepyttelykirje saisi siskon inhoamaan sinua vielä entistä enemmän, joten se on kaikinpuolin epäonnistunut ajatus. Kaikki mikä saa siskon tuntemaan huonommuutta sinuun verrattuna tai sinun paremmuutta häneen verrattuna lisää ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tollasia ihmisiä on. Ei se auta, että muut ihmiset ympärillä kulkevat varpaillaan peläten, että koska toinen toinen suutahtaa taas jostakin. Pilaten siis kaikkien tunnelman eikä kukaan voi oikein olla luonnollisesti. Eikä se tietystikään ole sun vika ettei hän pääse paikalle, vaan hänen itsensä vika. Käytös tuskin tule muuttumaan ennen kuin hän itse huomaa siinä jotakin korjattavaa. Selkeästi tästä ei kuitenkaan ole ollut merkkejä. Ehkä hän on vain jotenkin kiinni lapsuudessa eikä haluaisi "ulkopuolisia" perhejuhliin, mikä nyt on tottakai pöyristyttävää.
Olet tehnyt jo voitavasi. Mielestäni parasta, jos jotakuinkin unohdat kyseisen ihmisen olemassaolon. Jos satutte samaan tilaan, niin kohtelias ja ystävällinen voi olla. Mutta muuten häntä ei tarvitse tai kannata noteerata mitenkään. Sitä hän varmasti haluaakin, että hänen kiukutteluunsa noteerattaisiin ja hän saisi sitä kautta huomiota osakseen.
Sisko inhoaa sua, ja onhan sillä syynsä, ne vain ei aukene teille muille. Et kyllä mitään kirjeitä ala kirjoittelemaan tms. Annat olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tutulta persoonalta, tosin lähipiirissäni tämä mihinkään tyytymätön ja aina äksy sekä kiukutteleva tyyppi on mies. Samoja ikiäkin on, kuin teidän tapauksessa. Mikään ei ole ikinä hyvin, mikään ei kelpaa, täysin huumorintajuton, ottaa joka asian itseensä, kokee jäävänsä aina huonommalle kuin muut (ja ei muuten todellakaan jää), jnejnejne.... Kerran aukonut minullekin päätänsä, mutta en jäänyt sanattomaksi, muut sukulaiset pyrkivät viimeiseen asti välttämään konflikteja tämän ihmisen kanssa, sillä hän ei osaa lopettaa, jos löytää jostain pienenkin kipinän olla pahalla päällä. Luonnevikainen tapaus sanon minä.
Anna olla. Älä sekaannu.
Hyvä, että appiukko otti juhannuksen puheeksi, toivottavasti voitte viettää rauhallista aikaa ilman mökötuksiä.
Tuo ihminen ei tule muuttumaan joten älä hukkaa enää yhtään aikaa tämän asian pohtimiseen. Jos hän joskus tulee järkiinsä niin hyvä.
Älä piittaa piikeistä äläkä yritä lepytellä. Unohda koko ihminen.