Muita joilla on katkennut pitkä ystävyyssuhde? Miksi katkesi?

Väärinkäsityksen takia meni lapsuuden ystäväni takia poikki 7 vuodeksi. Onneksi saatiin molemmat puhuttua asiat selviksi. Love you tk!

Sain vihiä että puhuu asioistani joista olin uskoutunut. Sain vihiä että toimii selän takana muutenkin eikä uskalla käsitellä ristiriitoja kasvotusten. Ei ole luotettava siis. En katkaissut välejä kun pakko nähdä yhä mutta käyttäydyn välttelevästi enkä uskoudu mistään henkilökohtaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen irtisanonut monta ystävyyttä. Kaikkiin työttömiksi jääneisiin en enää pidä yhteyttä ja blokkaan facessa, että eivät voi minuunkaan pitää yhteyttä.

öööö mitä ihmettä?

Noh jos työllistyvät, voivat taas yrittää saada ystävyyteni.

Et ole sen arvoinen, sori vaan.

Näitä on oikeasti.

Tai toisinpäin. Olin työtön ja eräs etäinen tuttu jäi työttömäksi. Alkoi kaveerata koska ehkä haki tukea. Sai töitä ja heti unohtui se hetkellinen kaveruus. Osa ihmisistä ei edes huomaa, että hakevat ihmisistä vain itselleen jotain.

Vierailija kirjoitti:

Olen irtisanonut monta ystävyyttä. Kaikkiin työttömiksi jääneisiin en enää pidä yhteyttä ja blokkaan facessa, että eivät voi minuunkaan pitää yhteyttä.

Ihana aito ystävä!<3

Sellaiset jotka ei ehdota tapaamista eikä järjestä aikaa tapaamisille. Sellaiset jää aika pian. En jaksa yksipuolista ystävyyttä.

Kaveri sekosi pako loi seen joten pistin välit poikki. Eikä aikaakaan kun kaveri oli paksuna ja avioton lapsi hoidettavana. Ukko hävisi ylläri pylläri eikä siitä ole enää mitään havaintoa.

Nyt kaveri yrittää takaisin väleihin mutta en halua kaveerata tuollaisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, olenko katkaissut. En vaan enää viitsi ottaa välttelevään ihmiseen yhteyttä. Olisin toivonut, että myös mun asioille olisi ollut joskus tilaa. Ilmeisesti on niin paljon hyviä ystäviä hänellä, ettei enää tarvitse minua tai ole kiinnostunut ollenkaan. Pettymys on kova, pidin häntä tosi ystävänä. Ehkä olemme molemmat muuttuneet. Vaikeita juttuja. Ei ole kivaa tulla sysätyksi syrjään, kun on luottanut toiseen niin paljon. Kaduttaa jotenkin, että kerroin itsestäni ihan kaiken.

Ihan kaiken kerroit itsestäsi, mutta silti ei sun asioille ollut tilaa.

No oliskohan tässä se syy, miksi kaverisi välttelee sinua?

Menetin hänen takiaan monta sataa markkaa, joka oli silloinopiskelijalle iso raha. Olin jo aikaisemmin yrittänyt hyvällä ja pahalla suitsia hänen myöhästelyään. Ja vielä vannotin, että kentällä on oltava ajoissa.

Olimme lähdössä ulkomaille, hänellä oli lentolippumme (VIRHE) ja hän oli niin maailman nainen, että olisi ollut niiiiin noloa olla lentokentällä ajoissa. Joten, ei ollut. Tuli niin, ettemme ehtineet lennolle. Hänen takiaan. Itse olin odottanut häntä 1,5 tuntia.

Tuli ihan jäätävä raivo. Kävelin ulos lentokentältä ja ystäväni elämästä. Se oli viimeinen tippa. Hän on yrittänyt ottaa yhteyttä, mutta minulla ei ole mitään sanottavaa. Ja nykyään, kun joudun matkustamaan työkseni, olen edelleen ajoissa lentokentällä.

Minulla oli mukava ystävä, joka on perheensä ainoa lapsi. Väsyin siihen, että hänen mielestään oli olemassa ainoastaan yksi oikea tapa tehdä kaikki asiat kahvinkeitosta autonhuollatukseen - siis hänen vanhemmiltaan oppima tapa. Itse boheemina luonteena koin jatkuvia huonommuuden ja epäonnistumisen tunteita hänen seurassaan.

Miehemme ovat myös työkavereita ja kuulin, että ystäväni mies on pettänyt työmatkoilla vaimoaan. Tämän jälkeen en enää voinut olla läheinen ystävä, koska en voinut olla ystävälleni rehellinen, enkä enää viitsinyt olla hänen miehensä seurassa. En kertakaikkiaan voinut hajottaa heidän teiniajoista kestänyttä suhdettaan, sillä erohan siitä olisi todennäköisesti seurannut. Ja viestintuojahan ammutaan aina...

Näistä syistä olen ottanut hurjasti etäisyyttä entiseen sydänystävääni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen irtisanonut monta ystävyyttä. Kaikkiin työttömiksi jääneisiin en enää pidä yhteyttä ja blokkaan facessa, että eivät voi minuunkaan pitää yhteyttä.

öööö mitä ihmettä?

Noh jos työllistyvät, voivat taas yrittää saada ystävyyteni.

Et ole sen arvoinen, sori vaan.

Olen varakas henkilö, joka liikkuu jetset-piireissä. En voi ottaa riskiä, että joku näkee minut työttömäksi tiedetyn seurassa. Sorry. Tiedän arvoni.

Eli et ole sen arvoinen.Kuten arvasinkin. Sun arvosi on alhainen huonon itsetuntosi vuoksi.

Ja luultavasti olen aika paljon sinua varakkaampikin.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, olenko katkaissut. En vaan enää viitsi ottaa välttelevään ihmiseen yhteyttä. Olisin toivonut, että myös mun asioille olisi ollut joskus tilaa. Ilmeisesti on niin paljon hyviä ystäviä hänellä, ettei enää tarvitse minua tai ole kiinnostunut ollenkaan. Pettymys on kova, pidin häntä tosi ystävänä. Ehkä olemme molemmat muuttuneet. Vaikeita juttuja. Ei ole kivaa tulla sysätyksi syrjään, kun on luottanut toiseen niin paljon. Kaduttaa jotenkin, että kerroin itsestäni ihan kaiken.

Jos on ystävä niin varmaankin puhuitte tästä? 

Kun koin ystävän taas kerran pettäneen luottamukseni ja kieroilleen selkäni takana. Elämä on ollut mukavan rauhallista ja seesteistä sen jälkeen, kun jätin yhteydenpidon. Ei enää jatkuvaa draamailua ja henkisesti uhmaikäisen tasolle jääneen ihmisen viihdyttämistä. Olen myöhemmin tajunnut, että tämä ex-ystävä on ns. energiasyöppö, ja varmaan jokin persoonallisuushäiriökin häneen sopii. Oikeastaan koko ystävyyssuhde oli jotenkin sairas ja riippuvuuteen perustuva. Toki mussakin oli vikaa, kun mahdollistin toisen käytöksen. Ei tarvitse enää pettyä siihen, ettei saa ikinä mitään hyvää takaisin, eikä pelätä, että toinen pilaa kateuksissaan mulle tärkeät jutut kiukuttelulla tai muulla temppuilulla. Good riddance.

Vierailija kirjoitti:

Sellaiset jotka ei ehdota tapaamista eikä järjestä aikaa tapaamisille. Sellaiset jää aika pian. En jaksa yksipuolista ystävyyttä.

Sama täällä. Vaihtoon menee. Myös sellaset jotka peruvat jo sovitut tapaamiset ja vieläpä viime tipassa. Oot oman päiväsi järjestänyt sen mukaan ja sitte perutaan. Se on aikavarkautta ja sitä en voi sietää.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, olenko katkaissut. En vaan enää viitsi ottaa välttelevään ihmiseen yhteyttä. Olisin toivonut, että myös mun asioille olisi ollut joskus tilaa. Ilmeisesti on niin paljon hyviä ystäviä hänellä, ettei enää tarvitse minua tai ole kiinnostunut ollenkaan. Pettymys on kova, pidin häntä tosi ystävänä. Ehkä olemme molemmat muuttuneet. Vaikeita juttuja. Ei ole kivaa tulla sysätyksi syrjään, kun on luottanut toiseen niin paljon. Kaduttaa jotenkin, että kerroin itsestäni ihan kaiken.

Tuo kirjoituksesi kuulostaa tutulta. Voisin kuvitella että lapsuudenystäväni kirjoittaisi ystävyydestämme jotenkin noin. Totean vain että asioilla on aina kaksi puolta, ja meissä molemmissa on vikaa, vaikka molemmat ovat osaltaan myös oikeassa kokemuksineen. Harmillista, mutta ainakin omalta osaltani voin vilpittömästi sanoa että en toiminut niin kuin toimin pahuuttani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaiset jotka ei ehdota tapaamista eikä järjestä aikaa tapaamisille. Sellaiset jää aika pian. En jaksa yksipuolista ystävyyttä.

Sama täällä. Vaihtoon menee. Myös sellaset jotka peruvat jo sovitut tapaamiset ja vieläpä viime tipassa. Oot oman päiväsi järjestänyt sen mukaan ja sitte perutaan. Se on aikavarkautta ja sitä en voi sietää.

Juuri tuo, että tullaan myöhässä ja perutaan tapaamisia. Yksi, kylläkin lyhyehkö, kaveruus on tuon takia poikkastu, en vaan voi sietää.

Yksi pitkä opiskeluaikoina alkanut ystävyyssuhde hiipui siksi, ettei ystäväni ottanut koskaan yhteyttä. Minä olin aina se, joka soitti, viestitteli, ehdotti tapaamisia ym. Ystävä pahoitteli aina, kun ei omien sanojensa mukaan oikein osannut pitää yhteyttä. Mielellään kyllä sitten tapasi minun aloitteestani, ja käsittääkseni hänelläkin oli tapaamisissa hauskaa. Yhden kerran päätin, että nyt saa ystävä vaihteeksi ehdottaa tapaamista. Sitä yhteydenottoa ei hänen puoleltaan koskaan tullut. Kolme vuotta on kulunut, joten ystävyys taitaa olla poikki.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, olenko katkaissut. En vaan enää viitsi ottaa välttelevään ihmiseen yhteyttä. Olisin toivonut, että myös mun asioille olisi ollut joskus tilaa. Ilmeisesti on niin paljon hyviä ystäviä hänellä, ettei enää tarvitse minua tai ole kiinnostunut ollenkaan. Pettymys on kova, pidin häntä tosi ystävänä. Ehkä olemme molemmat muuttuneet. Vaikeita juttuja. Ei ole kivaa tulla sysätyksi syrjään, kun on luottanut toiseen niin paljon. Kaduttaa jotenkin, että kerroin itsestäni ihan kaiken.

Ihan kaiken kerroit itsestäsi, mutta silti ei sun asioille ollut tilaa.

No oliskohan tässä se syy, miksi kaverisi välttelee sinua?

Se olikin silloin kun kaikki oli vielä vastavuoroista.