Miehen suku piilovittuilee.
Aina saa olla pahoilla mielin vierailujen päätteeksi. Arvostelevat meidän lapsia, kotia, autoja ylipäätään ihan kaikkea meidän elämään liittyviä asioita, samalla korostaen kuinka heillä on kaikki niin uskomattoman mahtavaa. Tiedätte varmaan tyylin, ei sanota suoraan mitään rumaa, vaan muka ystävällinen ilme kasvoilla "todetaan asioita". Olen aina ihan poikki kun on joutunut sosialisoimaan näiden kanssa ja sitten märehdin päivätolkulla kaikkia sanomisia ja keksin mitä olisi siihenkin pitänyt vastata jnejne. Onko ainoa keino lakata kokonaan näkemästä näitä ihmisiä, miestä se ei kyllä haittaisi pätkääkään kun on (jos mahdollista) jopa minuakin vittuuntuneempi aina jälkikäteen. Nyt kun tällä tavalla puin sanoiksi nämä asiat, alan itsekin tajuta ettei taida olla yhtään hyvää syytä olla tekemisissä tälläisten ihmisten kanssa joiden seura tekee vain vihaiseksi ja surulliseksi.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Mikään pakko ei ole sukua tavata. Voit toki myös vittuilla takaisin. Mietit etukäteen aiheet ja vaihdat aihetta aina kun joku alkaa teitää arvostelemaan. Älä kuitenkaan lyö yli, että et vaikuta vihamieliseltä.
Kaikki ihmiset eivät tule tuosta onnelliseksi.
Voimia kuitenkin, kun jaksat Hyacinttia ja sen perhettä.
Sinkkumies
Miesten tapa on toimivampi. Korville vaan ja sitten kysyt, että vieläkö haluat jatkaa suunsoittoa?
Naiset miettii viikkoja ja kuukausia miten tehdä vastaloukkauksia.
Sinkkumies
Minun serkuillani on joku hirveä kilpailun tarve ja vertailla lapsia.
Ei tarvinnut edes tietoista päätöstä että en heidän kanssa ole tekemisissä kun aloin vain jättää menemättä kun kutsuttiin.
Isovanhempien luona käydään juhlissa missä kaikki tietysti paikalla mutta en minä edes niiden kanssa juttele vaan sen vanhemman väen jota tulin tapanaan. Autan mummia tarjoilluissa samalla kun muut ylistävät omaa erinomaisuuttaan.
Tajusin viime kesänä että nämä eivät edes tunnistaneet miestäni vaan luulivat että se on exä.
Väkivalta lopettaa vittuilun. Iske siitä vaan.....
Piilovittuilkaa takaisin, ja katselette toisianne kivasti hymyillen, ja kun pääsette kotiin, ette märehdi asioita yhtään.
Tai sitten lakkaatte kyläilemästä.
Ekasta vaihtoehdosta saa itselleen viihdettä :)
Esimerkkejä niin päästään kärryille
Ikäviä ihmisiä ei kannata tavata lainkaan.
Esimerkkejä kaipaan minäkin. Voi olla, että ap nyt vain kokee kaiken itseään koskevaksi kettuiluksi, olisiko hänellä vainoharhaisuutta jopa? Tai sitten jotakin hoitamatonta ahdistuneisuushäiriötä?
Ovatko porilaisia? Tai muuten Satakunnasta?
Itse pidän piilovittuilua samanarvoisena kuin suoraan haukkumists. Eli en ala vapaaehtoisesti kuuntelemaan sitä.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkejä niin päästään kärryille
En ole ap, mutta tässä esimerkki. Anoppi ja tämän tytär ovat juuri arvelleet, kuka mahtaa olla miniän nuorimman lapsen isä. Tytär sanoo, että kyllä hän tietää, kuka isä on. Pian miniä ja tämän 10-vuotias tytär tulevat pistäytymään mummolaan. Anopin tytär sanoo veljensä vaimolle, että kyllä on niiiin isänsä näköinen tytär.
Miksi tarvittaisiin esimerkkejä? MIksei ap:ta vain uskota ja vastata siinä olettamuksessa, että asiat ovat niin kuin hän kirjoittaa?
Mitään muuta tietoa ei näet ole. Voihan ap kertoa esimerkkejä. Mutta voitteko sittenkään olla varmoja, että ne ovat totuudenmukaisia tai ovat tapahtuneet oikeassa asiayhteydessä niin, että niitä voidaan pitää piilovittuiluna? Tätä epäilyähän voi jatkaa loputtomiin, joten eikö parempi olisi vain ottaa asia sellaisena, kuin siitä tänne kirjoitetaan.
Meillä on vähän samanlaista, mutta ei niin pahaa että mieleni pahoittaisin. Ja ite kuittailen takaisin. Esimerkkinä vaikka näin; anoppi: ”oisin löytänyt teille tosi ihanat käsipyyhkeet, mutta eihän teille mitään voi ostaa kun oot niin kranttu ja tarkka kaikesta tommosesta”, minä: ”juu, ihan hyvä ettet ostanut, oon yrittäny vähentää tavaramäärää ettei ois kämppä ja varastot täynnä rojua, pysyy koti siistimpänä” (heillä roinakämppä).
Vierailija kirjoitti:
Ovatko porilaisia? Tai muuten Satakunnasta?
Eivät ole.
Tuohon auttaa kun ei kutsu kylään.Kun ei ole pakko kutsua ketään kylään. En tajua miks ihmiset ovat lampaita ja kutsuvat kylään moukkia. Kyllä se eka vierailu ois myös viimeinen jos alkais moista kuulua, sukua tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko porilaisia? Tai muuten Satakunnasta?
Eivät ole.
Entä Porvoosta?
Sinkkumies
Exän veli vittuili ihan avoimesti. Kerrankin sanoi suoraan kodistamme että " tämä on tällainen slummi". Eipä tuohon nuorena osannut sanoa mitään. Kerrostaloasunto, jossa tykkäsin asua. Ei koskaan noita kutsuttu kylään. Vääntyivät kutsumatta.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko porilaisia? Tai muuten Satakunnasta?
TÄMÄ!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko porilaisia? Tai muuten Satakunnasta?
TÄMÄ!!!
Ap vastasi jo että eivät ole, mutta siis mikä kysymys tuo nyt edes on? Vittuillaanko Porissa jotenkin erityisen paljon?
Mikään pakko ei ole sukua tavata. Voit toki myös vittuilla takaisin. Mietit etukäteen aiheet ja vaihdat aihetta aina kun joku alkaa teitää arvostelemaan. Älä kuitenkaan lyö yli, että et vaikuta vihamieliseltä.